Maan hallituksen tavoite laissa olevasta vientimallista tyrmistytti välittömästi. Viiden suuren liiton puheenjohtajat otimme yhdessä tähän kantaa heti hallitusohjelman julkistamisen jälkeen ja painotimme, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite estää ammattiliittojen sopimusvapauden emmekä voi sitä hyväksyä.

Laissa oleva työmarkkinamalli tarkoittaisi hallituksen ja poliittisten päättäjien sekaantumista palkkaneuvotteluihin. He joutuisivat ottamaan asiaan kantaa niin vaalilupauksissaan kuin jokaisella sopimuskierroksella. Hallituksen ja poliittisten päättäjien sekaantuminen palkkaneuvotteluihin ja työmarkkinamalliin ei ole kenenkään etu.

Laissa oleva työmarkkinamalli tarkoittaisi hallituksen ja poliittisten päättäjien sekaantumista palkkaneuvotteluihin.

Laissa oleva työmarkkinamalli tekisi sovitteluinstituution täysin turhaksi. Työnantajaliitoilla ei olisi enää tarvetta neuvotella palkankorotuksista, kun lakiin olisi valmiiksi kirjattu vientimalli. Valtakunnansovittelija joutuisi noudattamaan tätä riippumatta toimialan tai sektorin tilanteesta. Sovitteluinstituutiota ei enää tarvittaisi.

Laissa oleva työmarkkinamalli tekisi sovitteluinstituution täysin turhaksi.

Toimialojen ja sektoreiden tilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Palkankorotustaso ei voi koko maassa olla kuin kuolleen sydänkäyrä. Tämä jumittaisi julkisen sektorin ja naisvaltaisten alojen palkkakehityksen, mikä puolestaan johtaisi yhä suurempaan työvoimapulaan monella kriittisellä alalla.

Valtakunnansovittelijan pitäisi hakea ratkaisua ottaen vahvemmin huomioon sopimusalan tilanne. Ruotsin mallin mukaan valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen tulisi perustaa talousyksikkö, jonka kullekin alalle ja sektorille tehdyt laskelmat toimisivat sovittelun lähtökohtana. Näin sovittelijan sovintoehdotus palkankorotuksista voisi vaihdella alan tilanteesta riippuen, ja samalla mahdollisuus kehittää sopimuksia kasvaisi. Tämä lisäisi sovitteluinstituution merkitystä ja toimivuutta. Samalla se lisäisi sekä työnantaja- että palkansaajaliittojen halukkuutta neuvotella itse sopimukset, sillä valtakunnansovittelijalle joutuminen olisi yhtäläinen riski kummallekin.

Valtakunnansovittelijan pitäisi hakea ratkaisua ottaen vahvemmin huomioon sopimusalan tilanne.

Työministeri Arto Satonen totesi mediassa keskiviikkona, että hän kutsuu työmarkkinajärjestöt koolle seminaariin ja kannustaa neuvotteluosapuolia hakemaan yhdessä ratkaisua uudesta työmarkkinamallista. Pidän tätä hyvänä ja oikeana askeleena. Liittojen tehtävänä on neuvotella ja sopia yhdessä niin työntekijä- kuin työnantajapuolella.

Liittojen tehtävänä on neuvotella ja sopia yhdessä niin työntekijä- kuin työnantajapuolella.

Olen esittänyt vuosi sitten, että neuvottelujärjestöjen ja liittojen tulisi neuvotella uudesta työmarkkinamallista, jossa myös palkansaajapuolen näkemykset otetaan huomioon. Työnantajaliitot ovat pitäneet tiukasti kiinni vientimallista. Pallo on nyt siis työnantajaliitoilla, ja heidän tulee osoittaa, haluavatko he rakentaa vai repiä ja ovatko he ratkaisuhakuisia -ja -kykyisiä neuvottelijoita.

Olen esittänyt vuosi sitten, että neuvottelujärjestöjen ja liittojen tulisi neuvotella uudesta työmarkkinamallista, jossa myös palkansaajapuolen näkemykset otetaan huomioon.

Onnistuminen edellyttää sitä, että neuvotteluihin lähdetään hakemaan ratkaisua ja kantoja ei ole lukittu etukäteen niin, että vain yksi ratkaisu on mahdollinen. Selkävoitot neuvotteluissa eivät ole koskaan pitkäkestoisia. Nyt pitäisi nähdä hieman kauemmas ja rakentaa kestävää tasapainoa työmarkkinoille, mikä olisi Suomen etu.

Nyt pitäisi nähdä hieman kauemmas ja rakentaa kestävää tasapainoa työmarkkinoille, mikä olisi Suomen etu.

Tässä asiassa voisimme ottaa Ruotsista oppia ja panostaa hyvään yhteistyöhön, neuvottelukulttuuriin ja tasapainoisiin ratkaisuihin. Yhteinen työmarkkinamalli on mahdollinen, jos siihen on tahtoa.

Katarina Murto

OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä @KatarinaMurto