Tuloksia haulle "Koulutuksen rahoitus"

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia esitetään muutettavaksi niin, että perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy koulutuksen, 20 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella ja 5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus).

OAJ on ottanut kantaa yliopistojen rahoitusmallin muutoksiin ja asetusluonnoksiin. Kannamme huolta koulutuksen ja tutkimuksen tasapainosta.

Suomalaista koulutusta on uudistettava, mutta se pitää tehdä koulutuksen laatu edellä. On edesvastuutonta, että työelämäprofessori Martti Hetemäki ja tutkija Vesa Vihriälä heittelevät Helsingin Sanomissa ehdotuksia koulutusjärjestelmämme laittamisesta mullin mallin ilman tutkimukseen pohjautuvia perusteita.

Oikeusministeriön ylläpitämällä otakantaa.fi -sivustolla julkaistiin kysely koskien T&K-rahoituksen suunnitelmaa. Tutustu OAJ:n vastauksiin aiheesta!

OAJ katsoo, että yleisen kehittämisen sijasta lukiot ja ammatilliset oppilaitokset kaipaavat kipeästi riittäviä resursseja tukiopetukseen, erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen. Ensi vuodelle myönnetty kymmenen miljoonaa euroa tulevat tarpeeseen. Kuntiin kohdistetut säästöt langettavat kuitenkin harmaita pilviä myös toisen asteen koulutuksen ylle. Aikuiskoulutustuen romuttaminen osuisi pahasti ammatillisten oppilaitosten opettajien saatavuuteen. OAJ lausui ja oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kuultavana 20.10.2023 valtion talousarviosta vuodelle 2024.

OAJ antoi lausuntonsa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle. Lausunto käsitteli vuoden 2024 valtion talousarvion lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen hallitusohjelman kirjauksia ja rahoitusta.

OAJ on huolissaan kuntien valtionosuuden leikkaamisen vaikutuksista koulutuksen alueelliseen eriarvoisuuteen. Tasa-arvorahoituksen korottaminen on myönteinen asia, mutta sen tason tulisi pysyä vakaana. Varhaiskasvatuksen opettajien pulaa ei saada paikattua ilman lisäpanostuksia aloituspaikkoihin. OAJ lausui ja oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kuultavana 18.10.2023 valtion talousarviosta vuodelle 2024.

OAJ on tyytyväinen siihen, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialat jätettiin osittain raskaiden säästöjen ja indeksileikkausten ulkopuolelle. OAJ kritisoi politiikkaa, jossa toisella kädellä annetaan, mutta toisella kädellä koulutuksen järjestämisen edellytyksiä heikennetään. Tämä vesittää tavoitteen nostaa Suomen koulutustasoa. OAJ lausui valtion talousarviosta vuodelle 2024 ja oli eduskunnan sivistysvaliokunnassa kuultavana 18.10.2023.

OAJ on tyytyväinen siihen, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialat jätettiin osittain raskaiden säästöjen ja indeksileikkausten ulkopuolelle. Toisaalta OAJ on tyrmistynyt kaksinaamaiseen politiikkaan, jossa toisella kädellä annetaan, mutta toisella kädellä koulutuksen järjestämisen edellytyksiä heikennetään. OAJ lausui eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtion talousarviosta 18.10.2023. 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä OAJ ovat pettyneitä siitä, että budjettiriihessä ei linjattu opettajarekisterin perustamisesta. Yhdessä ne esittävät, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista, jotta olisi mahdollista esimerkiksi kohdentaa opettajankoulutuksen aloituspaikkoja todellisen tarpeen mukaisesti.