Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu. Kaksihaarainen korkeakoulumallimme palveleekin työelämää parhaimmillaan mainiosti: yliopistoissa painotetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulut panostavat käytäntöön ja työelämäyhteistyöhön.
Katson koulutuspoliittisena toimijana suomalaisten ammattikorkeakoulujen tämänhetkisiä kehittymismahdollisuuksia erittäin huolestuneena. Tunnistan ammattikorkeakoulujen kehittymiskyvykkyyden, eteenpäin menemisen halun sekä niiden osoittaman tuloksellisuuden, mutta samaan aikaan näen, miten ammattikorkeakoulujen rajoitettu toiminnallinen vapaus hidastaa niiden toimintaa. Ammattikorkeakoulut joutuvat ajamaan jarrutellen moottoritien viereisellä hiekkatiellä. Emme hyödynnä korkeakoulumallin kaksihaaraisuutta tasolla, jolla monet muut maat tekevät.
Emme hyödynnä korkeakoulumallin kaksihaaraisuutta tasolla, jolla monet muut maat tekevät.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallinen vapaus perustuu lakiin, jonka mukaan ammattikorkeakoulut voivat itsenäisesti päättää esimerkiksi opetussuunnitelmista, opetuksesta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä henkilöstön rekrytoinnista ja hallinnosta. Tällä hetkellä osakeyhtiömalli ammattikorkeakoulujen järjestämismuotona ja omistajien toteuttama ohjaus kuitenkin rajoittavat toiminnallisen vapauden toteutumista käytännössä.
Kaksihaaraisuuden vahvuudet on tunnistettava
Sami Savolainen nostaa väitöskirjassaan esiin tyypillisimpien ammattikorkeakoulujen omistajien, kaupunkien ja yliopistojen, erilaiset omistamisen motiivit. Tutkimuksen mukaan kaupungit näyttävät korostavan selvemmin omistajan kytköksiä alueen elinkeinopolitiikkaan ja seudun kehitykseen. Yliopistoille taas omistaminen on mahdollisuus laajentua konsernina ja vahvistua yliopistojen välisessä kilpailussa. Omistajaohjaus ulottuu tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen perustoimintoihin ja rakenteisiin. Erityisen paineen alla ovat yliopistojen omistamat ammattikorkeakoulut: vaarana on liiallinen yhteensovittaminen ja kaksihaaraisen korkeakoulumallin vahvuuden kadottaminen.
Ammattikorkeakoulujen rooli koulutuksen ja työelämän osaamisen kehittäjänä on keskeinen. Niiden vahvuus piilee teorian ja käytännön vuoropuhelussa sekä työelämälähtöisyydessä. Ammattikorkeakoulut valmistavat opiskelijoita yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeisiin ammatteihin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toiminnallinen vapaus mahdollistaa yhteistyön yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittamisen. Ammattikorkeakouluja on kaikkiaan 24 eri puolilla Suomea, joten ne pystyvät varsin kattavasti toteuttamaan alueellista tehtäväänsä. Meillä ei ole varaa näivettää ammattikorkeakoulujamme.
Uudistetut rakenteet ja rahoitus mahdollistavat ammattikorkeakoulun toiminnan kehittymisen
Tällä hetkellä liikennevalot ohjaavat ammattikorkeakoulut pienille sivuteille: yhteiskuntamme rakenteita ei nimittäin ole alun perin tehty tukemaan ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoulujen on pitänyt sopeutua jo olemassa oleviin, toisenlaisille toimijoille tehtyihin rakenteisiin. Lainsäädäntöä, tutkimusrahoitusinstrumentteja ja toimintakulttuuria on uudistettava, jotta myös ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus toteuttaa korkeakoulutehtävää laadukkaasti. Jatkossa kaupunkien tulisi yliopistostatuksen sijaan kilpailla sitäkin arvokkaammaasta korkeakoulustatuksesta.
Jatkossa kaupunkien tulisi yliopistostatuksen sijaan kilpailla sitäkin arvokkaammaasta korkeakoulustatuksesta.
Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden autonomian vahvistamisen on oltava poliittisen päätöksenteon prioriteetti. Se takaa ammattikorkeakouluille aidon mahdollisuuden proaktiivisesti vastata muuttuviin koulutustarpeisiin, kehittyä sekä vastata työmarkkinoiden vaatimuksiin ja näin täyttää lain velvoittamia tehtäviään. Tarvittavat muutokset avaavat moottoritien ja jouhevan etenemisen myös ammattikorkeakouluille.
Ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden autonomian vahvistamisen on oltava poliittisen päätöksenteon prioriteetti.
Tulevat päättäjät, varmistetaan ammattikorkeakouluille riittävät toimintaedellytykset, jotta ne voivat vapauttaa jarrunsa ja yhteiskuntamme pääsee aidosti hyötymään kaksihaaraisesta korkeakoulujärjestelmästä. Ammattikorkeakoulun toiminnan mahdollistamista ja kehittämistä ei pidä nähdä uhkana yliopistolle. Suomalainen työelämä tarvitsee molempia, siksi niiden erilaiset vahvuudet on tunnistettava ja kehittyminen mahdollistettava.
Hannele Louhelainen
Erityisasiantuntija, OAJ
