Tuloksia haulle "Koulutuksen rahoitus"

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on parhaillaan käynnissä 105 kunnassa. On syytä kysyä, onko jokaisessa kunnassa tehty kaikki mahdollinen kokeilun vaatimien kelpoisten esiopetuksen opettajien saamiseksi. Keinoja on: tehokas rekrytointi, työn vaativuutta vastaava palkkaus, työn arvostaminen ja hyvien työolojen varmistaminen. Jos kelpoisia opettajia puuttuu, kuntien on nyt aika tarttua toimeen, jotta kokeilusta saadaan luotettavia tuloksia, kirjoittaa erityisasiantuntija Auli Setälä.

Lukiokoulutuksen rahoituksen jo pitkään jatkunut alimittaisuus on tehnyt lukion opetushenkilöstön työstä kohtuutonta selviytymiskamppailua lukuvuodesta toiseen. Lukioiden rahoitus on nostettava vastaamaan todellisia kustannuksia ja rahoituslaissa oleva leikkuri on poistettava, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

Juuri julkaistu OECD:n Education at a Glance -raportti vahvistaa, että Suomi on pahasti jäljessä muiden Pohjoismaiden koulutuspanostuksista. Huolestuttavinta on kehityksen trendi. Valtaosa OECD:n jäsenmaista on tarkasteluajanjaksolla 2012–2018 lisännyt suhteellisia koulutuspanostuksiaan, kun taas Suomi kuuluu koulutuksesta leikanneiden harvalukuiseen joukkoon.

Mistä tulevat koulutuksen rahat ja miten ne saadaan riittämään, kun sivistyspalvelujen järjestämisestä tulee soten myötä kuntien suurin tehtävä? Esimerkiksi näitä asioita puitiin koulutuksen rahoitusta käsitelleessä OAJ:n seminaarissa viime perjantaina Akavatalossa Helsingissä.

Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin vahvistaa ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa. Hallituksen toimintasuunnitelmassa on todettu, että merkittävät koulutuslaajennukset edellyttävät lisärahoitusta. Hallituksen poukkoilevat toimet tieteen rahoituksessa luovat kuitenkin epävarmuutta tutkijoiden työhön ja tulevaisuuteen, kirjoittavat Tiede ja Opetus ry:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:stä ja varapuheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöistä.

Koulutuksen rahoitus kääntyi tällä hallituskaudella nousuun kipeiden leikkausten jälkeen, mutta kertaluonteiset rahat eivät paikkaa murentumaan päästettyä perustaa. Mikä on tilannekuva nyt? Entä miten sote-uudistus vaikuttaa kuntien kykyyn tuottaa koulutuspalveluita? Koulutuksen rahoitus luupin alla OAJ:n seminaarissa 10.9. – seuraa ohjelmaa verkossa!

OAJ on pettynyt Marinin hallituksen budjettiriihen päätöksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen toisella asteella voi onnistua vain, jos oppimiseen saa tukea jo päiväkodissa ja peruskoulussa, mutta tämä unohtui hallitukselta. Miksi hallitus ei vie aloittamiaan uudistuksia laadukkaasti loppuun? 

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteita tarkastellaan uudelleen edellisen lausuntokierroksen tuottaman runsaan palautteen ansiosta. Asetus laskentaperusteista astui voimaan vuoden alussa.

OAJ vaatii Marinin hallitukselta 17 miljoonaa euroa lisärahoitusta varhaiskasvatukseen, jotta riittävä tuki voidaan lainsäädännöllä varmistaa jokaiselle lapselle päiväkodeissa. Varhaiskasvatuslakiin ollaan syksyllä säätämässä samankaltainen kolmiportainen tuki, joka perusopetuksessa on toteutunut heikosti.

OAJ ja lukuisat muut järjestöt vetoavat maan hallitukseen tieteen rahoitukseen kaavailtujen leikkausten perumiseksi. Jos massiiviset leikkaukset toteutuvat, ne merkitsevät Suomen tieteen alasajoa, järjestöt kirjoittavat.