Suomi tarvitsee pitkäjänteisen ja ennustettavan näkymän TKI-ympäristön kehittymisestä sekä vahvan ja houkuttelevan maakuvan kansainvälisille osaajille. OAJ:n erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Hanna Tanskanen avaavat blogissaan, miksi TKI-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä TKI-osaajien kouluttamista että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen nostamista.

Odotamme hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat aidosti Suomen TKI-tavoitteiden toteutumista.

OAJ, Arene ja Sivista esittävät, että hallitus suuntaa TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistamiseen ensi viikon budjettineuvotteluissa.

OAJ:n mielestä on tärkeä huolehtia, että ammatillisen toisen asteen koulutus on myös tulevaisuudessa aito väylä korkeakouluopintoihin. Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan jatko-opintokelpoisuus kannustaa tutkinnon suorittamiseen. Samaan aikaan, kun kilpailijamaamme ovat lisänneet koulutusresursseja, Suomen panostus on pysynyt samana.

Työmarkkina- ja koulutusalan järjestöt vaativat maan hallitusta perääntymään kaavailluista leikkauksista, jotka koskisivat kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia. Toteutuessaan leikkaukset vaarantaisivat oppilaitosverkoston kattavuuden.

Ammattikorkeakoulujen pääomistajat käyttävät aktiivisesti omistajaohjausta, joka perustuu usein niiden omiin intresseihin. Omistusvallan keskittymisessä on riski ja pahimmillaan korkeakoulun johtaminen voi olla henkilösuhteista kiinni. Se voi myös kaventaa korkeakouluyhteisön mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.

Koulutus-, oppimis- ja osaamistason nostaminen vaatii riittävän rahoituksen varmistamista ja lainsäädäntövalmistelujen ripeää aloittamista. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto muistuttelee lukuvuoden aloitusblogissaan uutta hallitusta lunastamaan koulutuslupauksensa.

Hallituksen on näytettävä heti ensimmäisessä budjettiriihessään syyskuussa, että hallitusohjelman koulutuslupauksia lähdetään toteuttamaan viipymättä ja niihin löytyy riittävä rahoitus.

On kuvaavaa, että hallitusneuvotteluissa poliitikot keskittyivät kännykkäkieltoihin eivätkä koulutuksen kadonneisiin miljardeihin. Parasta koulutuspolitiikkaa olisi antaa kouluille rahaa – ja jättää ne sitten rauhaan, toimittaja Tuija Siltamäki kirjoittaa.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut hallitusneuvottelijoille leikkauksia myös koulutuksesta. Huoli koulutusleikkauksista onkin olemassa niin kauan, kunnes hallitusohjelma osoittaa sen turhaksi. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva avaa, miksi VM:n koulutukseen ehdottamat leikkaukset olisivat tuhoisia.