Tommi Läntinen laulaa monelle tutussa ysärihitissä Syvälle sydämeen sattuu kiusaamisen synkästä todellisuudesta:
”Äiti en jaksa mennä kouluun.
Äiti, saan aina olla yksin
Ei kukaan musta välitä
Saan aina yksin leikkiä
Äiti, miks toiset vaan kiusaa?”
Laulussa ollaan asian ytimessä: miksi toiset vaan kiusaa eikä kukaan puutu?
Nuorten kokemus avun saannista kouluissa on heikentynyt. THL:n Kouluterveyskyselystä käy ilmi, että vuosina 2021–2023 yhä useampi peruskoulun ja toisen asteen opiskelija kertoo, että vaikka kiusaamisesta on kerrottu koulun aikuiselle, tilanne on pahentunut tästä huolimatta. Tämä on huolestuttavaa, sillä kiusaamiseen puuttuminen vaatii aikuisten väliintuloa ja nuorten luottamusta siihen, että aikuiset toimivat tehokkaasti.
Oppilaalle voi olla vaikeaa ottaa itse kiusaamista puheeksi, ja se, että lapsi kertoo kiusaamisesta aikuiselle, saattaa olla isojen ponnistelujen takana. Kiusaamiseen puuttuminen määrätietoisesti ja johdonmukaisesti lisää luottamusta ja madaltaa kynnystä kertoa kiusaamisesta.
Lainsäädäntö velvoittaa opettajia ja rehtoreita puuttumaan kiusaamiseen. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koskemattomuuteen iästä riippumatta kaikilla kouluasteilla. Koulun tehtävä on valvoa, että tämä oikeus toteutuu. Kaikkeen kiusaamiseen, häirintään, väkivaltaan, rasismiin, syrjintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen tulisi siis puuttua.
Mitä koulut voivat konkreettisesti tehdä?
Kouluilla on velvollisuus paitsi puuttua myös varautua. Osana varautumista koulun pitää huolehtia lakisääteisistä suunnitelmista ja henkilöstön osaamisesta esimerkiksi järjestämällä koulutuksia koko henkilöstölle sijaisia myöden. Kouluilla on oltava muun muassa suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, jossa kuvataan, miten kiusaamista ehkäistään, miten siihen puututaan ja miten varmistetaan, että kiusaaminen on todella loppunut. Kouluyhteisössä on hyvä myös säännöllisesti kerrata, miten kiusaamiseen puututaan.
Kunnat voivat myös vähentää kiusaamista pienentämällä koulujen ryhmäkokoja ja lisäämällä samanaikaisopetusta, mikä antaa opettajille paremmat mahdollisuudet havaita ja puuttua ongelmatilanteisiin. On myös tärkeää, että kouluissa on aikaa yhteisöllisyyden rakentamineen, siihen että jokainen oppilas tuntee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä.
Rikos on rikos koulussakin. On tärkeää tiedostaa, että kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Olipa kyseessä pahoinpitely, laiton uhkaus, kunnianloukkaus, seksuaalirikos tai vahingonteko, tehokas puuttuminen edellyttää yhteydenpitoa vanhempien, poliisin ja lastensuojelun kanssa. Tämä yhteistyö toimii parhaiten, kun osapuolten välillä vallitsee luottamus. Luottamus ei rakennu hetkessä vaan se vaatii aikaa yhteiselle keskustelulle ja yhteisiä toimintamalleja.
Kiusaamisen ja väkivaltaisen käytöksen ennaltaehkäiseminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Asenteilla on suuri vaikutus. Voimme vaikuttaa omalla käytöksellämme, sillä miten kohtaamme ja kohtelemme toisia ihmisiä.
Kiusaaminen ei ole luonnonlaki – siihen voidaan yhdessä puuttua.
