Tammikuussa julkaistun Sivistyskatsaus 2023 -selvityksen mukaan viime vuosikymmeniä leimaavat oppimistulosten heikkeneminen, suomalaisten koulutustason nousun pysähtyminen sekä toisaalta julkisten sivistyspanostusten hidas lasku.

Jotta väestömme koulutustaso olisi jatkossakin kansainvälisesti korkea, koulutuksemme tarvitsee mittavampia toimia kuin viime aikoina on toteutettu. Osaamis- ja koulutustasoa nostamalla lisätään inhimillistä pääomaa ja tuottavuutta, sillä koulutus on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja palkkatasoon.  
 
Uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus ovat keskeisiä asioita, kun työikäisten työllisyysaste halutaan pitää korkealla tasolla. Aikuiskoulutuksen pitää vastata myös vähän koulutettujen osaamisen ja työssäjaksamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää sekä osaamiskokonaisuuksien että erilaisten reittien kehittämistä toiselta asteelta korkea-asteelle. 

Aikuiskoulutuksen tarpeisiin voidaan vastata vain uudistamalla rahoitusta.

 
Aikuiskoulutuksen tarpeisiin voidaan vastata vain uudistamalla rahoitusta. Uusia koulutusjärjestelmän rakenteiden uudistuksia ei tarvita. Nykyinen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan uudistustarpeeseen.  
 
Yhteistyö työhallinnon ja oppilaitosten kanssa toimii vaihtelevasti eri puolilla maata. Myös oppilaitosten välisessä yhteistyössä on alueellisia eroja. Alueen työikäisen väestön osaamisen ja alueen työelämän kehittämiseksi on tärkeää edistää eri toimijoiden välistä systemaattista yhteistyötä.  
 
Alueilla on kehitettävä yhteistyötä edelleen ura-, ohjaus- ja neuvontapalveluissa, työelämäyhteistyössä sekä paikallisen koulutustarpeen kartoittamisessa. Yhteistyötä tarvitaan työikäisen väestön osaamisen päivittämiseen ja uusintamiseen.

Näin saadaan aikaan pysyviä toimivia sekä pitkäjänteisiä käytäntöjä ja toimintamalleja. Oppilaitosten, kuten ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen, vankka ohjausosaaminen ja työelämätuntemus on otettava yhteistyössä vahvasti käyttöön. 

Ohjausta pitää kehittää 

Ohjausta tehdään niin työhallinnon saralla kuin oppilaitoksissa. Valitettavasti nämä eivät aina kohtaa toisiaan. TE-palvelujen ja oppilaitosten yhteistyötä onkin vahvistettava.

Ammatillisilla oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on alueen paras ohjausosaaminen sekä kattava työelämätuntemus.

Ammatillisilla oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on alueen paras ohjausosaaminen sekä kattava työelämätuntemus. Näitä vahvuuksia työhallinnon on hyödynnettävä työllistymistä edistävissä toimissaan.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista on hyödynnettävä erityisesti erityisryhmien ohjaamisessa. Samalla oppilaitosten ura- ja neuvontapalveluita on kehitettävä ja otettava palvelut monipuolisesti käyttöön. 
 
Oppilaitosyhteistyö on tärkeää työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa, ja osaamisen kehittämisen on oltava suunnitelmallista ja koordinoitua. Oppilaitos ja työpaikka määrittelevät yhdessä osaamiskapeikot, joiden vahvistamisesta oppilaitokset vastaavat.

Opettaja tunnistaa ja tunnustaa työntekijöiden osaamisen ja määrittelee myös sen, millaista osaamista työntekijöiden pitää kehittää. Opettajat ovat sovittavin väliajoin läsnä työpaikoilla, ja he ovat niin työpaikkaohjaajien kuin työntekijöidenkin tukena koko prosessin ajan.  

Koulutustarjontaa kehitettäessä myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on kehitettävä.

 
Koulutustarjontaa kehitettäessä myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) on kehitettävä niin, että sillä on valtakunnallisesti yhteiset pelisäännöt ja kriteerit. Laadun varmistamiseksi AHOT-työn on oltava opetusalan ammattilaisten työtä. Osaamisen validointi on osoitettava sellaisten oppilaitosten tehtäväsi, joilla on koulutuksen järjestämislupa.
 
Tuovi Manninen, erityisasiantuntija OAJ
Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija OAJ