Viimevuotisten hallitusneuvotteluiden jälkeen oli ammatillisen koulutuksen osalta syytä iloita. Se sai kymmenen miljoonaa lisää pysyvää rahaa. Tämä ilo loppui lyhyeen, sillä kehysriihessä hallitus päätti leikata sata miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Se on tarkoitus leikata aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta.
Sata miljoonaa euroa ei ole pieni raha.
Se tarkoittaa laskennallisesti noin 1 350 opettajaa, lähes 5 000 kappaletta ammatillisen koulutuksen kolmivuotista perustutkintoa tai melkein 10 000 kappaletta puolitoistavuotista ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa. Eli siis 10 000 henkeä jäisi ilman tarvittavaa osaamista – ja lukuiset yritykset ja työnantajat ilman tarvittavaa työvoimaa. Oliko Suomessa todella 10 000 osaajaa liikaa? Tämä tulee syömään siipiä, joilla taloudellisesta taantumasta noustaisiin.
Iso kysymys on myös se, kenelle ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat jatkossa tarkoitettu? Niitä kun suoritetaan vasta, kun perustutkinto on tehty, eli suorittajalla on jo toisen asteen ammatillinen tutkinto. Ne ovat siis aikuisille tarkoitettuja jatkotutkintoja. Moni korkeakoulutettu suorittaa myös esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkinnon. Tämä tarkoittaa, että jatkossa yhä harvempi pystyy syventämään osaamistaan omalla alallaan.
Eli tiivistäen: koulutusleikkaus voi johtaa henkilöstövähennyksiin ammatillisessa koulutuksessa sekä vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden työmarkkinoilla. Vaikka leikkauksen tarkemmasta kohdentumisesta ei ole vielä tietoa, sadan miljoonan euron leikkaus tulee varmuudella vavisuttamaan ammatillisen koulutuksen arkea. Ja tällä hetkellä se ei todellakaan kaipaisi vavisuttelua.
OAJ:n tuoreen kyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut ja opiskeluvalmiudet ovat heikentyneet. Näissä oloissa leikkaus tuntuu erityisen tuhoisalta. Vaikka valtio ohjaisikin rahoitusmallin kautta resursseja erityisesti oppivelvollisille, vaikuttavat oppilaitosten arjessa leikkaukset koko toimintaan.
Aikuiskoulutuksen osalta tilanne kaoottinen
Aikuiskoulutuksen tai jatkuvan oppimisen, kuten sitä myös kutsutaan, tilanne on ollut tällä hallituskaudella kaoottinen. Eduskunta käsittelee parhaillaan aikuiskoulutustuen lakkauttavaa lakia. Sen myötä aikuiskoulutuksesta poistuu 175 miljoonaa euroa. Noin 30 000 henkilöä jää siis sen myötä vailla tarvitsemaansa koulutusta. Pelkästään tämä leikkaus yksinään olisi johtanut YT-menettelyihin ammatillisessa koulutuksessa ja pakottaa järjestämään koulutusta uudelleen.
Tumman pilven hopeareunus on se, että kehysriihessä päätettiin kymmenen miljoonaa euroa erityisesti erityisopettajien ja sairaanhoitajien koulutukseen. Se tulee tarpeeseen, mutta ei ratkaise jatkuvan oppimisen moninaisia tarpeita muuttuvassa maailmassa.
Elinikäinen oppiminen on siis pitkälti kaatumassa työnantajan sekä ihmisten itsensä maksettavaksi. Jatkuvan oppimisen rahoitusmallia on yritetty kehittää jo pitkään. Kohta ei ole jäljellä mitään, mitä kehittää.
Maksuttomien oppimateriaalien rajaaminen sotkee myös opettajien arkea
Aikuiskoulutuksen leikkausten lisäksi arjen käytäntöihin on luvassa hämminkiä myös oppivelvollisia opettaville. Ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta vähennetään 12 miljoonaa euroa rahoitusta, sillä maksuttomat oppimateriaalit kustannetaan jatkossa vain se vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Käytännössä viimeisen puolen vuoden oppimateriaalit muuttuisivat maksulliseksi.
Miten tämä arjessa hoidetaan ja mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan? Vielä emme tiedä. Varmaa on vain se, että se tulee aiheuttamaan työtä ja päänvaivaa koulutuksen järjestäjille, rehtoreille sekä opettajille.
Nina Lahtinen
Koulutuspolitiikan johtaja, OAJ
