Hallituksen toteuttama aikuiskoulutustuen lakkautus ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaikeuttavat alanvaihtoa ja pakottavat nuoret valitsemaan entistä aikaisemmassa vaiheessa sen, mihin ammattiin hän haluaa opiskella. OAJ katsoo, että näitä uudistuksia ei olisi ylipäätään pitänyt tehdä. Opintojen ohjauksen merkitys korostuu nyt kaikilla koulutusasteilla, ja siksi oppilaanohjaajien ja opinto-ohjaajien työ on vielä aiempaakin tärkeämpää.
Opinto-ohjaajien arkeen vaikuttavat myös oppimisen tuen uudistukset, joita toteutetaan perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Parhaimmillaan nämä uudistukset voivat helpottaa oppilaan ja opiskelijan varhaista tuen saamista ja sen jatkuvuutta koulutusasteelta toiselle. Myös tutkintokoulutukseen valmentavaa Tuva-koulutusta ollaan kehittämässä.
Lue alta tarkemmin siitä, mitä muutokset tarkoittavat perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen osalta.
OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntijat opinto-ohjauksessa
Pauliina Viitamies (perusopetus)
Tuomo Laakso (lukiokoulutus)
Mirjami Lehikoinen (ammatillinen koulutus)
Hannele Louhelainen (korkeakoulutus)
Mitä eri koulutusmuodoissa tapahtuu?
Perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu vihdoinkin. OAJ on vaikuttanut jo usean hallituskauden ajan, jotta epäselvä ja osittain toimimaton niin kutsuttu kolmiportaisen tuen lainsäädäntö muuttuisi selkeämmäksi ja oppilaat saisivat tukea muutenkin kuin paperilla.
Lain edellyttämät muutokset otetaan käyttöön 1.8.2025 alkaen. Sitä ennen tehdään tarvittavat päivitykset sekä valtakunnalliseen että paikallisiin opetussuunnitelmiin. Samanaikaisesti uudistetaan myös pedagogisia asiakirjoja, mutta niiden valmistumisen aikataulu on vielä avoinna. Nämä uudistukset tullevat näkymään myös opinto-ohjaajien arjessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan perusopetuksen visiotyötä, jossa huomioidaan esimerkiksi Suomen väestönkehityksen vaikutus koulutukseen. Työryhmätyöskentely kestää vuoden 2025 loppuun asti, ja sen yhteydessä tullaan käynnistämään etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kokeiluhanke, joka on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa.
Eduskunta hyväksyi lukiolakiin ja lakiin ylioppilastutkinnosta tukun muutoksia loppuvuodesta 2024. Oppimisen tukea koskevat uudistukset tuovat opiskelijalle oikeuden tukiopetukseen ja ne korostavat matalan kynnyksen tukea ja ohjausta ennalta ehkäisevänä tukimuotona. Oikeus erityisopetukseen tuo myös lukiokoulutukseen tukea koskevan hallinnollisen päätöksen, joka edellyttää opiskelijan ja tämän huoltajan kuulemista. Tukitoimet suunnitellaan opetushenkilöstön yhteistyönä.
Tuen uudistukseen kohdistuu kymmenen miljoonan euron rahoituslisäys yksikköhintarahoitukseen. Se on merkittävä lisärahoitus tuen uusien velvoitteiden toteuttamista varten, joskaan se ei ole korvamerkittyä. Siksi on tärkeä huolehtia paikallisesti, että tukea vahvistetaan konkreettisesti. Tuen uudistus astuu voimaan 1.8.2025 ja kevään 2025 aikana päivitettyjen lukion opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta tarkennetaan myös paikalliset tuen suunnitelmat.
Englanninkielinen ylioppilastutkinto tulee osaksi lukiokokonaisuutta vuodesta 2028 alkaen. Tämä vain tarkoin rajatulle joukolle tarkoitettu uudistus koskee elokuussa 2026 opintonsa aloittavia lukiolaisia. Tutkinnon suorittaminen edellyttää englanninkielistä opiskelua ja sen järjestäminen on luvanvaraista. Ylioppilastutkinto sisältää vuodesta 2029 alkaen myös taito- ja taideaineen kokeen. Sen valmistelu on Opetushallituksessa hyvässä vahdissa ja vetovastuu valmistelusta siirtyy nyt Ylioppilastutkintolautakunnalle. Vaikka uudistus koskee vasta syksyllä 2027 aloittavia opiskelijoita, on paikallisesti tärkeä alkaa jo varautua. Kevään kuntavaaleissa on aika nostaa tapetille koulutuksen ja toimivan ohjauksen merkitys kotikunnalle.
Ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu paljon. Ammatillisen leikkaukset vaikuttavat useiden oppilaitosten arkeen dramaattisesti. Rahoituksen vähentyessä merkittävästi on lukuisissa oppilaitoksissa ollut muutos- tai yhteistoimintaneuvotteluja. Leikkaukset kohdentuvat myös opetukseen, tukeen ja ohjaukseen. OAJ selvittää kevään aikana luottamusmiehiltä leikkausten tarkempia vaikutuksia ja pyrkii estämään lisäleikkaukset hallituksen puoliväliriihessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Vuodenvaihteessa hyväksyttiin myös uusi ammatillisen koulutuksen kokeilulaki ja muutokset uudistettiin ammatillisesta koulutuksesta rahoituksen perusteita ja oppimisen tukea. Entistä suurempi osuus oppilaitoksen saamasta rahoituksesta määräytyy opiskelijan työllistymisestä ja jatko-opinnoista riippuen. Opinto-ohjaajan työ on keskeistä opiskelijan tukemisessa työllistymiseen ja jatko-opintoihin. Siksikin on tärkeää, että oppilaitoksissa on riittävästi opinto-ohjaajia.
Oppimisen tuen lainsäädännön muutokset ovat pitkälti OAJ:n näkemysten mukaisia. Opiskelijalle tulee oikeus oppimisen tukeen, joka on erityisesti tukiopetusta, mutta myös muuta ohjausta ja tukea. Oppimisen tuessa erityisenä huolena on kuitenkin rahoituksen väheneminen tilanteessa, jossa tukea tulisi lisätä.
Myös tutkintokoulutukseen valmentavaa Tuva-koulutusta ollaan kehittämässä. Jos sinua kiinnostaa olla kevään aikana sparraamassa OAJ:n kanssa Tuva-koulutuksen kehittämistarpeita, laita viestiä: mirjami.lehikoinen(at)oaj.fi.
Järjestämme oppimisen tuesta ja Tuva-koulutuksesta jäsenwebinaarin OAJ:n Sauna-foorumilla 10.2.2024. Tervetuloa!
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit tulivat voimaan 2025 vuoden alussa. Mallit ovat edelleen määrällisiä tuloksia mittaavia ja laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän tilastovuoden keskiarvoja. Uutena elementtinä rahoitusmalleissa on ensikertaisten opiskelijoiden määrä. Lisäksi muutoksia tuli muun muassa seuraaviin mittareihin: toisen saman tasoisen tutkinnon kerrointa alennettiin, tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen kerrointa nostettiin ja jatkuvan oppimisen rahoituskriteerin painoarvoa pienennettiin. Vaikka muutokset tuntuvat pieniltä, voivat vaikutukset olla yksittäiselle korkeakoululle rahallisesti merkittäviä. Esimerkiksi amk-insinööritutkinnon viivästyminen kuukaudella yli tavoiteajasta tarkoittaa korkeakoululle noin 9 000 euron menetystä. Tämä lisää painetta saada opiskelija valmistumaan tavoiteajassa. Onkin löydettävä hyviä keinoja tukea opiskelijan opintojen etenemistä, mutta sitä ei pidä tehdä osaamisen ja opintojen laadun kustannuksella.
Ammattikorkeakoulujen arkea koskevassa Kiviä ja keitaita -tutkimussarjassa on keskitytty ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamiseen, korkeakoulun johtamiseen, työn rakenteisiin, työaikaan, työssä jaksamiseen sekä työidentiteetin kokemuksiin. Uusin tutkimusraportti julkistettiin syksyllä 2024. Mukana kyselyssä olivat omana ryhmänään ammattikorkeakouluissa työskentelevät opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajat ovat vielä suhteellisen pieni, mutta kasvava ammattiryhmä. Kyselyyn vastanneiden opinto-ohjaajien taustat ja työnkuvat vaihtelevat, mikä näkyy myös ammattiryhmää koskevissa tuloksissa. Kiinnostava havainto oli esimerkiksi eri ammattinimikkeillä toimivien kokemukset työtehtävien resursoinnista. Tässä opinto-ohjaajat kokivat resursoinnin selkeästi paremmaksi kuin muut vuosityöajassa työskentelevät vastaajat. Opinto-ohjaajat kokivat kuitenkin ongelmana sen, etteivät johto ja esihenkilöt tiedosta, mitä ohjauksella ja ohjaustyöllä tarkoitetaan, millaista työtä se sisältää ja miten työtä pitäisi mitoittaa. Hyvä työaikasuunnitelman on oltava realistinen ja että työntekijällä on aito mahdollisuus vaikuttaa siihen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoteen 2040 tähtäävän korkeakoulutuksen visiotyön. Korkeakoulujen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti vuonna 2017 tehdyn korkeakouluvision jälkeen. Vision on tarkoitus olla valmis keväällä 2026. OAJ:n oma korkeakoulutyöryhmä valmistelee parhaillaan korkeakoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja.
