Hallitusohjelmassa halutaan varmistaa, että kaikille opiskelijoille tehdään HOKS. Eri tutkimusten mukaan 12–25 prosentilta opiskelijoista suunnitelma puuttuu tai se ei näy Opetushallituksen eHOKS-palvelussa. Vähintään yhtä suuri ongelma kuin HOKS:in puuttuminen on HOKS-prosessin raskaus. Massiiviseksi paisunut HOKS vie liikaa aikaa opetukselta sekä kuormittaa opettajia ja koulutuksen järjestäjiä. Prosessissa HOKS:in ydintehtävä ”auttaa opiskelijaa yltämään parhaaseensa” hämärtyy. 

 

OAJ:n selvityksessä HOKS:ia pidettiin ehdottoman tärkeänä opetuksen ja opinto-ohjauksen keinona. Ydintehtävänsä lisäksi se myös toimii opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvana, oppivelvollisuuden valvojana, koulutuksen järjestäjän rahoituksen määrittelijänä ja tiedonkeruukanavana opiskelija- ja työnantajapalautetta varten. 

 

HOKS:iin täytetään opintojen aikana opiskelijasta riippuen jopa useampi sata pakollista tietoa. Lisäksi oppilaitoksissa kerätään opiskelijasta jonkun verran muuta, usein hyödyllistä tietoa opetusta ja ohjausta varten. Vuosien aikana HOKS:iin on kytketty jatkuvasti uusia tiedonkeruuvelvoitteita, aiemman jäämättä pois. 

 

 

Tältä näyttää HOKS:n minimitietokentät – kuvan tiedot poimittu OKM:n tietosisältö ja käsitteistö ohjeesta. Pelkän ohjeen pituus on kokonaisuudessaan 11 sivua. 

 

Kun käyttötarkoitukset ja yksityiskohdat lisääntyvät, ydintehtävä eli opiskelijan ohjaaminen hämärtyy. Huomio voi mennä opetuksesta ja opinto-ohjauksesta kirjaamiseen ja järjestelmiin.  Massiivinen kirjaaminen paitsi kuormittaa, myös vie arvokkaita resursseja pois hallituksenkin kaipaamalta lähiopetukselta. 

HOKS:ia kuvattiinkin selvityksessä ”tynnyrityömaaksi”, ”aikasyöpöksi” ja ”ikiliikkujaksi, joka paisuu”. Raskaat opintohallintojärjestelmät ja haasteet jatkotiedonsiirrossa Opetushallituksen tietovarantoihin eivät oppilaitoksen arkea helpota. Varsinkin eHOKS-palvelun hyöty kyseenalaistettiin.  

 

 

HOKS:ia pitää yksinkertaistaa opetuksen ja ohjauksen kannalta oleellisiin tietoihin. Erityisen tärkeää tämä on oppivelvollisten ja niiden opiskelijoiden osalta, joilla ei ole aiempaa osaamista. Opetuksen ja tuen kannalta oleellisten asioiden, lähiopetuksen ja erityisopetuksen toteutumista pitää myös seurata. Rahoituslain mahdollisen avaamisen yhteydessä pitää selvittää, mitä oppilaitoksen rahoitusta varten HOKS:ssa kerättäviä tietoja voidaan kerätä muilla tavoin. 

 

OAJ toivoo, että ohjaavat viranomaiset tekisivät tiiviimpää yhteistyötä opintohallintojärjestelmien toimittajien kanssa. Näin säästetään resursseja sekä varmistetaan yhtenäiset käytännöt oppilaitoksissa. Tiedonsiirtoa opintohallintojärjestelmien ja Opetushallituksen eHOKS- ja Koski-palveluihin pitää sujuvoittaa. Tavoitteena tulee olla, että tulevaisuudessa oppilaitos siirtää tietoja vain yhteen, helposti toimivaan palveluun. 

 

HOKS ja sen kuormittavuus selvästi yhdistää opettajia ja koulutuksen järjestäjiä. Selvitys antaa muutamia suosituksia koulutuksen järjestäjälle. Näitä ovat: riittävien resurssien varmistaminen HOKS-työlle, muiden kuin pakollisten tietojen tarpeellisuuden arvioiminen ja prosessin automatisointi niiltä osin, kun se on mahdollista. Myös HOKS:n laadinnan, joissain paikoissa aika tiukkojakin aikarajoja, tulisi löyhentää. Laki ei määrittele aikarajoja.

 

Henkilökohtaistamisen haasteet koskettavat varmasti myös muita koulutusasteita. Ammatillisella puolella HOKS osoittaa hyvin, kuinka hyvää tarkoittava henkilökohtaistaminen voi liian pitkälle vietynä johtaa ei-toivottuihin seurauksiin.  HOKS:ia yksinkertaistamalla saadaan aikaa opetukselle, tuelle ja opinto-ohjaukselle satojen vuosityötuntien verran. Vähintäänkin yhtä oleellista on, että huomio palautuu järjestelmistä ja kirjaamisesta takaisin HOKS:n alkuperäiseen tarkoitukseen eli opiskelijan kohtaamiseen.

Mirjami Lehikoinen
Erityisasiantuntija OAJ
@mirjamilehik