Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) vahvistaminen vuosittaisella 260 miljoonan euron panoksella on odotettu lisäys. Valtiovarainministeriön budjettiesitys elokuussa sai kuitenkin aikaan sydämen tykytyksiä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. T&K-rahoituslain perusteella jaettavan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osalta esitys ei vastannut TKI-parlamentaarisen työryhmän eikä myöskään hallitusohjelman kirjauksia.

T&K-rahoituslain perusteella jaettavan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osalta esitys ei vastannut TKI-parlamentaarisen työryhmän eikä myöskään hallitusohjelman kirjauksia.

T&K-rahoituslaki on ollut voimassa vuoden alusta alkaen ja rahoituslain valmistelu tehtiin laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä, kuten myös rahoituksen jakamiseen liittyvä periaate- ja suosituskeskustelu. Parlamentaarinen työryhmä on sitoutunut kymmeneen TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteeseen, joita ovat muun muassa ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, vipuvaikutus, kokonaisvaltaisuus, tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu.

Parlamentaarinen työryhmä totesi raportissaan, että kasvava T&K-rahoitus on syytä kohdentaa tavalla, jossa yhteiskunta saa investoinneista suurimman kokonaishyödyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi osaamisen lisääntymistä, kestävää talouskasvua tai tuottavuuden paranemista.

Lisäksi raportissa painotettiin, että julkisen rahoituksen vaikuttavuuden olevan suurin silloin, kun rahat kohdistetaan perustutkimukseen ja sille pohjautuvaan korkeakoulutukseen. Työryhmä näki myös tärkeäksi, että kotimainen uutta tietoa tuottava tutkimus on välttämätön edellytys sekä kyvylle hyödyntää muualla tuotettua uutta tietoa että korkeatasoiselle soveltavalle tutkimukselle.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut avainasemassa osaajien ja uuden tiedon tuottamisessa

Suomalainen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä muodostuu useasta toimijasta, ja korkeakouluilla on siinä merkittävä tehtävä. TKI-järjestelmän tulee olla tasapainoinen ja tunnistaa eri toimijoiden roolit ja tehtävät. Budjettiriihessä ja tulevassa rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa on tunnistettava korkeakoulujen rooli merkittävänä tki-toimijana.

Budjettiriihessä ja tulevassa rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa on tunnistettava korkeakoulujen rooli merkittävänä tki-toimijana.

Yliopistojen tehtäviin kuuluvat vapaa tutkimus, tieteellinen ja taiteellinen sivistys sekä näihin perustuva ylin opetus. Yliopistoissa perusrahoitteinen tutkimus pystyy kehittymään vapaasti ja sisältöjä ennalta määrittämättä. Vapaus on innovaatiotoiminnan edellytys, ei este.

TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii vahvempaa ammattikorkeakoulujen mukana oloa. Niiden tekemä soveltava ja käytännön läheinen tutkimus tähtää työelämän kehittämiseen ja kysyntälähtöisyyteen. Ammattikorkeakoulujen ulkoisen TKI-rahoituksen osuus on kasvanut vuonna 2015 amk-lakiin vahvemmin kirjatun TKI-roolin myötä. Kuitenkin tuolloin jäi ratkaisematta TKI-rahoitusinstrumentti. TKI-tavoitteet uhkaavat jäädä merkittävästi pienemmäksi, jos ammattikorkeakouluja ja niiden tutkimusympäristöjä sekä kumppaneita ei valjasteta toimeen. Ammattikorkeakoulujen omaa tutkimusta tarvitaan myös koulutuksen kehittämiseen.

Tki-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii vahvempaa ammattikorkeakoulujen mukana oloa.

Korkeakouluilla on ollut pitkään perusrahoituksen osalta laskeva suunta suhteessa opiskelijamääriin ja BKT:n kehitykseen. On perusteltua, että kummankin korkeakoulun perusrahoituksien osuuksia kasvatetaan. Korkeakoulut tarvitsevat ulkoisen rahoituksen lisääntymiseksi omarahoituksen kasvattamista.

Perusrahoitus tukee koulutusta ja osaamisen vahvistamista eli koko TKI-ympäristöä. Tutkimuksen tuottavuus paranee, kun investoidaan tasapainoisesti koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmään ja huolehditaan samanaikaisesti riittävistä osaamis- ja osaajatarpeista. Oleellista on varmistaa osaajien riittävyys sekä perus- että tohtorikoulutuksessa.

Tutkimuksen tuottavuus paranee, kun investoidaan tasapainoisesti koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmään ja huolehditaan samanaikaisesti riittävistä osaamis- ja osaajatarpeista.

Osaajapula hidastaa innovaatiotoimintaa

Etlan ja Laboren tuoreessa kesäkuussa julkaistussa VNTEAS-hankeselvityksessä nousi merkittäväksi yritysten innovaatiotoiminnan esteeksi osaavan henkilökunnan puuttuminen.

Osaajapula aiheuttaa yrityksille monenlaisia ongelmia. Eniten mainintoja tutkimuksessa saivat kasvun hidastuminen, kilpailukyvyn heikkeneminen ja tehokkuusongelmat. Yritys ei myöskään pysty toimimaan täydellä kapasiteetilla ilman osaajia, eikä kykene vastaamaan kysyntään tai sitoutumaan isompiin toimitussopimuksiin. Muita vaikutuksia osaajapulasta olivat esimerkiksi kehityshankkeiden viivästyminen tai kansainvälistymisen hidastuminen.

Osaajapula aiheuttaa yrityksille monenlaisia ongelmia.

Jotta tuottavuutta voidaan kasvattaa, hankeselvityksen mukaan tarvitaan edelleen korkeakoulujen perustutkimuksen ja opetuksen rahoituksen vahvistamista sekä työperäisen maahanmuuton edistämistä. Tutkijat painottavat, että nämä ovat olennaisen tärkeitä keinoja edistää osaavien työntekijöiden saatavuutta.

TKI-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää korkeakoulujen perusrahoituksesta huolehtimista

Suomi tarvitsee pitkäjänteisen ja ennustettavan näkymän TKI-ympäristön kehittymisestä sekä vahvan ja houkuttelevan maakuvan kansainvälisille osaajille. Hallitusohjelmassa todetaan, että TKI-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että erityisesti alkuvaiheessa rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksesta. Sitä kohti hallitus!

Lue myös

• Budjettiriihessä vahvistettava ammattikorkeakoulujen tutkimusta ja koulutusta ja
• TKI-osaajapulaan tarvitaan ratkaisuja: tohtorikoulutuksen kehittämisestä tulee tehdä hallituksen kärkihanke

Hannele Louhelainen
Erityisasiantuntija, koulutuspolitiikka
@Suomalou

Hanna Tanskanen
Erityisasiantuntija, työmarkkina-, korkeakoulu- ja tiedepolitiikka 
@TanskanenHanna