Kasvatus-, opetus- ja koulutusalan johtajuus on omanlaistaan ja edellyttää vankkaa pedagogista osaamista sekä alan ymmärrystä. Siinä eivät riitä tavanomaiset talous- tai henkilöstöjohtamisen opit.

Tämä on viisaasti Suomessa oivallettu jo kelpoisuusasetuksia säädettäessä: rehtoreiden pedagoginen osaaminen on turvattu eri koulutusasteiden rehtoreiden kelpoisuusehdoissa, edellyttämällä ko. oppilaitoksen opettajan kelpoisuutta sekä riittävää kokemusta opettajan työstä. Kuitenkin nämä vaatimukset puuttuvat apulaisrehtoreilta. Kelpoisuusasetuksiin onkin lisättävä kelpoisuusvaatimukset myös apulaisrehtoreille, koska he tekevät rehtorin tehtäviä.

Varhaiskasvatukseen tämä merkittävä laatutekijä on ymmärretty sisällyttää vasta hallinnon alan vaihtamisen jälkeen ja vasta viimeisimmän varhaiskasvatuslain myötä. Siinä vihdoin edellytetään, että päiväkodilla on oltava sen toiminnasta vastaava johtaja, jonka on osoitettava riittävä pedagoginen osaaminen varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnolla. Nämä ovat merkittäviä strategisia linjauksia laadukkaiden, lapsen kasvua tukevien palveluiden varmistamiseksi.

On hämmentävää, kuinka julkiseen keskusteluun kuitenkin edelleen esitetään laadun alentamiseen pyrkiviä ja lasten oikeuksia halventavia näkemyksiä esimerkiksi kelpoisuusehtojen väljentämisestä.

Kasvatus-, opetus- ja koulutusalan johtajuudessa eivät riitä tavanomaiset talous- tai henkilöstöjohtamisen opit.

Kasvatus-, opetus- ja koulutusalan johtajuus on johtajien johtamista

Jokainen opettaja on johtaja ja tarvitsee työssään johtamisosaamista, myös kykyä johtaa itseään. Ilman johtamisosaamista, ei opettajan tehtävässä voi menestyä.

Lapsi- tai opiskelijaryhmää on johdettava jatkuvasti ja hyvinkin hektisissä ja vaihtelevissa tilanteissa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa elämänsä alkutaipaleella olevia on ohjattava monin aikuisten johtamisesta poikkeavin menetelmin - vahvasti, mutta lempeästi, lujaan eettiseen arvopohjaan perustuen ja erityisesti lasten oikeudet huomioiden. Samalla jalostetaan yhtä Suomen arvokkaimmista pääomista.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa työskentelevien henkilöstöjen moniammatillistuessa, on opettajien tehtävänä lapsi- ja opiskelijaryhmien lisäksi johtaa myös näitä moniammatillisia tiimejä oppijan edun mukaisesti. Myös toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa on korkeat pedagogiset vaatimukset moninaisten opiskelijaryhmien opettamisessa ja johtamisessa.

Ilman johtamisosaamista, ei opettajan tehtävässä voi menestyä. 

Alan johtaminen ei toimi eurot edellä, eikä kunnan strategian prioriteetilla, vaan oppijan ensisijaisuuden ja tarpeiden ohjaamana ihmisoikeuksia ja lakeja kunnioittaen. Laadukkaan työn painopiste tulee olla eri asioissa kuin liike-elämässä.

Johtajuutta on opetettava ja tutkittava

Kasvatus-, opetus- ja koulutusalan johtamisen haasteiden lisääntyessä on johtajuusosaamista vahvistettava entisestään. Tehokkain tapa hoitaa asia, on lisätä johtajien ja rehtoreiden kelpoisuusasetukseen vaatimus erillisten korkeakouluissa tarjottavien alan johtajuusopintojen suorituksesta.

Opintokokonaisuuksia on kehitetty useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa erikseen, mutta opintoja ei ole vielä kaikkialla tarjolla ja ne ovat keskenään erilaisia. Nyt käynnissä olevaa kehittämistyötä on jatkettava ja tavoitteena on oltava valtakunnallisesti yhtenäisten opintokokonaisuuksien tarjoaminen opettajankoulutuksissa. Tähän kuuluu johtajuusopintojen perusasioiden sisällyttäminen myös kaikkien opettajien koulutukseen.

Kasvatus-, opetus- ja koulutusalan johtamisen haasteiden lisääntyessä on johtajuusosaamista vahvistettava entisestään.

Uudet johtajuusopinnot luonnollisesti edellyttävät kattavan rahoituksen osoittamista korkeakouluille osaamiskokonaisuuksien koulutuksen järjestämiseen. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuuden kehittämiselle on esitetty varsin hyvä kuvaus koulutuskokonaisuudesta sekä sisällöllisistä linjauksista VEPO-hankkeen raportissa. On tärkeää, että vastaavanlaiset koulutuskokonaisuudet ja linjaukset sekä rahoitus saadaan myös muiden kasvatus- ja koulutusalan muotojen johtajuusosaamisen kehittämiseksi.

Johtamisopintojen pitää perustua tutkittuun tietoon ja siksi niiden oikea paikka on korkeakoulujen tarjoama opettajankoulutus. Laadukkaiden opintokokonaisuuksien turvaaminen edellyttää myös panostusten lisäämistä alan tutkimukseen. Alakohtaisten johtamisopintojen järjestämisen yksi tehtävä on tuottaa entistä osaavampien rehtoreiden ja johtajien lisäksi myös alan tutkijoita. Lisäksi johtajuusopintojen osuutta on lisättävä ja niitä on kehitettävä myös opettajankoulutusten sisälle. Oman alan kehittäminen on keskeinen osa opettajuuden professiota.

Johtajuusopintojen perusasiat on sisällytettävä myös kaikkien opettajien koulutukseen.

Johtajuusopintojen tulevaisuus

Edessä on eduskuntavaalit. Tuleva eduskunta ja maan hallitus ratkaisevat kasvatus- ja koulutusalan johtajuuden kehittämisen suunnan.

Kysymys on arvovalinnoista. Lupaus koulutusleikkausten välttelystä ei riitä.

Kasvatus, koulutus ja tutkimus tarvitsevat lisäpanostuksia ja niiden pitkään leikattuja resursseja on lisättävä. Suomalainen ihmisten pääomaa pitää saada kasvatettua ja kehitettyä huippuunsa yksilölliset tarpeet huomioiden. Jokaisesta on pidettävä huolta. Arvokkaampaa resurssien sijoittamisen kohdetta ei ole kuin osaaminen ja sivistys.

Päivi Lyhykäinen
erityisasiantuntija, OAJ

Niku Tuomisto
kehittämispäällikkö, OAJ