Ruotsissa työntekijä- ja työnantajaliitot päättivät valtiovallan kanssa vuonna 1998 ottaa käyttöön uudenlaisen työmarkkinamallin. Jatkossa keskeiset vientivetoiset teollisuudenalat määrittäisivät palkankorotuskaton kaikille sopimusaloille.
Tästä niin sanotusta Ruotsin mallista on viime aikoina puhuttu Suomessa paljon. Syynä on se, että eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jossa vastaava palkankorotuskatto säädettäisiin lakiin. Toteutuessaan tämä vientimallilaki veisi valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakuntien toimivallan työriitojen sovittelussa.
OAJ on nostanut esille huolen, että lain myötä esimerkiksi opettajat jäisivät palkkakuoppaan.
Mitä palkkatilastot kertovat Ruotsin mallista?
Maan hallitus on perustellut vientimallilain tarpeellisuutta Ruotsista saaduilla kokemuksilla. Siellä palkkaerot nais- ja miesvaltaisen alojen välillä ovat hallituksen mukaan kaventuneet ja palkansaajien ansiot kehittyneet suotuisasti.
Pitääkö tämä paikkaansa? Miten sikäläinen opetusala on pärjännyt muihin työntekijäryhmiin verrattuna? Tarkastellaanpa tilannetta lahden toiselta puolen seuraavan ansiokehitystä kuvaavan kuvion avulla:
Ruotsin valtion tilastokeskuksen SCB:n tietoihin perustuvassa tarkastelussa verrataan kolmen keskeisen opettajaryhmän ansiokehitystä kaikkien palkansaajien ansiotasoon vuosien 1996 ja 2022 välisenä aikana.
Huonosti kävi kaikille kolmelle opettajaryhmälle ”Ruotsin mallista” johtuen.
Lukion ja peruskoulun opettajien palkkatasot heikkenivät yhtäjaksoisesti aina vuoteen 2012 saakka. Varhaiskasvatuksen opettajien ansiotaso pysyi koko tuon ajanjakson selvästi koko talouden ansiotason alapuolella. Eli huonosti kävi kaikille kolmelle opettajaryhmälle ”Ruotsin mallista” johtuen.
Palkkojen romahduksesta seurasi opettajapula
Opetusalan palkkojen romahdus aiheutti Ruotsissa vakavan opettajapulan: opettajat vaihtoivat alaa, ja uusia kelpoisia opettajia oli vaikea löytää. Pisa-tulokset jatkoivat heikentymistään.
Viimein vuonna 2012 poliittiset päättäjät tarttuivat asiaan. Käynnistettiin kolmikantaiset neuvottelut opettajajärjestön, valtiovallan ja työnantajien kesken. Neuvottelujen tuloksena päätettiin miljardiluokan ylimääräisistä panostuksista opettajien palkkaukseen.
Vientimallilaki johtaa Suomessa palkkavaaleihin
Suomessa hallitus toistelee, että laki ei ajaisi ketään palkkakuoppaan, vaan jatkossakin olisi mahdollista tehdä alakohtaisia ratkaisuja, joissa joidenkin palkkoja korotettaisiin yli vientialojen määrittelemän yleisen linjan.
Ruotsin malli osoittaa, että tämä on mahdollista, kun poliitikot päättävät, että opettajille kohdennetaan ylimääräistä palkankorotusvaraa.
Odotan, että jo ensi kevään kuntavaalien alla puolueet kertovat vastaavista kohdennettavista korotuksista. Se olisi sitä Ruotsin mallia, se.
Vientimallilain myötä poliitikot joutuisivat jatkossa kaikkien vaalien alla ottamaan kantaa siihen, mikä on esimerkiksi opettajille reilu palkkataso. Suomen palkkatilastoista näemme, että palkassa riittää kiinni kurottavaa.
Odotan, että jo ensi kevään kuntavaalien alla puolueet kertovat vastaavista kohdennettavista korotuksista. Se olisi sitä Ruotsin mallia, se.
Petri Lindroos
OAJ:n neuvottelujohtaja
