OAJ neuvottelee

Sopimuksista tulevat muun muassa palkka, työaika, lomat ja muut poissaolot sekä muut työsuhteen edut. Mitään sopimusten sisältöjä ei ole sovittu pysyvästi eli käytännössä kaikki sisällöt neuvotellaan joka kerta uudestaan. Minkään jo neuvotellun edun pitäminen ei ole koskaan itsestään selvää.

Sopimuksiin sisältyy laadullisia ja euromääräisiä asioita. Laadulliset käsitellään yleensä neuvotteluissa ensin. Palkat käsitellään yleensä viimeisenä, aivan neuvotteluiden lopuksi.

Sopimuskauden pituus sovitaan neuvottelemalla

Neuvotteluissa päätetään myös sopimuskauden pituudesta, mikä sekään ei ole vakio.  Päättymisajankohta on tärkeä, sillä vaikka sopimukset pyritään ratkaisemaan neuvotteluilla, järjestölliset toimet eli esimerkiksi ylityökiellot tai jopa lakko ovat aina mahdollisia. Kesälomakauden vuoksi myöhään keväällä päättyvät sopimukset ovat opetusalalla taktisesti huonoja.

Sopimukset määrittävät minimitason

Työ- ja virkaehtosopimuksissa määritellään minimitaso, jota paremmista ehdoista voidaan sopia paikallisesti. Lisäksi työhön vaikuttavat eri lait, kuten työehtosopimuslaki, kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja valtion virkaehtosopimuslaki sekä kyseistä koulutusastetta koskeva lainsäädäntö.

OAJ:n jäsenillä on kaikkiaan yhdeksän eri sopimusta. Lue sopimuksista täältä.

Syksyn aikana neuvottelutavoitteita määritellään puolin ja toisin kiihtyvää tahtia. Eri osapuolten välinen mittely mediassa on jo alkanut. OAJ:n sopimustavoitteiden valmistelussa hyödynnetään myös kyselyä, joka lähti syyskuun taitteessa yli 20 000 jäsenelle.

Jäsenten toiveet kuullaan jäsenilloissa

Jäseniltä halutaan lisää tietoa virka- ja työehtosopimusten puutteista, joita sopimusneuvotteluissa pitäisi saada parannettua. Paras tapa saada viestinsä eteenpäin on osallistua OAJ:n järjestämiin jäseniltoihin tai viedä ideansa ehdotuksensa suoraan paikallisyhdistykseen.
Paikallisyhdistykset antavat tavoitteet harkintansa mukaan valtakunnallisiin yhdistyksiin ja piireille, jotka puolestaan tuovat ne OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikuntaan eli tupaan.

Neuvottelutavoitteiden valmistelu on tupan asialistalla kaikissa syksyn kokouksissa. Kokouksia on noin kuukauden välein. Lopulta opettajaryhmien onkin muotoiltava erilaisten tavoitetoiveiden ja ajatusten väliltä varsinaiset neuvottelutavoitteet, jotka ovat realistisia.

Valtakunnalliset yhdistykset keskustelevat ehdotuksista myös valtuustoryhmissä. OAJ:n valtuusto kokonaisuudessaan ei muotoile yksittäisiä neuvottelutavoitteita, mutta päättää järjestön suurista linjoista.

Hallitus päättää lopulliset tavoitteet

Lopulta tavoitteista päättää OAJ:n hallitus, joka koostuu jäsenten nimeämistä, eri opettajaryhmiä edustavista 20 henkilöstä. Tutustu hallitukseen täällä.

Hallitus käsittelee neuvottelutavoitteita kokouksissaan ja hyväksyy lopulliset tavoitteet. Tältä pohjalta tavoitteita täsmennetään ja niiden perusteella laaditaan neuvottelustrategiaa.

Julkisuuteen on kerrotaan päätavoitetteet, mutta niiden lisäksi on olemassa eri opettajaryhmiä koskevia yksityiskohtaisempia tavoitteita. Kaikkia tavoitteita ei voi kertoa julkisesti neuvottelutaktisista syistä.

OAJ:n tavoite on saada jäsenilleen mahdollisimman hyvät sopimukset kokonaisuudessaan. Neuvotteluissa kukin osapuoli antaa jotain ja saa jotain. On kyse siitä, mikä kullekin osapuolelle ja jäsenistölle on keskeistä.

Kaikkia tavoitteita ei julkisteta, sillä vastapuolelle ei haluta kertoa, mitkä ovat jäsenillemme keskeisimpiä asioita. 

OAJ neuvottelee jäsentensä eduista jatkuvasti. Kun uudet sopimukset ovat tulleet voimaan, niitä arvioidaan ja niiden tulkintaan liittyviä kysymyksiä pohditaan. Tässä on tärkeä osa jäsenen palveluita; jos työntekijä ja työnantaja ovat tulkinnoista eri mieltä, luottamusmies tai muut OAJ:n edustajat tulevat apuun.

Sopimusneuvotteluista jää aina avoimia kysymyksiä. Työnantaja ja työntekijäjärjestö perustavat työryhmiä, joissa pyritään ratkomaan näitä aiheita. 

Sopimusneuvotteluilla tarkoitetaan yleensä neuvotteluiden kiivainta vaihetta

Usein sopimusneuvotteluilla tarkoitetaan kiivainta vaihetta, joka käydään työ- ja virkaehtosopimusten päättymisen tiimoilta. Näistä neuvotteluista saadaan tulokseksi uudet virka- ja työehtosopimukset.

Näissä neuvotteluissa sovitaan yleensä ensin niin sanotuista laadullisista kysymyksistä. Kun näistä on sovittu, käsitellään palkat, joista neuvotellaan usein vasta aivan loppumetreillä.

Viimeiset viikot ennen sopimusten päättymistä ovat kaikkein kiireisintä aikaa. Vapaapäiviä tai pyhiä ei ajatella, vaan neuvottelijat ovat hommissa lopulta usein yötä myöten viimeiseen asti. Neuvottelutulokseen päästään usein juuri ennen sopimuksen päättymistä.

Työtaistelutoimet ovat mahdollisia vain sopimuksettomassa tilassa

Jos uusi sopimus ei synny ennen vanhan päättymistä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin on mahdollista ryhtyä työtaistelutoimiin. Muuna aikana työtaistelutoimet eivät ole mahdollisia, vaan vallitsee niin sanottu työrauha. Lue lisää työtaistelutoimista.

Kun kaikesta on sovittu, syntyy neuvottelutulos. Siitä tulee virallinen virka- ja työehtosopimus, jos päättävät tahot hyväksyvät sen. OAJ:n kohdalla hyväksyjiä ovat sopimuksesta riippuen OAJ:n hallitus tai Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallitus.

Hyväksyjä riippuu siitä, mikä taho kyseisestä sopimuksesta viime kädessä vastaa. Yleensä sopimukset hyväksytään nopealla aikataululla, mutta on myös mahdollista, että neuvottelutulos jätetään odottamaan, kunnes muut saadaan valmiiksi. Tätä voi käyttää painostuskeinona; OAJ pitää koko opetusalan puolta.

Mitä tapahtuu, jos hallitukset eivät hyväksy sopimuksia?

On mahdollista, etteivät hallitukset hyväksy sopimuksia. Tällöin palataan neuvottelupöytään. Tästä syystä sopimusten sisällöistä kannattaa kertoa vasta, kun sopimukset on hyväksytty. Muuten voi käydä niin, että kerrotaan keskeneräisistä asioista, mikä taas voi vaikuttaa neuvottelijoiden työhön.

Video: Työtaistelutoimien perusasiat tutuksi minuutissa

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Työrauhavelvoite päättyy, jos uusia sopimuksia ei synny

Jos uusia sopimuksia ei synny siihen mennessä kun vanhat sopimukset päättyvät, siirrytään sopimuksettomaan tilaan. Sen aikana palvelussuhteen ehdot pysyvät ennallaan ja palkanmaksu jatkuu normaalisti.

Työrauhaan ei kuitenkaan enää ole velvoitetta, mikä tarkoittaa, ettei työtaistelutoimille, kuten ulosmarsseille tai lakoille, ole enää laillista estettä. Työtaistelutoimia ei halua kumpikaan osapuoli, mutta joskus niiltä ei voida välttyä.

Työtaistelutoimien mahdollisuus on tärkeä osa vaikuttavaa neuvottelutoimintaa. Neuvotteluita voidaan pyrkiä vauhdittamaan myös muilla järjestöllisillä toimilla, kuten mielenilmauksilla tai flash mobeilla (tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta).

Millaisia työtaistelutoimia on olemassa?

Suomessa laki sallii työtaistelutoimet, joita ovat esim. ylityökielto, hakukielto tai lakko. Ylityökiellolla estetään tavallisen työajan ylittävän työn tekeminen, ja joukkoirtisanoutuminen tarkoittaa tilannetta, jossa iso joukko työntekijöitä irtisanoutuu. Hakukielto on määräaikainen toimi, jolla kielletään tai kehotetaan jäseniä olemaan hakeutumatta töihin tietyn työnantajan palvelukseen.

Lakko voi olla totaalinen tai osittainen. Yleensä se on osittainen niin, että lakkoon jäädään tietyllä paikalla tietyksi ajaksi. Lakko edellyttää lakkovaroitusta, joka tulee antaa työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle vähintään 14 vuorokautta ennen lakon alkamista.

Valtuusto päättää opetusalan työtaistelutoimista

OAJ:n jäsenten osalta työtaistelutoimista päättää valtuusto. Joka voi myöntää järjestön hallitukselle valtuudet päättää työtaisteluun lähtemisestä. Tämä valtuutus mahdollistaa toimenpiteiden aloittamisen ensivaiheessa. Laajemman työtaistelun osalta päätöksen tekee valtuusto. Yksittäinen jäsen tai yhdistys ei siis päätä työtaistelutoimista.

Tehdessään päätöksen lakosta järjestö kantaa kaiken vastuun työtaistelutoimista ja niiden seuraamuksista. Kun järjestö on päättänyt lakosta, jokaisen sen piiriin kuuluvan on noudatettava lakkopäätöstä. Työnantaja ei voi kieltää lakkoon osallistumista tai painostaa yksittäistä työntekijää. Lakko päättyy erilliseen sopimukseen, jossa määritellään työhön paluun aikataulusta.

Lakon aikana maksetaan lakkokorvausta

Lakon aikana ei saa palkkaa, vaan OAJ maksaa lakkokorvausta. Korvausta maksetaan kaikilta menetetyiltä työpäiviltä, myös viikonvaihteelta. Lakkokorvaus on veronalaista tuloa. Korvauksen suuruuden päättää järjestön hallitus. 

Työnantajakin voi käyttää työtaistelutoimia

Myös työnantaja voi käyttää työtaistelutoimia neuvotteluissa. Tällöin kyseessä on työsulku, jonka aikana työnantaja estää työnteon.

Mistä saan tietoa mahdollista työtaistelutoimista?

Mahdollisista työtaistelutoimista ilmoitetaan laajasti järjestön viestintäkanavissa. Jäsen saa näistä tietoa myös suoraan omaan sähköpostiinsa ja tekstiviestillä puhelimeensa. Tästä syystä on tärkeää tarkistaa, että yhteystiedot ovat ajan tasalla ja jäsentiedoissa on henkilökohtainen sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Pelkästään työnantajan kautta saatua sähköpostiosoitetta ei kannata käyttää, sillä on mahdollista, että työnantaja estää työtaistelutoimien aikana pääsyn työpaikan sähköpostiin. Katso täältä, miten jäsentiedot tarkistetaan. 

Järjestötoimien tarkoituksena vauhdittaa neuvotteluja

Järjestöllisten toimien tarkoituksena on vauhdittaa neuvotteluja tilanteessa, jossa neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Lakko itsessään ei ole tavoitteena. OAJ haluaa saada oikeudenmukaisen sopimuksen neuvottelemalla. 

OAJ:n neuvottelutoiminnan tavoitteena on turvata rehtoreille, esimiehille ja johtajille kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Lakko tai lakkouhka on sitä vaikuttavampi, mitä laajemmin opetusalan ammattilaiset ovat siinä mukana.

Lakon aikana työnantaja ei voi velvoittaa OAJ:n jäseniä tekemään minkäänlaista lakonalaista työtä, ei esimerkiksi etätyötä kotona. Myöskään mitään ennakkovalmisteluja tai suunnittelutöitä ei tehdä.

Työnantaja ei voi rajata ulkopuolelle

Työnantaja ei voi rajata rehtoreita ja esimiehiä työtaistelutoimien ulkopuolelle, vaan lakkorajat määrittelee sopimusalakohtaisesti OAJ tai JUKO. Opettajien työkautta ei voi jatkaa kesäkeskeytyksen puolelle, vaikka lakon vuoksi jäisi antamatta opetusta. Esimerkiksi pitämättä jääneet koulupäivät eivät siirry opettajien tehtäväksi myöhempänä ajankohtana.

Tietoa lakkoon osallistumisesta ei saa kerätä

Tietoja lakkoon osallistumisesta ei saa kerätä, eikä työntekijällä ole velvollisuutta ennalta kertoa työnantajalle osallistumisestaan lakkoon.

Ammattiliiton jäsenyys tuo työtaistelutilanteessa turvaa yksittäiselle jäsenelle ja OAJ:lle joukkovoimaa neuvottelutavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää, että OAJ saa jäsenikseen myös niitä opetusalan ammattilaisia, jotka eivät vielä ole ammattijärjestön jäseniä.

OAJ maksaa lakkoavustusta kaikille työtaistelussa oleville jäsenilleen.

Kun neuvottelupöydissä on päästy yhteisymmärrykseen kaikista yksityiskohdista, syntyy neuvottelutulos. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että prosessi on valmis. Neuvottelutulokset täytyy vielä hyväksyä.

OAJ:n jäsenten sopimuksista neuvottelee OAJ:n lisäksi Julkisalan neuvottelujärjestö JUKO. OAJ:n hallitus hyväksyy ne sopimukset, joista OAJ vastaa itsenäisesti. JUKOn hallitukseen menevät sen sijaan ne sopimukset, joista vastaa JUKO eli OAJ:n tapauksessa KVTES sekä Sivistystyönantajien yliopiston sopimus.

Vasta, kun sopimus on hyväksytty viimeisessä päättävässä elimessä, voidaan sopimuksen sisältö julkistaa. On mahdollista, että neuvottelupöydässä saavutettua tulosta ei hyväksytäkään hallituksissa, jolloin palataan taas neuvottelemaan. Tästä syystä sopimusten sisällöistä kannattaa kertoa vasta, kun kaikki on täysin valmista.

Jaamme sopimusneuvotteluista ja niihin liittyvistä asioista paljon tietoa ennen ja jälkeen sekä neuvotteluiden aikana. Kannattaa seurata OAJ:n verkkosivuja, Opettaja-printtilehteä tai opettaja.fi-sivustoa ja somekanaviamme, joissa kaikissa käsittelemme neuvotteluita ja sopimuksia monipuolisesti. Somessa voit keskustella ja hakea tietoa aihetunnisteella #oajneuvottelee.

Tärkeä viestinnän kanava ovat jäsenkirjeet, joita lähetämme suoraan jäsenten sähköpostiin yleensä suunnilleen kerran kuukaudessa. Jos et saa jäsenkirjettä, tarkista jäsentietosi tai ota yhteyttä.

Kannattaa tarkistaa omat yhteystiedot ja varmistaa, että sähköpostiosoite on henkilökohtainen, ei työnantajan. Työpaikalta saatua sähköpostiosoitetta ei kannata käyttää, sillä on mahdollista, että työnantaja estää työtaistelutoimien aikana pääsyn työpaikan osoitteisiin.

Myös puhelinnumero kannattaa päivittää tietoihin, sillä lähetämme neuvottelujen ja erityisesti järjestöllisten toimien aikana tietoa myös tekstiviesteillä. 

Varsinaisten neuvotteluiden etenemisestä kerrotaan niukasti

Neuvotteluiden aikana varsinaisten neuvotteluiden etenemisestä kerrotaan hyvin vähän. Neuvotteleminen perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, ja tätä luottamusta pidetään yllä muun muassa niukalla viestintälinjalla. Sopimukset laaditaan neuvottelupöydissä, ei esimerkiksi mediassa tai somessa.

Neuvotteluiden etenemistä voi kuitenkin seurata sopimuskohtaisesti sekä neuvottelujen ajankohtaistasivulla sekä uutisissa. 

Niukka viestintälinja on myös osa neuvottelutaktiikkaa; emme halua, että vastapuoli tietää esimerkiksi yksityiskohtaisista tavoitteistamme. Ei ole järkevääkään kertoa neuvotteluiden sisällöstä julkisesti, sillä yhtenä päivänä kerrotut asiat voivat muuttua seuraavana.

Kun sopimukset on hyväksytty, viestimme aiheesta kaikilla kanavillamme. Kerromme sopimusten sisällöistä ja niiden merkityksestä jäsenillemme ja muulle yhteiskunnalle.

Jos haluat kysyä neuvotteluista, vastaamme mielellämme! Katso yhteystiedot täältä.