Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslaki vuosiksi 2024–2030 tuli voimaan 1.1.2023. Lain tarkoituksena on varmistaa, että tutkimus- ja kehittämismenoja kasvatetaan vähintään 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kun mukaan lasketaan yksityisen sektorin osuus, t&k-rahoitustason tulisi olla 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030.

Käytännössä t&k-rahoituksen lisääminen maksaa vuosittain noin 260 miljoonaa edellisen vuoden tasoon nähden.  

Päätös rahoituslaista on historiallinen. Se jäntevöittää ja vakauttaa suomalaista tiede- ja tutkimuspolitiikkaa.  On hienoa, että eduskunnassa asiasta on ollut laaja yhteisymmärrys ja on pystytty luomaan yhteinen pitkäjänteinen näkymä. Parlamentaarinen tki-työryhmä on työskennellyt asian eteen tiiviisti ja laajentanut tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tunnettuutta.  

Päätös rahoituslaista on historiallinen.

Tieteen ja tutkimuksen merkitys on tunnistettu tulevaisuuden investointina ja voimavarana.

Tutkimus vahvistaa yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen ja turvallisuushuolten edessä

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus vahvistaa Suomen kilpailukykyä, osaamistasoa ja sivistystä. Yhteiskunnan muutoskyky paranee tilanteessa, jossa esimerkiksi ilmastonmuutos tai turvallisuustilanne luovat haasteita tulevien vuosien toimintaympäristöön.

Työ kuitenkaan ei pääty tähän. Parlamentaarinen tki-työryhmä tulee esittämään lähiaikoina lakiin kytkeytyvää monivuotista rahoituksen suunnitelmaa. Tarkemmin julkisen rahoituksen kohdistumisesta linjaa uusi hallitus hallitusohjelmassaan ja ensimmäisessä kehysriihessä koko hallituskaudeksi.

Tki-järjestelmän eri toimijoiden roolit pitää huomioida

Suomalainen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä muodostuu useasta toimijasta, ja korkeakouluilla on siinä merkittävä tehtävä. Kuitenkin tämänhetkisessä keskustelussa tuntuu painottuvan, että kaiken tutkimusrahoituksen tulisi olla haettavaa ollakseen laadukasta tai painottua pelkästään suoriin tuottoihin innovaatiotoiminnassa ja yrityspinnassa.

Olemme omissa kannanotoissamme painottaneet, että tki-järjestelmän tulee olla tasapainoinen ja tunnistaa eri toimijoiden roolit ja tehtävät. Onneksi myös muun muassa valtiovarainvaliokunta nosti esille tutkimuksen tuottamia sosiaalisia ja aineettomia vaikutuksia yhteiskuntaan.   

Rahoituksen suunnitelmassa on tärkeää huomioida korkeakoulut osana tki-ketjua ja vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta tällä tki-rahoituksella. On useita syitä, miksi toimi tukee laajasti koko tki-järjestelmää. 

Rahoituksen suunnitelmassa on tärkeää huomioida korkeakoulut osana tki-ketjua.

Perusrahoitus tukee koko tki-ympäristöä: tutkimusta, koulutusta ja osaamisen vahvistamista

Yliopistojen tehtäviin kuuluvat vapaa tutkimus, tieteellinen ja taiteellinen sivistys sekä näihin perustuva ylin opetus. Yliopistot käyttävät valtiolta saamastaan nykyisestä perusrahoituksesta kolmanneksen tutkimustyöhön.

Tieteellisessä tutkimuksessa syntyvä uusi tieto on korkeakoulutuksen perusta. Uusi tieto siirtyy nopeasti myös muiden koulutusasteiden opintosisältöihin.   

Tieteellisessä tutkimuksessa syntyvä uusi tieto on korkeakoulutuksen perusta.

Perusrahoitus tukee samalla koulutusta ja osaamisen vahvistamista eli koko tki-ympäristöä. Henkilöstö ei eriydy tutkijoihin ja opettajiin vaan pystytään vahvistamaan opetushenkilöstön tutkimustoimintaa ja tutkimusperusteista opetusta. Myös tutkimuksen tuottavuus paranee, kun investoidaan tasapainoisesti koko koulutus- ja tutkimusjärjestelmään ja huolehditaan samanaikaisesti riittävistä osaamis- ja osaajatarpeista. Toimiva tki-ympäristö tarvitsee osaajia tekemään tki-työtä. Osaajien kouluttamisessa yliopistot ovat avainasemassa.

Kilpailukykyisen tki-toiminnan perusta on laadukas osaaminen

Perusrahoituksen vahvistaminen on vaikuttava toimi. Se vakauttaa opetus- ja tutkimushenkilöstön työskentelyolosuhteita. Kaikkea tutkimusrahoitusta ei tarvitse hakea ulkopuolisista lähteistä. Haut ovat työläitä ja vievät aikaa, joka on pois opetuksesta ja tutkimuksesta. Perusrahoitusperustainen tiede pystyy kehittymään vapaasti, sisältöjä ennalta määrittämättä. 

Autonominen tutkimus vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä. Yhteiskunta saa panostukselleen katetta laadukkaana tutkimuksena ja osaavina korkeakoulutettuina. Yhtenä osana kokonaisuutta ohjausjärjestelmä – lait, rahoitusmalli ja tulossopimukset – ja yliopistojen välinen kansainvälinen kilpailu takaavat laatua. Rahoitusmallit sisältävät sekä tutkimuksen että koulutuksen tulokseen ja laatuun pohjautuvia mittareita.  

Laadukas osaaminen on perusta, jolle kilpailukykyinen ja yhteiskunnan uudistumista tukeva tki-toiminta rakentuu. Autonomiset korkeakoulut tekevät ratkaisevan tärkeää työtä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi.

Hanna Tanskanen
Erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @TanskanenHanna