Mikä neuvoksi, kun oppimisen tukea ohjaa resurssipula eikä lapsen tarve?

Oppimisen tuen keskiössä on lapsen oikeus saada opetusta ja tukea saavuttaakseen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet ja peruskoulun jälkeisen opiskelun valmiudet. Oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin törmäävällä lapsella on oikeus oppia omassa lähiyhteisössä. Kolmiportaisen oppimisen tuen mallin piti tehdä tuesta ennaltaehkäisevää ja tuoda se lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan omaan luokkaan ja lähikouluun. Miksei tukea sitten vieläkään saada ajoissa ja tarpeeseen, vaan resurssipula ohjaa oppimisen tukea ohi lapsen tarpeen?

Tähän kysymykseen haimme vastausta ja keinoa ristiriidan korjaamiseen oikeusmuotoiluprosessissa yhdessä opettajien ja asiantuntijoiden kanssa.

Kehittämistyön perustana on perusopetuksen kolmiportaista tukea ohjaava lainsäädäntö ja oikeuskirjallisuus sekä selvitykset ja raportit. Lähemmäksi opettajan kokemusta on sukellettu tarkastelemalla OAJ:n vuonna 2017 tekemän laajan kyselyn avoimia vastauksia. Lopulta ongelma on kiteytetty haastattelemalla arjessaan kolmiportaista tukea toteuttavia opettajia.

Haastatteluista ja selvityksistä piirtyy kuva oppimisen tuen kirjaamisten ja tietojärjestelmien puutteista sekä täydennyskoulutustarpeesta, jotka yhdessä estävät resurssien ja tarpeen kohtaamisen.

Asiakirjojen kirjaukset eivät anna realistista kuvaa

Oppimisen tuen ja sen muodon tulee perustua lapsen yksilölliseen tarpeeseen. Pedagogisiin asiakirjoihin tulisi kirjata lapsen tarvitsema tuki ja seurannassa sen toteutuminen. Näin ei kuitenkaan haastattelujen perusteella täysin tapahdu.

Lähtökohtaisesti asiakirjoihin kirjataan lapselle sitä tukea, jota kunnassa ja koulussa on tapana tarjota ja siinä määrin kuin sitä on nykyresurssien puitteissa saatavilla. Seurannassa puolestaan käytetään epäselviä ilmauksia kuten ”tarpeen vaatiessa”. Pahimmillaan tuki kirjataan toteutuneeksi, vaikka tarve esimerkiksi osa-aikaiselle erityisopetukselle olisi ollut useamman tunnin viikossa, mutta toteutunut vain kerran kuussa, erityisopettajan sijaistaessa luokanopettajia.

Päätöksentekoa varten on mahdotonta saada realistista kuvaa tuen resurssien tarpeesta tai vaikuttavuudesta. Paperilla resurssi näyttää kuntatasolla riittävältä.

Automatisaatio parantaa tiedonkeruuta ja vähentää kuormitusta

Oppimisen tuen asiakirjat ja tietojärjestelmät kunnissa eivät vastaa oppimisen tuen resurssien ja toiminnan ohjaamisen tarpeeseen tuottamalla oikeaa tietoa. Parempi tiedonkeruu on mahdollista nykyistä vähemmällä opettajien kuormituksella, jos lomakkeissa hyödynnetään automatisaatiota ja numeraalisia arvioita sanallisten kirjausten tukena. Näin vältetään saman asia turhauttavat toistot.

Nykyinen lomakejärjestelmä ylläpitää pahimmillaan myös tehottomuutta. Koska seuranta ei tuota todenmukaista informaatiota, resurssit pysyvät entisellään, olivat ne vaikuttavia tai eivät. Tällöin tukimuodot eivät voi tukimuodot monipuolistua ja uudistua vastaamaan tarpeita. Käyttämättä jää sellaisia tukimuotoja, jotka jonkun lapsen kohdalla riittäisivät ehkäisemään esimerkiksi erityisopetuksen tarpeen ja mahdollistaisivat kuntoutumisen. Kuntien intressissä luulisi olevan suunnata resurssit vaikuttaviin toimenpiteisiin oikea-aikaisesti säästyäkseen kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä.

Opettajat jäävät yksin toteuttamaan monimutkaista lainsäädäntöä

Opettajat jäävät liian yksin lapsen tuen tarpeiden kanssa vanhempien ja koulun väliin. Opettajia myös saatetaan ohjeistaa kirjaamaan tuki resurssien eikä tarpeen mukaan. Oppimisen tuen resurssit ovat kuitenkin koulutuksenjärjestäjän vastuulla, eivät opettajan paikattavissa.

Oppimisen tuessa opettajat toteuttavat arjessa monimutkaista lainsäädäntöä ihmis- ja perusoikeussopimuksineen ja oikeusperiaatteineen. Siksi on tärkeää, että lainsäädännölle rakennetaan arkkitehtuuri, joka ohjaa lain noudattamisen. Opettajilla tulee olla lainsäädännön tavoitteista riittävä kuva voidakseen toimia sen hengen ja määräysten mukaisesti. Silloin opettaja voi pitää kiinni lapsen oikeudesta myös tilanteessa, jossa kokee painostusta toimia toisin.

Oikeusmuotoiluprosessin tuloksena syntyi oheinen lyhyt opasvideo kolmiportaiseen oppimisen tukeen vastaamaan erityisesti tunnistettuihin ongelmakohtiin.

Elisa Lientola
Projektityöntekijä, OAJ
@ElisaLientola