Leikkaukset ja opiskelijavuosien vähennykset näkyvät oppilaitoksissa mm. muutos- ja yt-neuvotteluina, irtisanomisina, lomauttamisina, osa-aikaistamisina sekä koulutusalojen ja jopa toimipisteiden lakkauttamisina. Sopeutustoimet näkyvät koko ammatillisen koulutuksen kentällä, mutta vaikutus eri maakunnissa ja koulutuksen järjestäjillä on erilainen. Tilanne alkaa olla monin paikoin kestämätön ja yhtenä surullisena esimerkkinä on Etelä-Karjala ja maakuntaan kohdistuvat leikkaukset.
Etelä-Karjalan alueen ammatillinen koulutus joutuu massiivisten leikkausten kohteeksi, kun valtakunnalliset säästötoimet osuvat erityisen raskaasti maakuntaan, joissa välimatkat ovat pitkiä, väestö ikääntyy ja alueen elinvoimaisuus on jo valmiiksi uhattuna. Etelä-Karjalassa ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee vähenemään vuonna 2025 lähes 15 prosenttia edellisvuodesta, kun muissa maakunnissa leikkausten suuruusluokka on 5–9 prosenttia. Tämä on uhka koko alueen tulevaisuudelle.
Saimaan ammattiopisto Sampo järjesti maanantaina 2.12. mielenilmauksen Lappeenrannan, Imatran ja Ruokolahden toimipisteissä vastustaakseen leikkauksia.. Sampo on käynyt tänä vuonna jo kahdet muutosneuvottelut ja sen lisäksi viime vuonna esihenkilöiden muutosneuvottelut.
Vetovoima hiipuu ja osaavan työvoiman saatavuus kuihtuu
Ammatilliset oppilaitokset ovat alueidensa sydän, jotka kouluttavat osaajia monille elinkeinoelämän aloille. Kun ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä vähenee, heikkenee samalla alueen vetovoima. Myös mahdollisuudet valita koulutusaloja kapenevat ja osaamisen täydentäminen oman maakunnan alueella vaikeutuu. Tästä on seurauksena se, että alueelta muutetaan muualle opiskelemaan ja työskentelemään. Tämä puolestaan johtaa osaajapulaan aloilla, jotka jo nyt kärsivät työvoimavajeesta, kuten hoivatyö, teollisuuden alat ja matkailuala.
Jos Kaakkois-Suomen koulutusmahdollisuudet kuihtuvat, siitä kärsii myös elinkeinoelämä, joka on riippuvainen ammattitaitoisista työntekijöistä. Tämä kierre johtaa siihen, että investoinnit keskittyvät yhä vahvemmin Etelä-Suomen kasvukeskuksiin ja länsirannikolle, jolloin taloudellinen epätasa-arvo Suomen sisällä kasvaa entisestään.
Kaakonkulman koulutuksen ja elinvoiman ylläpitäminen ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan myös tärkeä osa Suomen kansallista turvallisuutta. Turvallisuus itärajalla ei ole pelkästään sotilaallista varautumista, vaan myös huolenpitoa siitä, että raja-alueilla on elinvoimaisia yhteisöjä, jotka voivat tukea niin maanpuolustusta kuin kriisinkestävyyttä. Ammatillinen koulutus on yksi näistä yhteisöjä ylläpitävistä peruspilareista.
Leikkaukset ovat ristiriidassa talouskasvun tavoitteiden kanssa
Hallitus on asettanut tavoitteekseen lisätä työllisyyttä, talouskasvua ja korkeakoulutettujen määrää, mutta ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat näiden tavoitteiden kanssa räikeässä ristiriidassa. Ilman koulutettuja osaajia pk-yritykset eivät pysty kasvamaan, kehittymään eivätkä kansainvälistymään.
Lisäksi leikkaukset heikentävät aikuisväestön mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen tilanteessa, jossa monilla aloilla tapahtuu merkittäviä muutoksia työvoima- ja osaamistarpeissa. Ilman riittävää ammatillisen koulutuksen tarjontaa, uudistuvan aluetalouden vaatimaa osaamista ja työvoimaa ei ole, ja tämä uhkaa syventää Itä-Suomen rakennemuutoksen haasteita.
Kun ammatillisen koulutuksen saavutettavuus ja laatu heikkenevät leikkausten myötä, yhä harvempi nuori (ja aikuinenkin) saa mahdollisuuden hankkia riittävät valmiudet siirtyä korkeakouluopintoihin. Tämä ei ainoastaan hidasta korkeakoulutettujen määrän lisäämistä, vaan myös kasvattaa koulutuksen eriarvoisuutta maan eri osien välillä, huomioiden sen, että jo nyt Itä-Suomessa väestön koulutustaso on keskimäärin matalampi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Ammatillinen koulutus on sijoitus tulevaisuuteen
Etelä-Karjalan alueen ammatillinen koulutus on kriisissä, jos leikkaukset toteutuvat suunniteltuina eikä alueellisesti kohdennettua rahaa myönnetä tukemaan maakunnan elinvoimaa. Etelä-Karjalan ja muun Itä-Suomen osalta elinvoiman merkitys on tunnistettava ja siihen sijoitettava myös turvallisuusnäkökulmasta, asutettu ja elinvoimainen rajaseutu turvaa myös muuta Suomea.
Ammatillinen koulutus ei ole kuluerä, vaan sijoitus tulevaisuuteen – investointi, joka maksaa itsensä takaisin elinvoimaisempina yhteisöinä, parempana työllisyytenä, lisääntyneenä yrittäjyytenä ja vakaampana taloutena. Kaakkoisen Suomen ei pidä olla leikkausten suurin maksaja ja kohde, vaan osa ratkaisua, kun Suomea rakennetaan uudelleen ja kestävästi.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat lyhytnäköistä säästöpolitiikkaa, joka vaarantaa sekä alueellisen tasa-arvon että Suomen talouden kestävän kehityksen.
Koulutusleikkaukset on peruttava, jotta voimme luoda vahvan ja kattavan pohjan Suomen taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävälle kasvulle. Etelä-Karjala, ja koko maa sen mukana, ansaitsee mahdollisuuden menestyä yhdessä.
Niina Jurva
OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö
Eira Bani
OAJ:n johtava erityisasiantuntija
