Korkeakoulutuksen suunnan laatiminen tarvitsee laajapohjaista keskustelua, tietopohjaa ja analysointia sekä aikaa tehdä Suomen tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää visiotyötä. Työ on tehtävä parlamentaarisesti sitoutuen ja niin, että korkeakouluilla on mahdollisuus tehdä tarvittavat yhdessä sovitut muutokset pitkäjänteisesti ja portaittain edeten.

Korkeakoulujen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti vuonna 2017 tehdystä korkeakouluvisiosta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristö on yhä vaikuttavampi, tarpeiltaan laajempi ja samalla moniääninen. Osaajia tarvitaan yhä enemmän niin korkeakoulutuksen tutkintokoulutuksen kautta kuin työikäisen väestön koulutuksella. Tarvitsemme kansainvälisten osaajien rekrytointia asiantuntija- ja johtamistehtäviin sekä tutkimustyöhön. Ratkaistavat globaalit ja lokaalit kysymykset ovat yhä haastavampia. Lisäksi geopoliittinen tilanne ja sen muutokset voivat nopeallakin aikataululla muuttaa toimintaympäristöä. Tässä kaikessa ammattikorkeakouluilla ja yliopistolla on oma erityinen tehtävänsä yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
 
Korkeakouluvisiotyö 2017 antoi yhteisen näkemyksen korkeakoulujen perustehtävälle, antoi yhteisen tietopohjan ja rauhoitti kehittämistyötä. Visiotyön pohjalta korkeakoulut ovat pystyneet tuomaan ratkaisuja useisiin haastaviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja rauhoittamaan työtään perustehtäviin. Toimintaympäristön muutos edellyttää nyt kansallista uutta visiota.
 
Visiotyö käynnistyy lähiviikkoina. Korkeakoulutuksen visio 2040 on tarpeen tehdä yhdessä ja tähän työhön tarvitaan aikaa. On katsottava kokonaisuutta ja eteenpäin. Meidän on tavoiteltava sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin pärjääviä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, jotka pystyvät tarjoamaan parhaat mahdollisuudet oppimiselle, opetukselle, tutkimukselle ja työn tekemiselle.
 
Työ vaatii korkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevän johdon ja henkilöstön tietämystä sekä ennakoivaa ja rakentavaa työelämätarpeiden näkemystä. Tarvitaan opiskelijoiden tulevaisuuden lukutaitoa ja vahvaa otetta turvata laadukas tutkimus myös tulevaisuudessa. Tarvitaan eri organisaatioiden, päättäjien, alueiden ja virkakoneiston näkemyksiä, yhteistä tahtotilaa ja selkeää laajasti hyväksyttyä suuntaa.
 
On kyse Suomen tulevaisuudesta. Korkeakoulutuksen kansallisen visiotyön valmistelun ja johtamisen avoin, selkeä, luottamusta herättävä ja eri toimijoita kunnioittava vuoropuhelu ja työskentely varmistavat yhteisen tahtotilan. 
 
Katarina Murto, OAJ:n puheenjohtaja
Susanna Niinistö-Sivuranta, Sivistan toimitusjohtaja