Valtionvarainministeriön (VM) maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan vapaan sivistystyön koulutus on markkinaohjautuvaa ja sen kurssitarjonta on rakennettu niin, että vain maksukykyisillä opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Kursseille osallistujat ovat raportin mukaan keskimääräisesti useammin korkeasti koulutettuja ja toimihenkilöasemassa toimivia, ja heillä on varaa kustantaa koulutuksensa itse. Tämän perusteella VM leikkaisi valtion vapaan sivistystyön määrärahoja noin 50–90 miljoonalla eurolla.

Kannattaisiko kuitenkin ensin tutkia ennen kuin hutkia? On totta, että vapaan sivistystyön palveluja käyttävät korkeasti koulutetut keski-ikäiset naiset. Mutta tämä on vain kolikon toinen puoli. Vapaan sivistystyön opiskelijoista iso osa kuuluu erilaisiin väestönryhmiin. Mukana on työttömiä, eläkeläisiä, nuoriakin. Sivistystyön sektori toimii esimerkiksi seniori-ikäisten aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä ja on merkittävä maahanmuuttajataustaisten kouluttaja.

Sivistystyön sektori toimii esimerkiksi seniori-ikäisten aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä ja on merkittävä merkittävä maahanmuuttajataustaisten kouluttaja.

Mikäli leikkaukset toteutettaisiin, monella kunnalla olisi vaikeuksia ylläpitää kansalaisopistoa. Kurssimaksujen korottaminenkaan ei auttaisi kaikkia. Tämä murentaisi koulutuksellista tasa-arvoa. Kunnilla ei ole lain määrittämää velvoitetta tarjota vapaan sivistystyön opintoja. Kurjuuden keskellä monessa kunnassa opistotoiminta ajettaisiin varmasti alas.

Leikkaukset koituisivat myös kalliiksi. Vapaan sivistystyön hyödyt haihtuisivat ilmaan. Tutkitusti on nimittäin osoitettu, että vapaan sivistystyön opinnot edistävät hyvinvointia, kasvattavat itseluottamusta, kehittävät työhön liittyvää osaamista ja antavat väylän solmia ystävyyssuhteita. Lisäksi tutkimuksen mukaan yksi vapaaseen sivistystyöhön satsattu euro palautuu viisinkertaisena takaisin säästyneinä sosiaali- ja terveyskuluina.

Lisäksi tutkimuksen mukaan yksi vapaaseen sivistystyöhön satsattu euro palautuu viisinkertaisena takaisin säästyneinä sosiaali- ja terveyskuluina.

Tiesitkö, että:

•  vuonna 2019 vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui noin 830 000 henkilöä, jotka osallistuivat noin 1 560 000 kurssille.
• kulttuuriala on suosituinta; kansalaisopistot ovat suurin oppilaitosmuoto noin 600 000 vuosittaisella opiskelijalla, seuraavaksi tulevat kansanopistot; muita ovat kesäyliopistot, urheiluopistot ja opintokeskukset.
• vapaaseen sivistystyöhön talousarviossa vuodelle 2023 on suunnattu noin 180 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa kotoutumiskoulutukseen, kansalaisopistojen potti on kokonaisuudesta reilu 90 miljoonaa ja kansanopistojen osuus vajaa 50 miljoonaa.
• kansalaisopistojen kurssimaksut vaihtelevat kunnittain riippuen siitä, kuinka paljon kunnat satsaavat koulutukseen.

Tuovi Manninen
Erityisasiantuntija, OAJ