Kuntien käymien yt-neuvottelujen määrä on lähtenyt nousuun syksyllä 2023. Koronapandemian aikaan tilanne rauhoittui hetkeksi. Elokuun alkuun mennessä yli 30 kuntaa on käynyt henkilöstön vähentämisneuvotteluja vuoden 2024 aikana.
Koronaa edeltävänä aikana kunnat vähensivät henkilöstöään lähes pelkästään lomauttamalla. Korona-ajan jälkeen kunnissa on tavoiteltu uusia konsteja, nykyään kunnat pyrkivät pääasiassa irtisanomaan ja osa-aikaistamaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, eli vähentämään henkilöstömääräänsä pysyvästi. Tämä on merkittävä muutos kuntien yt-neuvotteluiden tavoitteissa.
Muutos on heijastusta yhteiskunnallisesta tilanteesta. Lasten määrän väheneminen on alkanut piirtää uudenlaista kuvaa tulevaisuuden ennusteisiin. Muutamassa vuodessa lasten määrä yksittäisessä kunnassa voi vähentyä jopa puoleen ja suuressa osassa kuntia vähentyy useita kymmeniä prosentteja. Koulut ja päiväkodit tyhjenevät.
Lasten väheneminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti henkilöstön vähentämistä. Lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja he vaativat aiempaa enemmän opettajan aikaa ja osaamista. Lisäksi kunnissa tulisi nyt olla kaukonäköisyyttä ja viisautta ja pitää kiinni pätevästä henkilöstöstään, kuten yrityksissä jo toimitaan. Pula pätevistä opettajista on valitettavasti jo arkea.
Muuttoliike muutamiin isompiin kaupunkeihin nopeuttaa lasten vähenemistä suurimmassa osassa Suomen kuntia. Väestön muutos vaikuttaa myös kuntien tuloihin ja palvelutarpeisiin. Kunnat joutuvat uudistamaan palvelurakenteitaan pysyvästi. Henkilöstön tarve muuttuu ja lyhytaikainen lomauttaminen ei auta.
Toisenlainen tilanne on muutamissa isommissa kaupungeissa, joissa edelleen koulut ja päiväkodit ovat täynnä; pitäisi rakentaa uusia ja onnistua rekrytoimaan pätevää henkilökuntaa. Suomen väestön ja siis myös lasten määrän kasvu tulee pääasiassa eri kansallisuuksista ja kulttuureista ja myös eri äidinkieltä puhuvista ihmisistä. Tämä haastaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämistä monin tavoin. Erilaisuuden johtaminen positiiviseksi vahvuudeksi vaatii paljon erityisosaamista ja uudenlaisia taitoja sekä riittävästi henkilöstöä ja resursseja. Raha pitäisi saada riittämään, ja valtion suunnalta näyttää olevan vain niukkuutta tarjolla.
Suurella osalla Suomen kunnissa tilanne on vaikea ja eri kunnilla on hyvin erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia ratkottavana. Yhteistoimintalain mukaan näitä asioita tulee selvittää yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa - yhteistoiminnassa. Näin saavutetaan parempia lopputuloksia ja pystytään huomioimaan päätöksenteossa laajemmin mahdollisuuksia ja uhkia.
Vuonna 2024 noin puolet kuntien henkilöstön vähennystavoitteisista yt-neuvotteluista ovat päättyneet siihen, että OAJ:n jäseniä ei ole vähennetty. Suurelta osin yhteistoimintaneuvottelut näyttävät toimivan kuten laissa on tarkoitettu. Se edellyttää jatkossakin hyvää osaamista molemmin puolin neuvottelupöytää ja eritoten työnantajapuolella yhteistoimintalain hengen mukaista asennetta ja tahtoa hyvään yhteistoimintaan. OAJ ja JUKO ovat yhteistyössä omalta osaltaan pitäneet hyvää huolta siitä, että työntekijöiden edustajilla on riittävä osaaminen ja tuki myös henkilöstön vähentämiseen tähtäävissä neuvotteluissa.
Henkilöstön vähentäminen lomauttamalla, osa-aikaistamalla tai irtisanomalla edellyttää irtisanomisperusteita. Tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla toteutettavat henkilöstön vähentämiset edellyttävät yhteistoimintaneuvottelujen käymistä. YT-vähennykset heikentävät aina luottamusta työnantajaan ja pilaavat työnantajakuvaa.
OAJ ei hyväksy jäsentensä epäasiallista kohtelua eikä perusteettomia henkilöstövähennyksiä. OAJ puolustaa tiukasti jäsentensä ja koko opetus- kasvatus- ja tutkimusalan etuja.
