Kansalaisopistojen toiminnan yksi tärkein pääperiaate on matalan kynnyksen opetuksen tuominen lähelle ihmistä. Opetus on usein hajautettu eri puolille kuntaa, mikä on edistänyt koulutuksen saavutettavuutta.  

Monipuoliset koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat monelle kunnalle vetovoimatekijä. Monessa kunnassa kansalaisopisto on lähes ainoa taho, jonka kautta voi nauttia kulttuurielämyksistä esimerkiksi  taito- ja taideaineita harrastamalla. 

Monipuoliset koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat kunnalle vetovoimatekijä.

Edullista mutta vaikuttavaa koulutusta

Kansalaisopistotoiminta on kunnille edullista, koska sitä isolta osalta järjestetään muiden oppilaitosten tiloissa ja henkilöstökulut ovat kohtuulliset. 

Pitkäjänteisen toiminnan kehittämiseksi vakinainen pätevä opetushenkilöstö on toiminnan avainasemassa. Säästöjen sijaan vakinaisia opettajia tulisikin lisätä. Myös kurssimaksut pitäisi pitää kohtuullisina – näin edistettäisiin koulutuksen saavutettavuutta.

Kaikille tulee taata mahdollisuus ylläpitää taitojaan ja kehittää itseään iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen valtionosuuksien kehitys ei ole mahdollistanut kurssimaksujen säilymistä lain edellyttämällä, kohtuullisella tasolla, mikä on osaltaan rajoittanut vähävaraisten mahdollisuutta käyttää kansalaisopistopalveluita.

Tulevan eduskunnan tulee suunnata seitsemän miljoonan vuotuinen lisärahoitus kansalaisopistojen opintoseteleihin. Se mahdollistaisi kansalaisten perustaitoihin eli kansalaistaitoihin valmentavien, maksuttomien kurssien järjestämisen.

Tulevan eduskunnan tulee suunnata seitsemän miljoonan vuotuinen lisärahoitus kansalaisopistojen opintoseteleihin.

Kansalaisopisto on ketterä kumppani työelämäpalveluiden tuottamisessa

Työ- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen kuntiin vuonna 2025 tuo työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalvelut saman järjestäjän vastuulle. Uudistus tukee osaltaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja saattaa palvelut lähemmäs niitä tarvitsevia.

Kunnissa tulee jatkossa järjestää elinikäisen oppimisen ohjausta kaikenikäisille, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja kehittää opiskelu- ja työelämätaitojaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti. Kansalaisopisto on ketterä kumppani työelämäpalveluiden tuottamisessa.

Satsaus kansalaisopistoon vähentää sosiaali- ja terveysmenoja

Osallistuminen kansalaisopiston kursseille vähentää tutkitusti sosiaali- ja terveysmenoja. Koulutus edistää kansalaisten hyvinvointia, lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja opiskelumotivaatiota.    

Kansalaisopistojen yhteistyö muiden oppilaitosten lisäksi myös kunnan maahanmuuttajatyön, sosiaalityön ja vanhustyön kanssa on tärkeää. Yhteistyöllä ehkäistään muun muassa syrjäytymistä ja lisätään hyvinvointia. 

Tulevalla hallituskaudella tarvitaan laaja-alainen selvitys ja lakiuudistus

Vapaan sivistystyön toimialaa on uudistettava muiden oppilaitosasteiden tavoin vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin rakenteita ja rahoitusta kehittämällä. Toimialalle suunnattu julkinen rahoitus on käytettävä tehokkaasti koko väestön hyväksi.

Tulevalla hallituskaudella tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja vapaan sivistystyön lakiuudistus rakenteiden ja rahoituksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä on korjattava vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen rahoitusmallia ja mahdollistettava kotoajan ylittäneiden maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen sataprosenttisen rahoituksen pienentymättä.

Toimialalle suunnattu julkinen rahoitus on käytettävä tehokkaasti koko väestön hyväksi.

Itsensä kehittäminen on kaikkien kansalaisten oikeus

Kansalais- ja työväenopistojen koulutuksiin osallistuu noin 600 000 henkilöä vuodessa. Korona-aika vaikutti myös opistojen toimintaan, ja koulutuksia jouduttiin perumaan, kaikkea kun ei voi opiskella etänä. Tilanne on kuitenkin normalisoitunut. Korona toi mukanaan jotakin hyvääkin, kuten uusia erilaisia oppimisen toteutustapoja.

Koulutus ja itsensä kehittäminen on kaikkien kansalaisten oikeus. Kansalaisopistojen palveluiden tarjoaminen antaa kaikenikäisille kuntalaisille mahdollisuuden kasvattaa sivistyksellistä pääomaansa ja edistää hyvinvointiaan.    

Tuovi Manninen
Erityisasiantuntija, OAJ

Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto