Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki on hallituksen tärkein koulutuspoliittinen uudistus, jolla on tarkoitus saada nuorten oppimistulosten suunta kääntymään. Käytännössä kyse on siitä, että oppilaat saavat tukea sekä oppimisen että koulunkäynnin haasteisiin matalalla kynnyksellä, ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella vähennetään tuen tarpeita ja että luokkien työrauha, kouluhyvinvointi ja opiskeluolosuhteet ja lopulta oppimistulokset paranevat.
Tällä hetkellä sen soveltaminen arjessa herättää kuitenkin vielä monia kysymyksiä. Tässä tekstissä avaan sitä, mitä keskeisimmät muutokset tulevat käytännössä tarkoittamaan.
Uusi laki tuo opetuksen järjestäjille velvollisuuden huolehtia oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä ja järjestää osana näitä opetusjärjestelyitä ryhmäkohtaista tukea jokaiseen kouluun ja luokkaan. Uudet ryhmäkohtaiset tukimuodot korvaavat nykyisen yleisen tuen.
Opetuksen järjestäjälle tulee velvollisuus suunnitella etukäteen eli tulevana keväänä syksyä 2025 varten ryhmäkohtaisia tukimuotoja niin, että tähän varataan tuntiresurssia joka viikolle vähintään 0,122 kertaa koulun oppilasmäärä. Esimerkiksi 300 oppilaan koulussa on joka viikko oltava vähintään 37 tuntia ryhmäkohtaista tukea. Nämä tunnit voidaan käyttää luokan- tai aineenopettajien antamaan yleiseen tukiopetukseen tai opetuskielen tukiopetukseen tai erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä.
Ryhmäkohtainen tuki ei korvaa nykyistä tehostettua tai erityistä tukea. Näiden tilalle tulevat oppilaskohtaiset tukitoimet, jotka eivät ole opetuksen järjestäjälle uusi velvoite ja siksi niihin ei juurikaan tule uutta rahoitusta nykyisen rahoituksen lisäksi. Opetuksen järjestäjällä on kuitenkin jatkossakin velvollisuus järjestää oppilaalle säännöllistä erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta silloin, kun oppilaan tuen tarve on jatkuva eikä ryhmäkohtainen tuki ole riittävää. Opetuksen järjestäjä ei siis voi lakkauttaa erityisluokkia tai vähentää säännöllistä oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin kirjattua erityisopetusta.
Mitä tapahtuu siirtymäajalla?
Vaikka uusi laki astuu voimaan 1.8.2025, nykyiset erityisen tuen päätökset ja oppilaiden HOJKS:it sekä tehostetun tuen oppimissuunnitelmat ovat voimassa 31.8.2026 asti. Ei siis ole kiirettä päivittää niitä välittömästi, vaan näiden oppilaiden tuen kuuluu jatkua katkeamatta. Niille oppilaille, joilla on tarve opiskella erityisluokassa tai saada säännöllistä ja jatkuvaa erityisopettajan opetusta, on tehtävä uuden lain mukainen hallinnollinen päätös oppilaskohtaisesta tuesta. Näitä uusia päätöksiä voi alkaa tehdä 1.8.2025 alkaen, mutta nykyiset päätökset on päivitettävä vasta 31.8.2026 mennessä.
Kaikki oppilaat, jotka nykyään opiskelevat jossain oppiaineessa yksilöllistettyä oppimäärää, tarvitsevat 31.8.2026 mennessä hallinnollisen päätöksen oppimäärän rajaamisesta. Siihenkin asti oppilaan on kuitenkin ensi syksystä alkaen saatava tässä oppiaineessa kokoaikaista erityisopetusta joko erityisluokassa tai pienryhmässä erityisluokanopettajan tai kyseisen oppiaineen aineenopettajataustaisen erityisopettajan antamana. Jos oppilaat eivät tällä hetkellä saa yksilöllistetyissä oppiaineissa tätä kokoaikaista erityisopetusta, opetuksen järjestäjän on varmistettava, että tähän on erityisopettajaresurssia ja tarvittaessa palkattava uusia erityisluokanopettajia tai kyseisen oppiaineen aineenopettajan kelpoisuuden omaavia erityisopettajia. Tämä ei varsinaisesti ole uusi velvoite vaan tähänkin asti opetuksen järjestäjän olisi pitänyt toimia näin, mutta nyt laki on tässä kohtaa entistä selkeämpi.
Tukea tarvitsevien oppilaiden määrän rajaus tuo rauhaa opetusryhmiin
1.8.2025 alkaen opetuksen järjestäjän on myös osana oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä huolehdittava siitä, että yleisopetuksen ryhmissä ei ole liian monta tuen tarvitsijaa, jotta opettajalla on mahdollisuus huomioida oppilaiden tuen tarpeet, pitää yllä työrauhaa sekä varmistaa turvallinen ja toimiva oppimisympäristö. Jatkossa siis yhden luokan- tai aineenopettajan opettamassa ryhmässä saa olla enintään viisi oppilasta, jolla on oppilaskohtaisen tuen päätös erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksesta pienryhmässä tai erityisluokalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos oppilas tarvitsee yhdessä tai useammassa oppiaineessa kokoaikaista erityisopetusta, hänet huomioidaan kaikilla yleisopetuksen oppitunneilla viiden oppilaan enimmäismäärässä. Tämän ei pitäisi näkyä oppilaille itselleen eikä varsinaisesti edes opettajille, vaan opetuksen järjestäjän velvollisuutena on muodostaa opetusryhmät niin, että niissä tuen tarvitsijoiden määrä pysyy enintään viidessä, ja tarvittaessa resursoida luokkaan toinen opettaja samanaikaisopettajaksi, jos tukea tarvitsevia oppilaita on lukujärjestysteknisistä tai muista syistä tarpeen olla ryhmässä viittä enemmän.
Oppilaiden edun pitäisi ohjata kunnissa tehtäviä päätöksiä
Lakiuudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden saamaa tukea, lisätä haasteiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen resursseja, varmistaa oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja lisätä tarvittaessa pienryhmä- ja erityisluokkaopetusta.
Esimerkiksi erilaisia erityisluokkia suunniteltaessa opetuksen järjestäjän on huomioitava aina ensisijaisesti oppilaiden etu ja oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja siksi on oltava erilaisia erityisluokkia ja pienryhmiä, joissa huomioidaan oppilaiden erilaiset haasteet ja erilaiset syyt erityisopetuksen ja pienemmän ryhmän tarpeelle. Samaan aikaan opetuksen järjestäjän on huolehdittava myös inkluusion toteutumisesta eli kaikilla oppilailla on oltava mahdollisuus kokea aidosti kuuluvansa koulu- ja luokkayhteisöön.
Järjestämme perusopetuslain uudistuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tuen suhteen Sauna-liven to 9.1.2025 klo 17.00–18.00. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten lakiuudistus konkreettisesti muuttaa esi- ja perusopetuksen järjestämistä syksystä 2025 alkaen.
Kirjaudu Saunaan täältä
