Tänä vuonna olemme viettäneet sivistyksen teemavuotta. Itsenäisen Suomen ja sivistyksen historia on kietoutunut yhteen sen alkumetreiltä asti. Jo itsenäisyysjulistuksessa senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud totesi ”Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana parhaiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamisella se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.”
Tietojen ja taitojen lisäksi sivistys on kykyä tulla toimeen, kuunnella ja kunnioittaa muita, ymmärtää erilaisia arvoja ja asenteita. Sivistys luo pohjan aktiiviseen kansalaisuuteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja hyvään elämään.
Sivistys luo pohjan aktiiviseen kansalaisuuteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja hyvään elämään.
Osana sivistyksen juhlavuotta julkaistiin myös ensimmäinen Sivistysbarometri, joka selvitti kansalaisten näkemyksiä suomalaisen sivistyksen tilasta. Miltei 90 prosenttia vastaajista koki, että hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Samaan aikaan 71 prosenttia suomalaisista koki yleissivistyksen rapautuneen yhteiskunnassamme.
Kärjekkään puheen ja yhteiskunnallisen eriytymisen keskellä me tarvitsemme yhteiskunnassa yhä enemmän sivistystä. Sivistys ei pysy elossa vain juhlapuheilla ja teemavuosilla. Sivistyksen paras turva on laadukas kasvatus, koulutus ja opetus varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen asti.
Sivistyksen paras turva on laadukas kasvatus, koulutus ja opetus varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen asti.
Sivistyksen rakentaminen on yksi keskeisistä arvoistamme OAJ:n uudessa strategiassa. Jäsenemme, eli opettajat ja kaikki kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan ammattilaiset rakentavat sivistystä työssään jokainen päivä. Sivistysyhteiskuntaa ei ole ilman koulutusta ja opettajien tekemään työtä.
Sivistyksen lisäksi Suomi kaipaa talouskasvua. Vähäisten luonnonvarojen maassa tuottavuuden tekevät ensi sijassa osaavat, hyvinvoivat ja koulutetut ihmiset. Siksi koulutukseen panostaminen on myös talouskasvun kannalta välttämätöntä: koulutus varmistaa kestävän tulevaisuuden Suomelle.
Suomalaiset tarvitsevat myös positiivista näkymää ja toivoa tulevaisuuteen. Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä osallisuutta, pienentää hyvinvointieroja ja tukea yhteiskuntarauhaa. Ratkaisut esimerkiksi ilmastonmuutokseen, yhteiskunnalliseen eriytymiseen ja talouskasvuun löytyvät ensi sijassa tutkimuksen ja tieteen keinoin.
Koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä osallisuutta, pienentää hyvinvointieroja ja tukea yhteiskuntarauhaa.
Lähtökohta sivistyksen ja koulutuksen arvonnousulle Suomessa on hyvä, sillä lapset pitävät oppimisesta. Lastensuojelun Keskusliiton toteuttaman kyselyn perusteella 10–17-vuotiaista lapsista ja nuorista uuden oppiminen on 68 prosentin mielestä kivaa aina tai yleensä, ja vain 4 prosenttia vastasi, ettei pidä uuden oppimisesta.
Suomalaisen yhteiskunnan menestys on nojannut siihen, että olemme panostaneet koulutukseen ja tarjonnet tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Tästä kansainvälisestikin arvostetusta menestystarinasta kannattaa pitää kiinni myös tulevina vuosina.
