Hallitus antoi syksyllä 2023 työmarkkinajärjestöille toimeksiannon työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat eläkeasioista, koska eläkkeet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksuilla.
Järjestöjen tavoitteena oli selvittää, miten työeläkejärjestelmä saadaan rahoituksellisesti kestäväksi ja siten turvata myös jatkossa riittävä etuustaso. Osapuolten piti myös sopia muutoksista, joilla vahvistettaisiin pitkällä aikavälillä julkista taloutta 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jo pelkästään jälkimmäinen tavoite oli valtava, sillä julkisen talouden vahvistaminen merkitsisi noin miljardin euron sopeutusta, jos se tehdään pelkillä säästöillä.
Tämän lisäksi työryhmän tavoitteena oli vakauttaa pitkän aikavälin eläkevakuutusmaksutaso. Uudistuksen oli sisällettävä myös sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä eli inflaatiojarru, joka tarvittaessa sopeuttaisi järjestelmää ilman erillistä päätöksentekoa.
Uudistuksesta yksimielisyys
Järjestöt pääsivät uudistuksesta yksimielisyyteen tammikuussa 2025. Hallitus hyväksyi järjestöjen ehdotukset, ja lainsäädäntöuudistuksia ollaan aloittamassa.
Yksityisen työeläkejärjestelmän rahoitusta vahvistetaan useilla muutoksilla. Keskeisimmässä muutoksessa yhtiöt saavat sijoittaa tähänastisista suuremman osuuden osakkeisiin, jotka pitkällä aikavälillä ovat olleet parhaiten tuottava omaisuuslaji.
Muutokset merkitsevät myös riskien maltillista kasvua. Riskit ovat kuitenkin jatkossakin tarkassa seurannassa, ja pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmä on edelleen riippuvainen yleisestä talouskehityksestä.
Vertailukohdaksi voisi ottaa julkisen puolen eläkevakuuttajan Kevan, jota sijoitussääntely ei ole koskenut, koska se ei ole yhtiömuotoinen. Keva on kuitenkin sekä hallinnut riskit että käyttänyt sijoitustoimintansa vapautta niin hyvin, että se on ollut usein parhaiten tuottava eläkelaitos.
Entäs se inflaatiojarru? Se koskee yhtä lailla yksityisiä kuin julkisiakin eläkkeitä. Sen mukaan työeläkeindeksi ei voi kahtena peräkkäisenä vuonna nousta enempää kuin palkkakerroin. Tämä vakauttaja toimii sellaisissa olosuhteissa, missä inflaatio nousee nopeasti ja palkat eivät seuraa sitä. Näin tapahtui viimeksi vuonna 2022.
Uudistuksen tavoitteet ylitettiin
Uudistus oli onnistunut. Sen tavoitteet saavutettiin ja osittain jopa ylitettiin, kun julkisen talouden arvioidaan vahvistuvan 0,57 prosenttiyksikköä tavoitellun 0,4 prosenttiyksikön sijaan. Uusi inflaatiojarru puolestaan toimii sellaisissa tilanteissa, jotka tyypillisesti ovat äkillisiä kriisejä, kuten Venäjän vuoden 2022 hyökkäys Ukrainaan.
Inflaatiojarrun tarkoitus on estää tilanteita, joissa varhainen eläköityminen olisi työssä jatkamista kannattavampaa. Se, että uudistus ei sisältänyt etuuksien leikkauksia, ei puolestaan ole osoitus siitä, että uudistus olisi jäänyt puutteelliseksi, vaan siitä, että tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin muilla keinoin.
Eläkejärjestelmää uudistetaan aika ajoin. Siihen tehtävät muutokset näkyvät aina viiveellä ja koskevat lähes jokaista suomalaista. Yksimielinen sopu järjestelmän uusimisesta on työmarkkinariitojen aikana tervetullut signaali siitä, että vielä osataan sopia.
