Ihan kaikilla koulutusasteilla resursseja on suunnattava riittävästi opinto-ohjaukseen. Nyt opinto-ohjaajien ja opinto-ohjauksen määrä vaihtelee useiden tutkimusten, kuten Kansallisen osaamisen arviointikeskuksen Karvin mukaan liikaa.

Opiskeljoiden ohjauksen ja tuen sekä moniammatillisen yhteistyön tarve on kasvanut entisestään. Samaan aikaan työnjakoa ei ole aina oppilaitoksissa loppuun asti mietitty. Opinto-ohjaaja tunnistanee tilanteen, jossa oppilaitoksen moniosaajina tunnetuille opinto-ohjaajille siirtyy tehtäviä, jotka eivät heille kuulu. Tämä ilmiö on nähtävissä kaikilla koulutusasteilla. Kun työtä on liikaa, opokin väsyy. 

On varmistettava, että opinto-ohjaajia on riittävästi ja koulutukseen pääsy on sujuvaa.  Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut uusien opinto-ohjaajien koulutuksen ja yhtä lailla tärkeän opinto-ohjaajien täydennyskoulutuksen. Henkilöstön osaamisen varmistaminen on kaikki kaikessa tässä ajassa, ja siksi aikuiskoulutustukea ei saisi lakkauttaa. Pieni säästö on iso karhunpalvelus oppilaitosten arjessa.

Oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuu osaajia yhteiskuntaan, työmarkkinoille ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämä tuntuu unohtuvan, kun puhumme Suomen kilpailukyvystä. Uusia osaajia syntyy vain, jos koulut, oppilaitokset ja korkeakoulut tarjoavat riittävää tukea opinto- ja urapolun eri vaiheissa. Tässä tehtävässä tarvitaan pedagogiikan ammattilaisia, eli opettajia ja opinto-ohjaajia.  Tarvitaan aikaa olla läsnä ja tehdä työtä, jonka takia opinto-ohjaajat ja opettajat ovat palkattu.

Aika on rahaa myös opinto-ohjauksen kohdalla. Mutta tässä tapauksessa opinto-ohjaukseen käytetyllä ajalla luodaan yksilöille ja Suomelle tulevaisuuden vaurautta ja hyvinvointia.

Lue alta tarkemmin koulutusmuotokohtaisia huomioita.

Kirjoittajat ovat OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntijoita opinto-ohjauksessa

Pauliina Viitamies (perusopetus)

Tuomo Laakso (lukiokoulutus)

Mirjami Lehikoinen (ammatillinen koulutus)

Hannele Louhelainen (korkeakoulutus)