Säätytalolla käytävät hallitusneuvottelut ovat jatkuneet kolme viikkoa. Tietoa julkisuuteen on tihkunut vähän, mutta sen verran tiedämme, että valtiontaloudesta haetaan ennen näkemättömiä säästöjä, jopa kuuden miljardin edestä.

Tämä ei ole helppo tehtävä, varsinkaan, kun puolueet ennen vaaleja lupasivat esimerkiksi jättää koulutuksen suojaan leikkauksilta. Seuraavat pari viikkoa ovatkin hallitusneuvotteluissa erityisen vaikeat ja ratkaisevat.

Menosäästöjä haetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollosta, mutta julkisuudessa olleiden tietojen valossa tämä on osoittautunut vaikeaksi. Siksi huoli koulutusleikkauksista on ilmassa niin kauan, kunnes hallitusohjelma osoittaa huolen turhaksi. Valtiovarainministeriö (VM) esitti keväällä säästöjä esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä.

Seuraavassa avaan, miksi nämä esitetyt leikkaukset olisivat tuhoisia.

1. Ammatillinen koulutus on kipurajoilla jo nyt

Ammatillinen koulutus on ollut mittavien säästöjen kohteena viime vuosikymmenellä, ja leikkausten tuomat haavat eivät ole kentällä vieläkään arpeutuneet. Sanna Marinin hallitus palautti osan edellisten hallitusten viemästä rahoituksesta, mutta ei samassa mittakaavassa kuin olisi tarvittu. Säästöt näkyvät esimerkiksi lähiopetuksen määrän vähenemisenä, mikä tarkoittaa heikompia osaajia työmarkkinoille.

Säästöt näkyvät esimerkiksi lähiopetuksen määrän vähenemisenä, mikä tarkoittaa heikompia osaajia työmarkkinoille.

Sinänsä hyvän oppivelvollisuuden laajentamisen seurauksena toisen asteen ammatillinen koulutus on ottanut lähes kokonaan kopin niistä nuorista, jotka aikaisemmin olisivat jääneet koulutuksen ulkopuolelle. On hienoa, että jokainen nuori pääsee koulutukseen, mutta näillä nuorilla on usein hyvin paljon tuen ja ohjauksen tarvetta, eikä tähän ole osoitettu riittävää rahoitusta.

VM esitti, että jopa ammatilliseen toisen asteen koulutukseen tuotaisiin toisen samantasoisen tutkinnon lukukausimaksut päällekkäisen koulutuksen vähentämiseksi. Tämä ei ole oikea ratkaisu sen enempää toisella asteella kuin korkeakoulujen kohdalla. Sen sijaan olisi lisättävä malleja, joissa lisätään osaamisen päivittämisen joustavuutta, mahdollistetaan tutkinnon laajentamista ja siirretään osaamisen päivittämisen kustannuksia myös työnantajille.

2. Vapaa sivistystyön leikkaukset romuttaisivat opistoverkon ja lisäisivät sotemenoja

Valtiovarainministeriö on ehdottanut vapaaseen sivistystyöhön jopa 90 miljoonan euron leikkauksia. Toteutuessaan leikkaus veisi liki puolet vapaan sivistystyön rahoituksesta.

Vapaa sivistystyö on matalan kynnyksen koulutusmuoto, joka esimerkiksi tarjoaa ikääntyneiden ja työkyvyttömien toimintakykyä ylläpitävää koulutusta ja hoitaa maahanmuuttajien kielikoulutusta. Vapaan sivistystyön tiedetään lisäävän hyvinvointia ja vähentävän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. VM:n leikkauslista jättää huomiotta, että jos sairauksia ja pahoinvointia ennaltaehkäisevästä toiminnasta leikataan, se näkyy myöhemmin entisestään kasvaneina sotekuluina.

Jos sairauksia ja pahoinvointia ennaltaehkäisevästä toiminnasta leikataan, se näkyy myöhemmin entisestään kasvaneina sotekuluina.

Kymmenien miljoonien leikkaukset romuttaisivat suomalaisen kansalaisopistoverkoston, mikä näivettäisi varsinkin pienempiä kuntia entisestään. Pelkät kurssimaksujen korotukset eivät millään riitä kompensoimaan rahoitusvajetta, sillä koko koulutusmuodon ytimessä on saavutettavuus ja se, että myös pienituloisimmat kuten eläkeläiset ja työttömät pystyvät osallistumaan yhteiskuntaan ja kehittämään itseään.

3. Indeksien jäädytys on koulutusleikkaus

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjien kustannukset ovat parin viime vuoden aikana olleet hurjassa nousussa kuten kaikkialla muuallakin yhteiskunnassa. Kustannukset ovat kuitenkin sidottu indekseihin, jotka turvaavat sen, että esimerkiksi sähkölaskujen nousun takia ei tarvitsisi irtisanoa henkilöstöä.

Ammatillisessa koulutuksessa vaalikauden aikana indeksien jäädyttäminen tarkoittaisi jopa yli 100 miljoonan euron lovea rahoitukseen.

Jos indeksit päätetään jäädyttää osittain tai kokonaan, täytyy toimintaa sopeuttaa. Ammatillisessa koulutuksessa vaalikauden aikana indeksien jäädyttäminen tarkoittaisi jopa yli 100 miljoonan euron lovea rahoitukseen. Summa vastaa 1500 opettajan palkkaa.

4. Jos opiskelijoita on enemmän, myös opetusta pitää olla enemmän

Suomessa tuntuu olevan laajasti jaettu näkemys tarpeesta nostaa kansan koulutustasoa. Tämän toteuttaminen edellyttää sitä, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään tuhansilla.

OAJ kannattaa koulutustason nostoa, mutta sitä ei voi tehdä ilman rahaa. Jo nyt tutkinnon hintaa korkeakouluissa on halpuutettu, ja esimerkiksi ammattikorkeakoulujen sote-alojen tutkinnon hinta on reilussa kymmenessä vuodessa tippunut alle puoleen. Vielä vuonna 2010 sotekoulutuksen opiskelijakohtainen hinta oli 43 000 euroa, nyt enää 17 000 euroa. Tämä näkyy suoraan opetuksen määrässä ja laadussa.

Ammattikorkeakoulujen sote-alojen tutkinnon hinta on reilussa kymmenessä vuodessa tippunut alle puoleen. Tämä näkyy suoraan opetuksen määrässä ja laadussa.

Tällä tiellä ei voida jatkaa, jos haluamme korkeakouluista valmistuvan osaavia, motivoituneita ja työkuntoisia tekijöitä.

Hallitusneuvotteluissa ollaan suuren valinnan edessä

Seuraavalla hallituksella on käsissään valinta.

Valinta sen välillä, onko Suomi maa, joka satsaa täällä asuvan inhimillisen pääoman vahvistamiseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti, vai olemmeko maa, jossa osaamis- ja koulutustaso jatkaa laskuaan, vaikka ratkaisut olisivat nenän edessä.

Niina Jurva

Koulutuspolitiikan päällikkö

Twitterissä @NiinaJurva

Lue myös: 4 kynnyskysymystä tulevaisuudenkestävälle Suomelle