Ammatillinen koulutus tuottaa maailmanmestareita

Kaikkien koulutusmuotojen on oltava Suomen ylpeydenaiheita. Ammatillisen koulutuksen parista nousee jo nyt maailman kovimpia osaajia. OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen muistuttaa blogikirjoituksissaan päättäjiä ammatillisen koulutuksen merkityksestä ja vaatii turvaamaan myös ammatillisen koulutuksen resurssit.

Nina Lahtinen
Nina Lahtinen
Koulutuspolitiikan johtaja

Katse eteen ja suupielet ylöspäin, laulaa Elastinen. Hän neuvoo tekemään vastoinkäymisistä voimaa. Kovalla duunilla ja periksiantamattomuudella asiat onnistuvat. Ensin kokeillaan, ja jos kaadutaan, sitten taas noustaan. Hanskat eivät tipahda ja periksi ei anneta.

Äskeiset virkkeet kuvaavat myös suomalaista ammatillista koulutusta. Periksi ei anneta toistuvista yli sadan miljoonan euron leikkauksista, rahoitusuudistuksista, reformeista ja tutkinnon perusteiden muutoksista huolimatta. Kova duuni tuottaa päivästä toiseen maahamme muun muassa osaajia, jotka vaatettavat meidät, tuottavat ruokamme, rakentavat kotimme, hoitavat lapsemme ja vanhuksemme, kuljettavat tavaramme, siivoavat sotkumme sekä laittavat hiuksemme. 

Tiesitkö, että ammatillisessa osaamisessa kilpaillaan myös Suomen-, Euroopan- ja maailmanmestaruudesta? Maailman parhaaksi voi tulla myös ammatillisessa koulutuksessa, ei vain hiihtäjänä tai rallikuskina.  Alle 22-vuotiaat voivat osallistua joka toinen vuosi WorldSkills-kilpailuun, jossa ratkotaan maailmanmestaruudet noin 50 ammatillisen koulutuksen lajissa. Suomi on osallistunut niihin vuodesta 1989 alkaen ja saavuttanut yhteensä 150 kulta-, hopea- ja pronssimitalia. 

Maailmanmestaruuden tavoittelun ja erinomaisen ammattitaidon lisäksi ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuksia myös moneen muuhun, kuten unelmien työpaikkaan, yrittäjyyteen ja kansainväliseen työympäristöön. Kaikki tämä edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja sekä opettajia. Opiskelijoiden taustat ovat monipuolisempia kuin aiemmin samoin kuin heidän tarpeensa ja asenteensa koulutukseen.

Koulutus on ymmärrettävä huhtikuussa käytävässä puoliväliriihessä talouskasvun perusedellytykseksi, johon kannattaa investoida. Ammatillinen koulutus on työelämän lisäksi väylä korkeakouluopintoihin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jo noin puolella on ammatillisen koulutuksen tausta.  Talouskasvu edellyttää koulutustason nostoa, mitä ei tapahdu, ellei tulevaisuudessa yhä useampi ammatillisen koulutuksen käynyt suuntaan korkeakouluopintoihin.

Meillä ei ole varaa leikata koulutuksesta. Esimerkiksi ammatillinen koulutus tuottaa työllisyyspalvelujen asiakkaana oleville työttömille sellaista osaamista, jolla työllistyy ja työnantajille juuri niitä osaajia, jotka mahdollistavat kasvun. Ammatilliset oppilaitokset kouluttavat myös suuren osan maamme yrittäjistä ja mahdollistavat näin uusien työpaikkojen syntymisen. 

Sen lisäksi että ammatillisen koulutuksen rahoitus turvataan, tarvitsemme eri ministeriöiden, kuntien, koulutuksen järjestäjien, järjestöjen ja työelämän välistä vuoropuhelua ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta, mikä johtaa tekoihin ja toimintaan. Henkilöstön irtisanomisen, osaajapulan ja arvostuksen puutteen tilalle tarvitsemme katseen ylös ja suunnan eteenpäin. Ammatillinen koulutus ei ole ratkaistava ongelma, vaan maailmanmestareita synnyttävä Suomen ylpeydenaihe.

Valtakunnallista ammattiosaamisen päivää vietetään ensimmäistä kertaa perjantaina 31.1.2025.

Nina Lahtinen
Nina Lahtinen
Koulutuspolitiikan johtaja

Uusimmat blogit