Julkisuudessa on jo kuukausien ajan seurattu työmarkkinakriisiä. Maan hallitus pyrkii työnantajajärjestöjen tuella yksi kerrallaan viemään läpi hallitusohjelmaan kirjattuja työelämäheikennyksiä. 

Palkansaajajärjestöt vetoavat neuvottelujen puolesta, jotta myös työntekijöiden näkemykset huomioitaisiin, kun päätetään heihin vaikuttavista asioista. OAJ:n helmikuinen ehdotus vientivetoista työmarkkinamallia koskevista neuvotteluista sai onneksi vastakaikua.

Samalla OAJ neuvottelee Sivistysalan kanssa jäsentensä palkoista ja työehdoista. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö sai maaliskuussa oman uuden sopimuksen, ja yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimusneuvottelut tiivistyvät parhaillaan. 

Neuvotteleminen on tapa sovittaa ristiriitaisia tavoitteita yhteen

Työmarkkinakriisin keskellä onkin hyvä pysähtyä neuvottelemisen arvon äärelle. Neuvotteleminen on aina luottamusta edellyttävä prosessi, jossa pyritään yhteisesti hyväksyttävään lopputulokseen. Neuvottelujen lopputuloksena ei ole vastapuolen selätys, vaan ratkaisu, jossa onnistutaan sovittamaan keskenään ristiriitaisia tavoitteita yhteen.

Neuvottelujen lopputuloksena ei ole vastapuolen selätys, vaan ratkaisu, jossa onnistutaan sovittamaan keskenään ristiriitaisia tavoitteita yhteen.

OAJ:ssä neuvotteluihin valmistaudutaan jo kauan ennen sopimusten umpeutumista. Neuvottelutavoitteita valmistellaan ja priorisoidaan yhdessä jäsenten ja heidän edustajiensa kanssa jo kuukausia ennen sopimusten umpeutumista. 

Neuvottelujen aluksi työnantajapuoli esittelee omia tavoitteitaan ja OAJ omiaan. Kärjistetysti homma menee siis niin, että OAJ kertoo, mihin kaikkeen tarvitaan lisää euroja, ja työnantaja kertoo, että nyt ajat ovat niin kurjat, että lisäeurojen sijaan on kustannussäästöjen aika.

OAJ kertoo, mihin kaikkeen tarvitaan lisää euroja, ja työnantaja kertoo, että nyt ajat ovat niin kurjat, että lisäeurojen sijaan on kustannussäästöjen aika.

Jotta heti alussa ei juututa juupas-eipäs-linjalle, käydään yhdessä läpi myös tilastoja esimerkiksi julkisen talouden tilanteesta ja palkkakehityksestä. 

Neuvottelujen tavoitteena on sopimus, ei lakko

Sopimusten umpeutumiseen on aikaa vajaat pari viikkoa. Ennen sitä luvassa on vielä lukuisia tapaamisia, joissa haetaan keinoja sovittaa yhteen keskenään ristiriitaisia tavoitteita. 

Jos sopua ei synny, on sopimusten umpeutumisen jälkeen mahdollista turvautua myös järjestöllisiin toimiin, kuten lakkoon. Lakkoon osallistuville OAJ:n jäsenille maksetaan jokaiselta lakkopäivältä 180 euroa. 

Uskomme, että vaikeat taloudelliset ajat entisestään korostavat jäsentemme työn ja ammattitaidon arvoa. 

Tavoitteenamme ei kuitenkaan ole lakko, vaan sopu. Uskomme, että vaikeat taloudelliset ajat entisestään korostavat jäsentemme työn ja ammattitaidon arvoa. 

Pelissä on ammattilaisten arvo ja työpaikkojen houkuttelevuus

Työllään jäsenemme yksityisellä opetusalalla ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa luovat edellytyksiä sille, että hallituksen tavoitteet esimerkiksi työllisyydestä voivat tulevina vuosina toteutua. Siksi me sanomme Sivistysalan neuvottelijoille tälläkin viikolla, että ammattilaisten arvon täytyy näkyä myös tilillä. On normaalia, että he sanovat ensin ei. 

Sivistysalakin pitää laadukasta koulutusta tärkeänä Suomen tulevaisuudelle ja haluaa pitää yksityiset koulut, oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset houkuttelevina työpaikkoina.

Mutta koska hekin pitävät laadukasta koulutusta tärkeänä Suomen tulevaisuudelle ja haluavat pitää yksityiset koulut, oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset houkuttelevina työpaikkoina tulevaisuudessakin, löydämme kyllä ennen pitkää sovun.

Neuvottelujen etenemistä voit seurata osoitteessa oaj.fi/oajneuvottelee.

Petri Lindroos
OAJ:n neuvottelujohtaja
X:ssä @LindroosPetri