Joka neuvottelukierroksen yhteydessä todetaan, että neuvottelut tarvitsevat tuekseen järjestövalmiutta. Hokema saattaa jostain tuntua sanahelinältä tai ehkä bluffaukseltakin. Järjestöllisten toimien toteutukseen on ryhdytty harvoin. Syy on selvä: OAJ:n ja julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon tavoitteena ei ole koskaan lakot tai muut työtaistelutoimet. Ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa tulos neuvottelemalla ja pääosin tässä on onnistuttukin.
Tavoitteena ei ole koskaan lakot tai muut työtaistelutoimet. Ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa tulos neuvottelemalla ja pääosin tässä on onnistuttukin.
Lähihistoriassa on kuitenkin jo kaksi ajanjaksoa, jolloin OAJ:n jäsenten tukea on tarvittu työehtojen puolustamiseksi sekä niiden edistämiseksi. Helsingin yliopistolla toteutui päivän lakko vuonna 2018, ja lakot olisivat laajentuneet useampaan yliopistoon, ellei sovintoon olisi päästy ennen sitä. Keväällä 2022 niin kunnan kuin yksityisen opetusalan osalta toteutui useammassa vaiheessa jopa viikon lakkoja. Näillä toimilla oli vahva vaikutus ja lakkoilun myötä saavutettiin asetettuja neuvottelutavoitteita, joiden myötä kuluvan vuoden 2023 sekä kunta-alalla myös vuoden 2024 ansiokehitys on turvattu. Palkkataso on osa ammattiosaajien arvostusta, jolla työnantaja vahvistaa alan houkuttelevuutta ja pitovoimaa. Viime keväänä ja loppukesästä saavutetut ratkaisut tuovatkin myötätuulta näiden sopimusten piirissä oleville kasvatus- ja koulutusaloille.
’Neuvottelut tarvitsevat tuekseen järjestövalmiutta’ on fakta, joka pitää paikkaansa myös tällä hetkellä
Keväällä 2022 syntyneissä valtion ja yliopiston työehtosopimuksissa sovittiin, että vuoden 2023 palkankorotukset neuvotellaan valtiolla työskentelevien osalta joulukuussa 2022 ja yliopistolla työskentelevien osalta tammikuussa 2023. Lisäksi neuvottelut yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksen toisen vuoden palkankorotuksista ovat käynnissä. Vaikka neuvotteleminen on aina ensisijainen keino päästä neuvottelutulokseen, on varauduttava myös lisäämään painetta, koska jäsenten kannalta palkankorotusten odottamista on kohtuutonta venyttää.
Vaikka neuvotteleminen on aina ensisijainen keino päästä neuvottelutulokseen, on varauduttava myös lisäämään painetta, koska jäsenten kannalta palkankorotusten odottamista on kohtuutonta venyttää.
Neuvottelutulosta palkankorotuksista ei saavutettu valtion ja yliopiston sopimusaloilla ensimmäiseen eräpäivään mennessä. Valtion työehtosopimus jouduttiin irtisanomaan ja neuvotteluja käytiin jatkoajalla, mutta yhteisymmärrykseen ja neuvottelutulokseen päästiin ilman järjestöllisiä toimia helmikuun lopulla. Työehtosopimus sisälsi palkankorotusten lisäksi parannuksia muihin työehtoihin, kuten palkallisiin perhevapaisiin.
Samalla tavalla yliopiston sopimusalan neuvottelut ovat nyt jatkoajalla ja työehtosopimus jouduttiin irtisanomaan. Sopimus päättyy 31.3.2023, jonka jälkeen järjestölliset toimet ovat mahdollisia. Toivottavaa on, että yhteinen näkemys palkankorotuksista löytyy siihen mennessä. Työehtosopimuksen irtisanominen ei ole kevyt toimi, sillä irtisanomisen jälkeen voidaan neuvotella puolin ja toisin muistakin sisällöistä kuin yksistään palkankorotuksista. Ensi viikolla jatkuvat yliopiston neuvottelut voivatkin laajentua koskemaan palkankorotusten lisäksi koko työehtosopimusta.
Tilanteessa, jossa nopea inflaatio on leikannut reaaliansioita tuntuvasti, on varsin perusteltua saada riittävää ostovoimaa turvaava palkankorotus. Laantuvasta inflaatiosta huolimatta palkankorotuksille on tarve, koska mikään ennuste ei povaa nousseen hintatason palautumista entiselle tasolle. Inflaatio on koskettanut jokaisen taloutta, mikä varmasti vahvistaa monen jäsenen valmiutta sitoutua yhteisiin toimiin. Tätä tulkintaa tukee OAJ:n yliopistoissa ja harjoittelukouluissa työskenteleville jäsenilleen teettämän lakkovalmiuskyselyn vastaukset jo syksyltä 2022.
Tilanteessa, jossa nopea inflaatio on leikannut reaaliansioita tuntuvasti, on varsin perusteltua saada riittävää ostovoimaa turvaava palkankorotus.
Laajemmin katsottuna tällä työmarkkinakierroksella on nähty työnantajasopijaosapuolten viivyttelyä syksystä alkaen, mikä on ajanut työntekijäjärjestöjä useammalla alalla lakkovaroituksiin ja toteutuneisiin lakkoihin. Toimien myötä on viime viikkoina uutisoitu useista neuvottelutuloksista.
Työehtosopimuksen päättymispäivä on merkittävä, sillä sen jälkeen työrauhavelvoite ei ole voimassa. Valmistautuminen järjestöllisiin toimiin, kuten lakkoon, ei käynnisty työehtosopimuksen päättymishetkestä. Järjestövalmiutta ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti sopimuskausien välillä, kuten nytkin on tehty myös yliopiston osalta. Muun muassa paikallisten järjestövalmiustoimijoiden koulutusta olemme järjestäneet syksystä alkaen.
Lakkovaroitusta ei koskaan anneta kevein perustein
Lakkovaroitus kielii siitä, että neuvotteluissa tarvitaan jäsenten liikettä esimerkiksi palkankorotustavoitteiden saavuttamiseksi tai muiden työehtojen puolustamiseksi. Jälkikäteen emme voi harmitella, mitä olisi pitänyt tehdä, ellemme toimi yhteisesti työehtosopimusneuvotteluiden tukena silloin, kun sen aika on. Jokaisen yliopistolla ja harjoittelukoulussa työskentelevän jäsenen on tiedostettava tänäkin keväänä järjestövalmiustoimien mahdollisuus. Valmistautuminen voi olla edessä myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskenteleville, jos neuvottelutulokseen palkankorotuksesta ei päästä 15.3.2023 mennessä ja sopimus jouduttaisiin irtisanoa päättymään 30.4.2023. Äärimmäisten keinojen iskevyys tulee yhteisestä viestistä ja toimista. Siitä, että jäsenet sitoutuvat yhteisesti tukemaan neuvottelutavoitteiden saavuttamista niin somessa kuin tarvittaessa lakkoilemalla.
Jokaisen yliopistolla ja harjoittelukoulussa työskentelevän jäsenen on tiedostettava tänäkin keväänä järjestövalmiustoimien mahdollisuus.
Kasvatus-, koulutus- ja tutkimustyön on oltava ansiokehityksen ja muiden työehtojen osalta houkuttelevaa, jotta jatkossakin meillä on maailman parhaat opettajat ja tutkijat. Tulevaisuudenkestävä Suomi menestyy korkeasti koulutetulla väestöllä, mikä edellyttää sitoutuneita oppimisen osaajia. Palkkaus on osa alan veto- ja pitovoimaa.
Yleissitovalla työehtosopimuksella huolehdimme yhteisesti, ettei työmarkkinoille pääse kehittymään kastijakoa, jossa työntekijästä riippumattomista syistä ansiokehitys ja muut lakisääteisiä oikeuksia paremmat työsuhteen edut ja ehdot eriytyisivät voimakkaasti. Pystymme pitämään tästä kiinni, kun meillä on yhtenäinen joukko neuvotteluiden tukena.
Ajankohtaista tietoa neuvottelu- ja järjestövalmiustilanteesta
