Tänään 24.1. vietetään YK:n kansainvälistä koulutuksen päivää. Koulutuksen oma merkkipäivä juontaa juurensa Agenda 2030-ohjelmaan, joka tunnusti laadukkaan koulutuksen olevan välttämätöntä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden onnistumisessa. Koulutukseen satsaaminen onkin globaalisti kestävää vastuunkantoa. Koulutus parantaa toimeentuloa ja vakauttaa yhteiskuntia. Siksi oikeus opetukseen on mainittu YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Lapsen oikeuksien sopimus taas korostaa perusopetuksen maksuttomuutta.
Koulutukseen satsaaminen onkin globaalisti kestävää vastuunkantoa.
Tänä vuonna Education International, kansainvälinen opettajajärjestöjen yhteistyöjärjestö, lanseeraa kansainvälisenä koulutuksen teemapäivänä kampanjan, joka keskittyy ennen kaikkea julkisen koulutuksen rahoitukseen. Suomessa aihe on mitä ajankohtaisin: eduskuntavaalit käydään tänä keväänä ja keskustelu koulutuksen rahoituksesta käy jo vilkkaana. Leikkauslistojen ja sopeutustoimien keskellä Suomen on välttämätöntä panostaa koulutukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore Sivistyskatsaus kertoo karua kieltä koulutusleikkausten vaikutuksista kansakunnan hyvinvoinnille. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on laskenut dramaattisesti 2000-luvulla. Jäljet johtavat 1990-luvun laman leikkauksiin, joita ei ole paikattu vaurainakaan vuosina. 2010-luvulla koulutuksesta on säästetty yli kaksi miljardia euroa. Ilman julkista rahoitusta ja riittäviä resursseja osaamis- ja koulutustasoa ei saada käännettyä nousuun.
Ilman julkista rahoitusta ja riittäviä resursseja osaamis- ja koulutustasoa ei saada käännettyä nousuun.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia
Kansainvälistä koulutuksen päivää vietetään Suomessa otolliseen aikaan, sillä tulevana viikonloppuna koulutusalan osaajat, vaikuttajat ja palveluntarjoajat kokoontuvat yhteen Educa-messuille Helsinkiin. Luvassa on muun muassa puoluejohtajien tentti, jossa he keskustelevat koulutuksesta ja sen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Päättäjille meillä on selkeä viesti: emme kaipaa suuria uudistuksia seuraavalle vaalikaudelle, vaan rahaa, resursseja ja työrauhaa epäkohtien kuntoon laittamiseen. Suomessa kolmannes peruskoululaisista tarvitsee tukea oppimiseen. Yhteiskuntana meidän tehtävämme on varmistaa, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeus oppimiseen toteutuu. Tarvitsemme lisää rahaa kaikille koulutusasteille ja oppimisen tukeen läpi koko koulutusketjun.
Yhteiskuntana meidän tehtävämme on varmistaa, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeus oppimiseen toteutuu.
Opettajat tekevät osaajat koko yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Koulutetuista ja kelpoisista opettajista on pidettävä kiinni ja varmistettava opetusalan vetovoimaisuus myös jatkossa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti. Osaajapulaa ja oppimisen tason laskua ei ratkaista ilman koulutettuja opettajia.
Osaajapulaa ja oppimisen tason laskua ei ratkaista ilman koulutettuja opettajia.
Siksi juuri nyt on erityisen tärkeää juhlia koulutuksen omaa merkkipäivää. Koulutukseen satsaaminen on globaalisti varmin tapa ehkäistä köyhyyttä sekä parantaa lasten ja nuorten asemaa. Työ näiden tavoitteiden eteen on välttämätöntä niin Suomessa kuin maailmalla.
Katarina Murto
OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä @KatarinaMurto
Instagramissa @katarina.murto
Lisää blogikirjoituksia
-
BlogiKoulutusjärjestelmä 21.11.2024Suomalaisten korkeakoulujen tulevaisuus omissa käsissä
-
BlogiLaki 12.11.2024Koeajassakin on säännöt
-
BlogiYhdenvertaisuus 06.11.2024“Äiti, miks toiset vaan kiusaa?”
-
BlogiTyömarkkinat 29.10.2024Ruotsin palkkatilastot osoittavat, että vientimalli johtaa palkkavaaleihin
-
BlogiLaki 09.10.2024Mihin tästä voi valittaa?
- Kaikki blogikirjoitukset