Tuloksia haulle "Koulutusjärjestelmä"

Vuonna 2018 voimaan astunut reformi toi mukanaan useita muutoksia ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. OAJ:n näkemys on, että useimmat reformin tavoitteista eivät ole toteutuneet.

Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä on edennyt sivistysvaliokuntaan. Sivistysvaliokunta kuulee sidosryhmiä hallituksen esityksestä torstaina 7.3.2024. OAJ ottaa lausunnossaan kantaa esityksessä väitettyihin kantoihin julkisten menojen säästöistä ja työllisyysvaikutuksista.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkinnon inflaatiokorjattu hinta on lähes puolittunut ja kokonaisrahoituksen reaalinen lasku on ollut noin 200 miljoonaa euroa. Tällä hallituskaudella ammattikorkeakouluihin on jo sovittu kohdistuvaksi 100 miljoonan euron perusrahoituksen leikkaukset.

Esitetyllä avoimen koulutuksen maksun korotuksella tavoitellaan korkeakoulujen taloudellisten edellytysten vahvistamista koulutuksen järjestämisessä. OAJ ei kannata maksujen korotusta.

Valtiovarainministeriö kerää ideoita 16.2.2024 asti muun muassa siitä, miten kuntia koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä voisi keventää taikka miten kuntien tehtäviä koskevaa sääntelyä tulisi muuten uudistaa. OAJ jätti omat esityksensä ehdotuksiksi eilen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi keskeinen ratkaistava haaste. On tärkeää, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään. Erityisen tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin.

Opettajankoulutuksen opiskelijoiden määrä on kasvanut edeltävän vuosikymmenen aikana nopeammin kuin muilla aloilla yliopistoissa. Jos resursseja ei kasvateta riittävästi, on sillä vaikutuksia koulutuksen laatuun. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ julkaisi 18.1.2024 selvityksen opettajankoulutuksen nykytilasta yliopistoissa.

Hallitus on luvannut pitää koulutuksen ”erityissuojelussa”. Jostain syystä näyttää kuitenkin siltä, että aikuiskoulutus on jäänyt suojeluksen ulkopuolelle. Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain korkealla osaamistasolla ja jatkuvalla osaamisen päivittämisellä.

Hallitusohjelman sanat ja politiikan teot ovat räikeässä ristiriidassa ammattikorkeakoulujen osalta. Ammattikorkeakoulut ovat korvaamattoman tärkeä lenkki Suomen kilpailukyvyn rakentamisessa. Ilman niitä tavoite korkeakoulutuksen tarjoamisesta puolelle ikäluokasta ei voi onnistua. Rakenteellisten uudistusten sijaan ammattikorkeakoulut tarvitsevat arvostusta, resursseja ja työrauhaa.

Korkeakoulutetuista osaajista on monilla aloilla huutava tarve. Uudelleen kouluttautumista ei saa vaikeuttaa, sillä se olisi karhunpalvelus sekä alan vaihtajille että työvoimaa tarvitseville työnantajille. OAJ, SYL ja SAMOK vastustavat Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmia heikentää toisen tutkinnon tekemisen rahoitusta korkeakouluilta.