Taiteen perusopetus on tavoitteellista, opetussuunnitelmaan perustuvaa taiteen harrastamista yhdeksällä eri taiteenalalla. Suomalainen taidekasvatusjärjestelmä on ainoa laatuaan, ja taiteen perusopetuksen oppilaita on maassamme enemmän kuin lukiolaisia. Taiteen perusopetus antaa kasvupohjan myös suomalaisille taiteen ammattilaisille: meillä on monella taiteenalalla polku lapsena aloitetusta harrastuksesta aina korkeakouluopintoihin asti.
Suomalainen musiikkiopistojärjestelmä sai tänä vuonna OAJ:n vuoden koulutusvaikuttaja -palkinnon. Musiikkioppilaitosten arvostettua työtä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten laadukasta taidekasvatusta on rakennettu Suomessa pitkäjänteisesti. Musiikki on toiminut ja toimii edelleen tienraivaajana myös muille taidealoille esimerkiksi siinä, minkälaisilla työehdoilla alan opetusta järjestetään.
Orpon hallitus on linjannut ohjelmassaan, että taiteen perusopetusta koskeva lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan kokonaisuudessaan. Tavoitteena on paitsi turvata nykyinen korkea laatu, myös edistää saavutettavuutta niin, että yhä useampi pääsisi tavoitteellisen taideharrastamisen piiriin. Tavoitteet ovat erinomaiset ja toimintaympäristö on eittämättä muuttunut, joten noin 25 vuotta vanha lainsäädäntö kaipaakin uudistamista. Uudistus täytyy kuitenkin tehdä historiaa kunnioittaen ja vaalien sitä, mikä on hyvää.
Valtion budjetissa taiteen perusopetukseen käytetään noin 100 miljoonaa euroa, ja kunnat rahoittavat toimintaa suurin piirtein saman verran. On tärkeää, että tämä niin kutsuttu perusrahoitus jaetaan jatkossakin yksinkertaisella ja selkeällä mallilla, joka huomioi esimerkiksi taiteenlaoille tyypilliset pedagogiset menetelmät. Saavutettavuuden lisäämiseksi mallin päälle voitaisiin tuoda strategiarahoituksen osuus, jolla järjestäjät voisivat kehittää toimintaansa lain tavoitteiden mukaisesti. Tämä voisi tarkoittaa vaikkapa vapaaoppilaspaikkojen lisäämistä, toiminnan viemistä useamman kunnan alueelle tai taiteiden välisen yhteistyön mahdollistamista.
Tärkeää kuitenkin on, että tähän saadaan lisää resursseja – uusia tehtäviä ei voida lisätä ilman, että se näkyy rahoituksessa. Noin 5–10 % lisäys kokonaisrahoitukseen mahdollistaisi merkittäviä parannuksia saavutettavuuden näkökulmasta. Rahoitusta voitaisiin lohkaista esimerkiksi kuntien peruspalveluiden valtionosuuden uudistuksen yhteydessä. Taiteen perusrahoituksen osuuden voisi siirtää osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusjärjestelmää. Myös esimerkiksi harrastamisen Suomen malliin kohdentuvan rahoituksen parempaa hyödyntämistä tulisi harkita, jotta taiteen perusopetuksen saavutettavuus todella toteutuisi.
Taiteen perusopetuksen lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen on pitkä tie. Lakia valmisteleva työryhmä jättää esityksensä ministerille juhannuksen tienoilla. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2027. Tämä tarkoittaa myös opetussuunnitelman perusteiden uudistamista sekä järjestämislupien uudelleen arviointia. Säpinää on siis luvassa moneksi vuodeksi taiteen perusopetuksen kentällä.
