Tekstin ovat koonneet ja tarkastaneet erityisasiantuntijat Petra Kirkko-Jaakkola, Antti Syrjälä ja Anneli Vainik, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto sekä neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen. Tämä opas ei sisällä eri sopimusten palkkataulukoita. Ne löytyvät OAJ:n verkkosivuilta: 

oaj.fi → Työelämäopas → Palkka → Palkat ja palkkiot.

Jos haluat tulostaa tekstin tai tallentaa sen omalle koneellesi, voit ladata tiedoston pdf- muodossa sivun alalaidasta. 

Tässä luvussa:

Yleistä

Opettajalla tarkoitetaan kaikkia opetushenkilöstöön kuuluvia viranhaltijoita ja
työntekijöitä, ellei muuta ole erikseen mainittu, ja kunnalla tarkoitetaan myös
kuntayhtymää.

Palkkausjärjestelmä

Tehtäväkohtainen palkka

Jokaiselle opettajaryhmälle on määritelty peruspalkka, johon vaikuttaa kunnan
kalleusluokka. Peruspalkat ilmoitetaan hinnoittelutunnusten (hitu) mukaan
palkkataulukoissa. Eri hinnoittelutunnukset muodostuvat tutkinnon, kelpoisuuden ja
tehtävänimikkeen mukaan. Palkkataulukot ovat luettavissa muun muassa OAJ:n
verkkosivujen oaj.fi työelämäoppaasta.

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan opettajan
tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus
(OVTES osio A, 6 § 3 mom.; KVTES II luku, 9 §). Tehtäväkohtainen palkka on osa
varsinaista palkkaa.

Töiden ja tehtävien vaativuuden objektiivinen arviointi edellyttää paikallista
palkkausjärjestelmää. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä
hyviin työsuorituksiin, pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä ja edistää kunnan
toiminnan tuloksellisuutta. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka
perusteena ovat tehtävien vaativuus, työkokemus, henkilökohtainen ammatinhallinta ja
työsuoritukset sekä työyksikön tuloksellisuus.

Tehtävän vaativuuden arvioinnissa ei vertailla eri opettajaryhmiä keskenään vaan
arviointi tehdään hinnoittelutunnuksittain ja/tai ammattinimikkeittäin. Tavoitteena
on, että samaan ryhmään kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävän
vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Järjestelmässä ei siis arvioida
henkilökohtaista osaamista.

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon:

• työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta)
• työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset
  toimintaedellytyksiin)
• työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset)
• työolosuhteet (tavanomaisesta poikkeavat fyysiset ja henkiset työolosuhteet, ei työsuojelutoimenpitein poistettavissa).

Paikallisesti voidaan käyttää myös muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi
pääasiallinen työtehtävä, tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset
tehtäväkokonaisuudet. Kaikkien opettajaryhmien tehtäväkuvaukset tulee laatia
yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa.
Paikallisessa tehtävien vaativuuden arvioinnissa pyritään löytämään opetusalan
tehtävien vaativuuteen vaikuttavia tekijöitä. Esihenkilöiden ja alaisten palkkojen tulee
kuitenkin olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden hinnoittelutunnuksesta
riippumatta.

Esihenkilöasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi hänen alaisensa
palkkaa korkeampi. Vaikka arvioinnissa ei löytyisikään olennaisia vaativuuseroja
jonkin nimikkeen osalta, se ei tarkoita sitä, että käytettäisiin pelkästään
hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja. Tehtävät ovat voineet muotoutua niin,
että kaikkien samalla nimikkeellä työskentelevien opettajien tehtävät ovat
perustehtävää vaativampia.

Jos tehtäväkuvauksissa määriteltyjä tehtäväkokonaisuuksia muutetaan tai ne ovat
muuttuneet vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös tehtäväkuvaukset
muuttuneen tilanteen mukaisiksi ja arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen työn
kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen
arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.
Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi.
Vaativuuden arvioinnissa on kyse myös arvoista, arvostuksista ja sopimisesta. Koska
arvioinnissa noudatetaan yhteisesti hyväksyttyjä kriteereitä, on hyväksyttävä myös
vaativuuden arvioinnin tuomat palkkaerot.

Henkilökohtainen lisä

(OVTES osio A, 11 §; KVTES luku II, 11 §)

Viranhaltijalle/työntekijälle ja päätoimiselle tuntiopettajalle voidaan maksaa
varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää. Lisää maksetaan
pääsääntöisesti työsuorituksen arvioinnin perusteella. Lisän perusteena ovat
ammatinhallinta, henkilökohtaiset työsuoritukset ja muut paikallisesti määritellyt
henkilökohtaiset taidot.

Työnantajan ja henkilöstön edustajat määrittelevät paikallisesti yhdessä
henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet. Peruste ja niiden painoarvo voivat
vaihdella eri yksiköissä. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri työntekijäryhmiä
kohdeltava tasapuolisesti.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat ammatinhallinnan ja työsuorituksen lisäksi
olla esimerkiksi monitaitoisuus ja luovuus sekä erityistiedot ja -taidot, joita
hyödynnetään laajemmin kuin vain omassa opetustyössä. Henkilökohtainen lisä voi perustua myös tuloksellisuuteen, henkilön yhteistyökykyyn, vastuuntuntoon, omaaloitteisuuteen
ja kehityshakuisuuteen. Lisän perusteena ei kuitenkaan voi olla
ominaisuus, joka on jo otettu huomioon OVTESin palkkamääräyksissä (mm.
luokanopettajan kaksoiskelpoisuus on huomioitu peruspalkassa).

Henkilökohtainen lisä myönnetään yleensä toistaiseksi. Lisän myöntämisen ja muuttamisen pitää
perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esimerkiksi
vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilölle on hänen pyytäessään annettava
häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.

Vuosisidonnainen lisä

(OVTES osio A, 12–18 § ja osio B, 8 §)

Vuosisidonnainen lisä perustuu työkokemukseen. Vuosisidonnaista lisää maksetaan
myös henkilölle, joka saa eläkettä.

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan kaikki päätoimiseksi
katsottava palvelu seuraavin ehdoin:

• vähintään 30 kalenteripäivän tai täyden kuukauden yhtäjaksoinen työ
• vähintään 18 vuoden ikä palvelussuhteen aikana
• opettajan/rehtorin tehtävä (kotimainen tai ulkomainen työnantaja)
• muu työ, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä (kotimainen tai
  ulkomainen työnantaja)
• yrittäjän työstä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, otetaan huomioon
  yhteensä enintään viisi vuotta (pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä)
• vuoden 2000 siirtymäsäännöksen perusteella palvelulisään luettava aika

Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä
lukien, jona lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. Palvelusaikaa laskettaessa
vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus tai työssäolo on ollut
keskeytyneenä. Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi
kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan
täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin.

Palvelusaikaan luetaan myös vuosiloma-aika ja virkavapaa tai työloma seuraavissa
tapauksissa:

1. opettaja on saanut palkkaetuja äitiys-/raskausvapaan, vanhempainvapaan tai
   sairauspoissaolon ajalta,
2. opettaja on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai
   äitiys-/raskaus-, isyys- tai vanhempainrahaa,
3. opettaja on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi
   ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,
4. opettaja on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan, aseetonta palvelusta tai
   siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa
   virantoimitukseen tai työhön,
5. koulutus- tai opiskeluaika siltä osin, kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää
   kalenterivuodessa ja
6. opettaja on ollut muun kuin kohdissa 1–5 mainitun syyn perusteella
   virkavapaalla/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana
   edellyttäen, että hän on ollut samana kalenterivuonna virkavapaan/työloman
   myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa
   vähintään 30 päivää.

Vuosisidonnainen lisä lasketaan virkanimikkeen hinnoittelukohdan mukaisesta
peruspalkasta tai välyksen alarajasta kertomalla se vuosisidonnaisen lisän prosenttien
mukaisilla kertoimilla (esimerkiksi 5 % = 1,05) korkoa korolle -periaatteella
pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa.
Jos opettajan peruspalkassa on epäpätevyysalennus, vuosisidonnainen lisä lasketaan
alennetusta peruspalkasta. Myös osa-aikaisesti virkaa hoitavan vuosisidonnainen lisä
lasketaan osa-aikapalkasta. Peruspalkkaa korkeampi tehtäväkohtainen palkka ei
vaikuta vuosisidonnaiseen lisään.

Vuosisidonnainen lisä on haettava kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa
siitä, kun oikeus lisään on syntynyt. Tätä myöhemmin haettuna vuosisidonnainen lisä
voidaan myöntää takautuvasti vain vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä
laskettuna. Työnantaja voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman
hakemusta, jos opettajalle on aikaisemmin myönnetty samassa kunnassa
vuosisidonnainen lisä.

Kertapalkkio

(KVTES luku II, 14 §)

Opettajalle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kunnan asianomainen viranomainen
harkitsee sen maksamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esimerkiksi
silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää. Se voidaan maksaa myös
muusta erityisestä syystä. Tällainen syy voi olla muun muassa opettajan osallistuminen
toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla.

Lisätyö
(OVTES osio B, 14 §, 4 mom. poistettu; KT yleiskirje 27/2011, liite 1)

Opettajalle määrätty projekti-, suunnittelu tai kehittämistyö, jonka tekemiseen
yhteissuunnittelutyön, koulukohtaisen lisätehtävän ja opettajatyöpäivien tuoma
resurssi ei riitä, korvataan lisätyönä. Korvauksesta tulee sopia paikallisesti
esimerkiksi siten että 1,5 tunnin työ korvataan kertatuntipalkkiolla. Tämä korvaustapa
perustuu OVTES:sta poistettuun lisätyöpykälään.

Ennen kuin työnantaja määrää opettajalle lisätyön, opettajan ja työnantajan täytyy
yhdessä arvioida työhön tarvittava tuntimäärä ja sen aikana tehtävän työn laatu,
määrä ja painopisteet.

KT:n yleiskirjeen 27/2011 liitteessä 1 (pykälä 14) todetaan: ”Työnantajalla on
poikkeuksellisesti erityisestä syystä peruskoulussa ja lukiossa mahdollisuus
yksittäistapauksessa korvata suunnittelu- ja kehittämistyötä, jota muulla sopimuksen
perusteella ei korvata.” Lisätyön korvaaminen edellyttää erillistä määrärahavarausta.
Rahoitusta ei tule toteuttaa esimerkiksi niin, että määrärahat otetaan tuntiresurssista
suurentamalla ryhmäkokoja tai vähentämällä lähiopetusta.

Muita lisiä:

• Syrjäseutulisä (OVTES osio A, 19 §)
• Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa (OVTES osio A, 20 §)
• Siirtymäkauden lisä (OVTES osio B, 27 §)
• Rekrytointilisä (OVTES osio A, 20a §)
• Kielilisä (KVTES II luku, 16 §)

Ylituntipalkkio, kertatuntipalkkio
(OVTES osio A, 26 § ja 27 §)

Ylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan (hinnoittelutunnuksen
mukainen peruspalkka + mahdollinen työn vaativuuden arviointiin perustuva lisä) ja
opetusvelvollisuuden perusteella. Ylituntipalkkioon ei vaikuta vuosisidonnainen eikä
henkilökohtainen lisä eivätkä muut erikseen liitteissä mainitut palkkatekijät.
Opettajan ylituntipalkkion suuruus kuukaudessa eli vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan
kertomalla tehtäväkohtainen palkka luvulla 0,84. Tulo jaetaan huojentamattomalla
opetusvelvollisuudella.

Esimerkki: Kaksoiskelpoinen luokanopettaja, hinnoittelutunnuksen mukainen palkka
3142,35 euroa ja tehtäväkohtaiseen palkkaan laskettava työn vaativuuden arviointiin
perustuva palkan lisä 100,00 euroa
(3142,35 euroa + 100,00 euroa) x 0,84 / 24 = 113,48 euroa

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle
määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12
kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla
koulun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan
pidetyiltä ylitunneilta kertatuntipalkkio.

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta eli kertatuntipalkkio saadaan siten, että
vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla
12 ja jakamalla saatu tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä.
Peruskoulussa ja lukiossa opetustyöviikkoja on 38 ja aikuislukiossa 33. Lukiossa
kertatuntipalkkio kerrotaan luvulla 1,1, kun kyse on luokkaopetuksesta. Aikuislukiossa
opetuksesta maksettaviin kertatuntipalkkioihin luetaan aikuislukiolisä sekä lisäksi
äidinkielen opetuksesta harjoitusten ohjaus- ja valvontalisä.

Esimerkki: Kaksoiskelpoinen luokanopettaja, hinnoittelutunnuksen mukainen palkka
3142,35 euroa ja tehtäväkohtaiseen palkkaan laskettava työn vaativuuden arviointiin
perustuva palkan lisä 100,00 euroa
Vuosiviikkoylituntipalkkio: (3142,35 euroa + 100,00 euroa) x 0,84 / 24 = 113,48 euroa
Yksittäisen ylitunnin palkkio: 113,48 euroa x 12 / 38 = 35,84 euroa
Kertatuntipalkkio sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.

Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan
kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa,
jollei paikallisesti toisin sovita. Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut lisäpalkkiot
voidaan maksaa lokakuun palkanmaksun yhteydessä, ellei niitä pystytä maksamaan
edellä mainitun aikataulun mukaisesti (osio A, 29 §, 3 mom.).

Tulospalkkio
(KVTES luku II, 13 §)

Työntekijälle/viranhaltijalle voidaan maksaa tulospalkkiota, joka perustuu
työnantajan tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun
saavuttamiseen.

Sijaisuusjärjestelyt
(OVTES osio A, 24 §)

Koulutusta koskeva lainsäädäntö edellyttää, että koulutuksen järjestäjä hoitaa
lakisääteiset velvoitteensa asianmukaisesti myös opettajien virka-/työvapaiden
aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että virkavapaalla olevalle opettajalle tulee
aina ottaa sijainen.

Mikäli sijaista ei opettajan äkillisen sairastumisen takia heti löydy, voidaan koulun
muu opettaja määrätä huolehtimaan poissaolevan opettajan luokasta oman
oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti. Erityisesti on
huomattava, että tällaisen oto-/ovo-määräyksen voi antaa vain silloin, jos kahden
luokan yhtäaikainen hoitaminen on työsuojelumääräykset huomioon ottaen
mahdollista. Viimeinen vaihtoehto on jättää oppitunti pitämättä. Peruskoulun
oppilaita ei voi jättää kesken koulupäivän ilman valvontaa.

Luokasta huolehtivalle opettajalle maksetaan oto-/ovo-tunnista lisäpalkkaa 30 %
oman viran kertatuntipalkkiosta. Vähintään oto-/ovo-korvauksen suuruinen palkkio
tulisi maksaa myös silloin, kun opettajat ovat samanaikaisopetuksessa ja esimerkiksi
toinen opettaja kahdesta on poissa, koska toisen opettajan oppilaat tulevat toisen
huolehdittavaksi. Ensisijainen ratkaisu myös tässä tilanteessa on sijaisen
hankkiminen.

Mikäli opetusvelvollisuustyöajassa oleva opettaja määrätään toimimaan toisen
opettajan sijaisena, maksetaan hänelle oppitunnista ylituntipalkkiomääräysten
mukainen kertatuntipalkkio.

Jos koulunkäynninohjaajaa halutaan käyttää opettajan sijaisena, hän tarvitsee
tehtävään määräyksen. Tällöin hänet vapautetaan koulunkäynninohjaajan tehtävästä
ja hän siirtyy OVTES:n piiriin ja saa opettajan sijaisen palkkaa kelpoisuutensa
mukaisesti.

Sijaisen palkka
(OVTES osio A, 30 §, osio B, 24 §, 3 mom.)

Kun viransijaisen palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, opettajalle
maksetaan tuntipalkkio sivutoimisia tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden
mukaan. Tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä henkilökohtaista lisää.
Lukion lyhytaikaiselle sijaiselle ei makseta kerroin- tai lukioresurssitunteja eikä
aikuislukion lyhytaikaiselle sijaiselle aikuislukiolisätunteja.

Peruskoulun lyhytaikaisen sijaisen palkkauksen perusteet muuttuvat 1.6.2024 alkaen.
Enintään viideksi koulun työpäiväksi otetun opettajan tuntipalkkio määritellään alla
olevan hinnoittelun ja opetusvelvollisuuden perusteella. Lisätietoa KT:n yleiskirjeestä
8 /2024 liitteestä 2.

Jos sijaisuus kestää yli viisi koulun työpäivää ja työ on päätoiminen, maksetaan palkka
ensimmäisestä sijaisuuspäivästä alkaen kuukausipalkkana.

Varsinainen palkka
(OVTES osio A, 21 §, osio B, 23 §, 1 mom.; KVTES II luku 5 §)

Varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1. tehtäväkohtainen palkka
2. henkilökohtaisen lisä
3. vuosisidonnainen lisä
4. syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä
5. rekrytointilisä
6. koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä ja taide- ja taitoaineiden korvaus
7. siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä
8. kiertämisestä tulevan työn korvaus
9. luottamusmieskorvaus
10. työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa muun muassa sairauspoissaolon ja
raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkkaa, lomarahaa ja kahden tai useamman
oppilaitoksen tuntien varassa päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkkaa.
Varsinaisen palkan lisäksi palkallisen virkavapaan ajalta maksetaan
työsuunnitelmassa vahvistetut ylitunnit ja erityistehtävät enintään seuraavan
lukuvuoden alkuun asti.

VUOSILOMA, LASKENNALLINEN VUOSILOMA JA LOMAPÄIVÄKORVAUS

Laskennallinen vuosiloma

(OVTES osio A, 33 §, 2–3 mom., 41 §)

Suurin osa opettajista on opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä, johon ei kuulu
vuosilomaoikeutta. Siinä opettajan työ rytmittyy opetustyöaikaan ja opetustyöajan
keskeytyksiin eli koulun loma-aikoihin.

Opettajilla on ns. laskennallinen vuosiloma, jonka ajalta sairauspäiväraha,
määräaikainen kuntoutustuki ja kuntoutusraha maksetaan opettajalle riippumatta
siitä, onko hän hakenut virkavapaata vai ei. Laskennallinen vuosiloma on siten vain
palkkaoikeuksiin liittyvä käsite.

Mikäli opettajan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainvapaa sijoittuu osittain tai
kokonaan 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalle, työnantaja maksaa raskausja/
tai vanhempainvapaakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain
mukaista päivärahaa vastaavan osuuden opettajalle. Kyseessä on varsinaiseen
palkkaan kuulumaton palkanosa.

Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden
täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan lomarahan prosenttilukua vastaavalla
kokonaisluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys
tehdään ylempään kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä
asetetaan kalenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki
arkipäivät (ma-la) juhannusaattoa lukuun ottamatta.

Esimerkki: Opettajan lomaraha on 5 % kuukaudessa. Lomanmääräytymiskuukausia
on 12. Laskennallisen vuosiloman pituus on 12 x 5 / 2 arkipäivää = 30 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi,
jonka aikana pääviranhaltija tai päätoiminen tuntiopettaja on ollut virantoimituksessa
vähintään 16 kalenteripäivää. Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat kunnallisen
yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n IV luvun 4 §:ssä mainitut
työssäolopäivien veroiset päivät eli muun muassa äitiys-/raskaus-, isyys- tai
vanhempainvapaa, vuosiloma ja sairauspoissaolo, joilta on ehdoton oikeus palkkaan.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maaliskuun
viimeisenä päivänä.

Oikeus vuosilomaan
(OVTES osio A, 33 §, 1 mom., 35 §; KVTES IV luku)

Kokonaistyöaikajärjestelmässä olevalla opetushenkilöstöllä on oikeus vuosilomaan.
Tähän kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorinviran haltijat.

Vuosiloma määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän,
palvelusuhteen pituuden ja työssäolon veroisten päivien perusteella.
OVTES:n mukaan täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden
kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija tai päätoiminen tuntiopettaja on ollut
virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää. KVTES:n mukaan täysi
lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija/työntekijä
on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja palvelussuhde on kestänyt
yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteripäivää. Virantoimituspäivien veroisia päiviä
ovat työssäolopäivien veroiset päivät eli muun muassa äitiys-/raskaus-, isyys- tai
vanhempainvapaa, vuosiloma ja sairauspoissaolo, jolta on ehdoton oikeus palkkaan.

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maaliskuun
viimeisenä päivänä. Kesällä 2024 maksettava lomaraha määräytyy
lomanmääräytymisvuoden 1.4.2023–31.3.2024 lomanmääräytymiskuukausien mukaan.
Kesällä 2025 maksettava lomaraha määräytyy vastaavasti 1.4.2024–31.3.2025
lomanmääräytymiskuukausien mukaan.

Lomaraha
(OVTES osio A, 34 §, KVTES IV luku, 18–20 §)

Lomaraha maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei paikallisesti toisin
sovita. Lomaraha maksetaan myös aina palvelussuhteen päättyessä. Sivutoimisille
tuntiopettajille ei makseta lomarahaa.

Lomaraha lasketaan heinäkuun varsinaisesta palkasta. Lomaraha määräytyy
palvelusajan, palvelusvuosien ja 31.3. päättyneen lomanmääräytymisvuoden
lomanmääräytymiskuukausien perusteella.

OVTES-sopimuksen piiriin kuuluvilla opettajilla ei ole oikeutta vaihtaa lomarahaa
vapaaksi.

Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus
(OVTES osio A, 36 §, 54 §)

Koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleelle määräaikaiselle päätoimiselle
opettajalle, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, maksetaan palvelussuhteen päättyessä
lomapäiväkorvauksena 2,8 päivän varsinainen palkka jokaista palvelussuhteeseen
sisältyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Lomapäiväkorvausta
vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät. Tätä sovelletaan myös
palvelussuhteissa, jotka ovat vain muutamaa päivää lukuvuoden työaikaa lyhyempiä.
Muissa lukuvuoden työaikaa lyhyemmissä määräaikaisissa palvelussuhteissa myös
syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloman arkipäivät (ma-pe) vähentävät
kesäkeskeytyspäivien lisäksi lomapäiväkorvausta.

Jos opettajalla on lukuvuoden aikana useita peräkkäisiä yhtäjaksoisia palvelussuhteita,
joiden välillä ei ole yhtään sellaista päivää, jolloin hän ei ole palvelussuhteessa
samaan kuntaan, katsotaan määräaikaisuudet yhdeksi palvelussuhteeksi
lomapäiväkorvausta laskettaessa.

Päiväpalkka lasketaan jakamalla varsinainen palkka sen kalenterikuukauden päivien
lukumäärällä, jonka aikana palvelussuhde päättyy.

Lomapäiväkorvaus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia.

PALKALLISIA VIRKA- JA TYÖVAPAITA

Sairauspoissaoloajan palkka
(OVTES osio A, 38–39 §, 41 §, osio B, 23 § 1 mom. KVTES V luku, 1–4 §)

Sairauspoissaoloajan palkka määräytyy pääasiassa KVTESin V luvun 1–4 §:n mukaan
tietyin opettajia koskevin poikkeuksin.

Päätoimisella opettajalla on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada
sairauspoissaolon ajalta täysi palkka 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi
kolmasosaa 120 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa
enintään kaksi kolmasosaa palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta. Yhdessä tai
useammassa erässä 12 kuukautta kestäneiden sairauspoissaolojen jälkeen ei saa enää
palkkaa, jollei vähintään 30 työssäolopäivää koulun/oppilaitoksen työajalla katkaise
sairauspoissaoloa.

Ylitunnit ja erityistehtävät maksetaan täysimääräisenä myös sairauspoissaolon 60
ensimmäisen päivän jälkeisiltä 120 kalenteripäivältä. Kahden kolmasosan sääntöä ei
sovelleta ylitunteihin.

Edellytyksenä sairausajan palkalle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen
sairauspoissaoloa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää. Jos palvelussuhde on
kestänyt lyhyemmän ajan, opettajalla on oikeus saman kalenterivuoden aikana saada
sairauspoissaolon ajalta varsinainen palkkansa 14 kalenteripäivän ajalta, minkä
jälkeen ei makseta mitään palkkaetuja. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että
opettajan virantoimitus on jo alkanut eli opettaja on ollut työssä työpaikalla ennen
sairastumistaan.

Sairausajan karenssiaikaa laskettaessa opettajan palvelussuhde katsotaan
yhdenjaksoiseksi, jos hän on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen
lukukauden viimeisenä varsinaisena työpäivänä ja palvelus jatkuu samassa kunnassa
seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

Suurin osa opettajista on opetusvelvollisuuteen tai vuositunteihin perustuvassa
työaikajärjestelmässä, johon ei kuulu vuosilomaoikeutta. Heidän ei ole mahdollista
siirtää sairauden takia kesälomaansa, jota ei ole, pidettäväksi myöhemmin. Sen tähden
opettajien ei ole pakko hakea sairauspoissaoloa oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi,
vaikka he olisivat silloin työkyvyttömiä ja heillä olisi oikeus sairauspäivärahaan.
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairauspoissaolon, työtapaturman,
ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutukseen johtavan sairauden
palkallisten sairauspäivien lukumäärään. Sen sijaan sairauspäiviksi lasketaan
laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, joiksi asianomainen
opettaja ei ole hakenut virkavapautta, jos virkavapaa on alkanut ennen
kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu sen päätyttyä (OVTES, osio A, 39 §).

Jos rehtori, jolla on vuosilomaoikeus, on vuosiloman alkaessa tai sen aikana sairauden,
synnytyksen tai tapaturman vuoksi työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle
sijoittuvat vuosilomapäivät myöhäisempään ajankohtaan, jos viranhaltija pyytää
siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Samoin
menetellään, jos vuosiloman alkaessa tiedetään, että rehtori joutuu sellaiseen
sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

PERHEVAPAAT

Raskausvapaa
(OVTES osio A, 40 a §; KVTES V luku, 7§)

Raskausvapaata on oikeus saada samaksi ajaksi kuin raskausrahakausi.
Raskausrahakauden pituus on 40 arkipäivää, ja se alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua
aikaa, ellei työnantajan kanssa sovita myöhäisemmästä aloitusajankohdasta. Vapaa
tulee aloittaa kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Synnyttävällä vanhemmalla on oikeus 40 arkipäivän palkalliseen raskausvapaaseen.
Palkallisuus edellyttää, että synnyttävä vanhempi on ollut kunnan palvelussuhteessa
välittömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta, hakenut
raskausvapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
esittänyt työnantajalle todistuksen raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

Palkan lisäksi maksetaan synnyttävälle vanhemmalle Kelan päivärahaa vastaava
palkanlisä siltä osin, kun raskausrahakausi sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen
vuosiloman ajalle. Tämä edellyttää palkallisen virkavapaan hakemista. Kyseessä on
varsinaiseen palkkaan kuulumaton palkanosa.

Kun raskausvapaata haetaan, työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan
kokonaissuunnitelma myös vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta
ja jaksottamisesta.

Vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vanhempainvapaata sairausvakuutuslain mukaisen
vanhempainrahakauden ajaksi. Vanhempainrahakausi alkaa raskausrahakauden
jälkeen, ja vapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista. Vanhempainvapaata tulee
hakea viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Jos vanhempainvapaan kesto
on enintään 12 arkipäivää, on sitä haettava viimeistään kuukautta ennen vapaan
alkamista.

Vanhempainvapaapäiviä on käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on
kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on
käytettävissään 160 arkipäivää. Omasta kiintiöstään voi sovittaessa luovuttaa enintään
63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle.
Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden
tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Työnantajan kanssa voidaan sopia
useammasta ja lyhyemmistä jaksoista.

Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkka 32 ensimmäiseltä yhdenjaksoiselta
vanhempainvapaan arkipäivältä. Palkallisuus edellyttää, että työntekijä on ollut
kunnan palvelussuhteessa välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään
kaksi kuukautta, hakenut vanhempainvapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen
vapaan aiottua alkamista ja esittänyt työnantajalle todistuksen lapsen syntymästä. Jos
vanhempainvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, on sitä haettava viimeistään
kuukautta ennen vapaan alkamista.

Synnyttävällä vanhemmalla on oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen vain, mikäli
vanhempainvapaa alkaa välittömästi raskausvapaan jälkeen ja on yhdenjaksoinen.
Yhteensä synnyttävällä vanhemmalla on silloin oikeus palkalliseen vapaaseen 72
arkipäivän osalta: raskausvapaan 40 arkipäivää ja vanhempainvapaan 32 ensimmäistä
arkipäivää.

Vanhempainvapaalla voi olla yhtä aikaa toisen vanhemman kanssa samaan aikaan
enintään 18 arkipäivän ajan, jos molemmat vanhemmat hoitavat lasta ja ovat
vanhempainvapaalla tai toinen on raskausvapaalla ja toinen on vanhempainvapaalla.
Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on mahdollisuus pitää
yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempainvapaata lapsen
syntymän yhteydessä yhdenjaksoisesti (enintään 18 arkipäivää) ja loput palkallisesta
vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti. Syntymän yhteydessä pidettävän
jakson ei tarvitse alkaa välittömästi synnytyksen jälkeen, vaan vapaa voidaan aloittaa
viimeistään kuukauden kuluessa synnytyksestä.

Opettaja voi halutessaan ottaa vain palkallisen raskausvapaan (40 arkipäivää).
Kesäkeskeytyksen ajalle opettajan ei tarvitse ottaa vanhempainvapaata, jolloin hän saa
kesäkeskeytyksen ajan palkan, mutta menettää oikeuden palkallisiin
vanhempainvapaan päiviin ja oikeuden KELA:n päivärahaa vastaavaan palkanlisään
laskennallisen vuosiloman ajalta (ks. alla). Pitämättä jääneet vanhempainvapaapäivät
säästyvät pidettäväksi myöhemmin.

Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
(OVTES osio A, 41 §)

Työnantajalla on oikeus saada opettajan sairauspoissaolon sekä raskaus- ja
vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain
mukaisesta sairaus- tai vanhempainpäivärahasta.

Työnantajalla on oikeus saada sairauspäiväraha, määräaikainen kuntoutustuki tai
kuntoutusraha kesäkeskeytysajalta myös silloin, kun opettaja, jolla ei ole
vuosilomaoikeutta, ei ole hakenut virkavapaata kesäkeskeytysajaksi. Laskennallisen
vuosiloman ajalta (alk. 16.6.) työnantajalla ei ole oikeutta näihin päivärahoihin.
Opettajalle maksetaan silloin normaali palkka ja päivärahat.

Jos opettajalla on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle
maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei
tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta
maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja
lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli
korvauksen saaminen perustuu opettajan vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai
hän saa korvausta sellaisen työtapaturman vuoksi, joka ei ole aiheuttanut
kysymyksessä olevaa sairauspoissaoloa (KVTES V luku, 2 § ,7 mom.).

Palkallisen raskaus- ja/tai vanhempainvapaan ajalta raskaus- ja vanhempainraha
maksetaan työnantajalle. Mikäli palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa sijoittuu
synnyttävällä huoltajalla laskennallisen vuosiloman (alk. 16.6.) ajalle, maksaa
työnantaja KELA:n päivärahaa vastaavan palkanlisän työntekijälle.

Osittainen hoitovapaa
(OVTES osio A, 43 §; KVTES V luku, 5 §)

Osittaiseen hoitovapaaseen on oikeus työntekijällä, joka on työskennellyt samalla
työnantajalla yhteensä vähintään 6 kuukautta viimeisen 12 kuukauden aikana.
Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun peruskoulussa olevan lapsen
toinen lukuvuosi päättyy tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen
kolmas lukuvuosi päättyy. Osittaista hoitovapaata pitää hakea viimeistään 2 kuukautta
ennen aiottua vapaan aloittamista. Vapaan pitämisestä ja pituudesta sovitaan
työnantajan kanssa.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa
siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Työnantajan on annettava vähintään
yksi hakemuksen mukainen jakso kalenterivuodessa. Jos sopimukseen ei päästä,
opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.
Opettajalla on velvollisuus osallistua yhteissuunnittelutyöaikaan ja veso-päiviin osaaikaprosenttiansa
vastaavan ajan. Mikäli opetustuntimääräksi sovitaan alle 16
vuosiviikkotuntia, tällöin opettajalle ei kerry vuosisidonnaista lisää. Kokonaistyöaikaa
noudattavalle rehtorille/apulaisrehtorille osittainen hoitovapaa myönnetään samassa
suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä nämä työajan osat ovat
viikoittaisesta kokonaistyöajasta.

Esimerkki: Opettajan hakiessa osittaista hoitovapaata vain yhdeksi lukuvuodeksi alkaa se
ensimmäisestä veso-päivästä ja päättyy lukuvuoden päättäjäispäivään: 5.8.2024 -
31.5.2025. Tällöin osittainen hoitovapaa ei jatku enää syyslukukaudella 2025 ellei
asiasta saa sovittua työnantajan kanssa.

Näin toteutuu yksi jakso hakijan mukaisilla päivämäärillä kalenterivuodessa.

Tilapäinen hoitovapaa
(KVTES V luku, 9 §; OVTES osio B, 24 § 1 mom.)

Kun alle 12-vuotias tai vammainen lapsi sairastuu äkillisesti, on lapsen vanhemmalla,
huoltajalla tai samassa taloudessa vakituisesti asuvalla oikeus saada tilapäistä
hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään neljä työpäivää.
Oikeus vapaaseen on lapsi- ja sairauskohtainen. Vanhemmat voivat jakaa tilapäisen
hoitovapaan neljä päivää.

Tilapäiseltä hoitovapaalta maksetaan palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä
kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Jos siis lapsen ensimmäinen sairauspäivä on perjantai, palkallisia päiviä ovat perjantai, lauantai ja sunnuntai.

Vapaata voi pitää täydet neljä työpäivää, jolloin maanantai, tiistai ja keskiviikko ovat
palkattomia. Jos lapsi sairastuu kesken työpäivän, katsotaan ensimmäiseksi palkalliseksi päiväksi sairastumista seuraava päivä. Päätoimisella tuntiopettajalla ja
määräaikaisella opettajalla on oikeus kolmeen palkalliseen hoitopäivään, jos henkilö
on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalenteripäiväksi.

Jos lapsi joutuu äkillisenkin sairauden vuoksi sairaalahoitoon, katsotaan, että lapsen
hoito on järjestetty sairaalassa eikä vanhemmilla ole oikeutta palkalliseen
virkavapauteen. Etukäteen tiedossa oleva lapsen sairaalahoito tai lääkärikäynti ei
täytä tilapäisen hoitovapaan edellytyksiä. Näissä tapauksissa vanhemmilla voi olla
oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä.

Muita virkavapaita
(OVTES osio A, 45 §; KVTES V luku, 11 §)

Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n nojalla
väestönsuojelukoulutukseen tai lain nojalla siviilipalvelun täydennyspalvelukseen
määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen tai
täydennyspalveluksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai
vastaavan korvauksen määrällä. Tätä vähennystä ei tehdä koulun kesäkeskeytyksen
ajalta. Edellä mainittua määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen tai
vapaaehtoisiin täydennyspalveluksiin osallistuvaan.

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkimispäivä, parisuhteen
rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman,
lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain
mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä. Vapaapäiväksi sattuvat tai
vuosiloma-aikaan ajoittuvat päivät eivät oikeuta saamaan vapaapäivää muuna
ajankohtana.

Virantoimituksen keskeytyminen terveydenhoidollisten tutkimusten vuoksi
(OVTES osio A, 44 §) (KVTES III luku, 4 §, 2 mom.)

Lääkärissä tai tutkimuksissa käynti on palkallista, jos viranhaltija on työnantajan
määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai
tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tarkastuksessa. Samoin
jos viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään
tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin tai
lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan
saamiseksi. Tämä koskee myös raskauden seurantaan liittyviä neuvolakäyntejä.
Tutkimukseen on todellinen tarve, jos sitä ei voida tehdä työajan ulkopuolella tai jos on
kyse äkillisestä tutkimustarpeesta. Palkallinen tutkimusaika ei koske oma-aloitteista
lääkärissä ja hoidossa käyntiä eikä useamman päivän kestäviä tutkimuksia eikä
tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin
yhteydessä.

Lyhennetty työaika
(Työaikalaki 15 §; OVTES osio A, 42 §)

Työaikalakia ei lähtökohtaisesti sovelleta opettajiin, joilla on työnsä luonteen vuoksi
oikeus päättää olennaisesta osasta työaikaansa. Poikkeuksen muodostaa lain
lyhennettyä työaikaa koskeva säädös (15 §).

Jos työntekijä haluaa lyhentää työaikaansa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä,
työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osaaikatyötä.
Osa-aikatyön järjestelyistä tulee tehdä määräaikainen enintään 26 viikkoa
kerrallaan voimassa oleva sopimus.

Laissa mainitaan erikseen seuraavat tilanteet, joissa työt on työntekijän pyynnöstä
ensisijaisesti järjestettävä niin, että työaika lyhenee. Edellä mainittu enimmäisraja ei
päde näihin tilanteisiin.

• siirtyminen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeellä
• siirtyminen osatyökyvyttömyyseläkkeelle
• osittainen sairauspoissaolo
• kun 55-vuotias työntekijä on ollut vähintään kolme vuotta työnantajan
  palveluksessa

Osa-aikatyön toteutuksesta tulee sopia työnantajan kanssa ottaen huomioon
työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Työnantajalla ei ole
velvoitetta lyhentää työaikaa, jos se ei ole työn järjestelyyn liittyvistä syistä
mahdollista. Työnantajan on perusteltava kirjallisesti kieltäytymisensä.
Osa-aikatyössä opettajalla on velvollisuus osallistua yhteissuunnittelutyöaikaan ja
veso-päiviin vain osa-aikaprosenttinsa suhteessa.

PALKATTOMAT VIRKA- JA TYÖVAPAAT

Perhevapaat

Palkattomat perhevapaat eivät ole harkinnanvaraisia virkavapaita. Niiden hakemista
ja myöntämistä määrittävät määräykset ja säännökset. Vanhemmilla on oikeus itse
valita palkattomien perhevapaiden alkamis- ja päättymisajankohdat, jos he
noudattavat niiden hakemista, pituutta ja jaksottamista koskevia säädöksiä ja
määräyksiä.

Hoitovapaata on oikeus saada siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Alle
kouluikäisen ottolapsen vanhemmat voivat olla hoitovapaalla siihen saakka, kun lapsi
täyttää kolme vuotta tai niin kauan, että lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.
Perhevapaita on haettava kirjallisesti pääsääntöisesti viimeistään kaksi kuukautta
ennen vapaan aiottua alkamista.

Opettajan ei tarvitse hakea virkavapaata kesäkeskeytysajaksi.
Tilapäinen poissaolo pakottavista perhesyistä tai perheenjäsenen tai muun läheisen
hoitamiseksi

(Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 29 §, Työsopimuslaki 4 luku, 7 § ja 7 a)
Viranhaltijalla on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa
on välttämätöntä perhettä kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan
ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tällöin virkavapaa on palkaton.
Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle
läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt
niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat
vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Omaishoitovapaa
(Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 29 §, Työsopimuslaki 4 luku, 7 b §)

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata
työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa
samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee
työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea
toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman
vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun
henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän
lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä
parisuhteessa olevaa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta
kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä
luotettava selvitys poissaolon perusteesta. Omaishoitovapaa on palkaton virkavapaa.

Harkinnanvarainen virkavapaa

Muun kuin edellä mainittujen syiden vuoksi myönnetyn virkavapaan osalta työnantaja
harkitsee, maksetaanko vapaan ajalta palkkaa ja jos maksetaan, minkä verran. Sama
koskee poissaoloa muun pätevän syyn vuoksi, vaikka virkavapaata ei ole myönnetty.
Harkinnanvaraisen virkavapaan myöntäminen on työnantajan päätettävissä.
Henkilöstön tasapuolinen kohtelu virkavapaita myönnettäessä edellyttää, että
harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämisen periaatteista on neuvoteltu
työnantajan ja henkilöstön kesken ja neuvottelujen tuloksena on luotu periaatteet
harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämisen perusteista, palkallisuudesta,
vapaapäivien mukaan lukemisesta jne. Periaatteiden tulee olla koko henkilöstön
tiedossa.

Harkinnanvarainen virkavapaa myönnetään hakemuksen mukaan tai hylätään. Jos
työnantaja pitää mahdollisena myöntää virkavapaa haettua lyhempänä tai pidempänä,
pitää anojan tehdä uusi hakemus tai antaa kirjallinen suostumus muuksi ajaksi
myönnettävään virkavapaaseen.

Opintovapaa
(Opintovapaalaki ja –asetus)

Opintovapaa on opintoja varten myönnettävä vapaa. Oikeus opintovapaaseen perustuu
opintovapaalakiin. Opintovapaata voi pitää enintään kaksi vuotta viiden vuoden
aikana, kun päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa
vähintään vuoden. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta,
henkilöllä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. Vapaan voi käyttää
yhdessä tai useammassa jaksossa.

Opintovapaalla oleva voi saada aikuiskoulutustukea, jonka myöntää ja maksaa
Koulutusrahasto. Tuen kestoajan ja määrän voi laskea Työllisyysrahaston laskureilla.
www.tyollisyysrahasto.fi

Hallitus valmistelee aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Näillä näkymin
aikuiskoulutustukea voi saada vain opintoihin, jotka alkavat viimeistään 31.7.2024,
jolloin myös tukikausi tulee viimeistään aloittaa. Tuki tulee käyttää loppuun vuoden
2025 aikana.

Vuorotteluvapaa
(Vuorotteluvapaalaki)
(OVTES osio A 37 §, 4 mom.)

Kesäkeskeytyksen palkkaan eivät vaikuta seuraavat palkattomat virkavapaat:
raskausvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaan 1. jakso tai sairauspoissaolo. Mikäli
opettaja on ollut lukuvuoden opetustyöpäivien aikana palkattomalla virkavapaalla
yhteensä yli 60 kalenteripäivää, vähentävät vapaan 60 kalenteripäivää ylittävälle
osalle sijoittuvat koulun oppilastyöpäivät (ma-pe) opettajan kesäkeskeytysajan
palkkaa.

Palkan vähennys saadaan kertomalla jäljelle jääneiden työpäivien lukumäärä luvulla
0,1 ja päiväpalkalla. Päiväpalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 30.
Esimerkki: Opettajan päiväpalkka on 110 euroa. Opettaja on palkattomalla
virkavapaalla 7.8.2024 - 22.12.2024. Ensimmäinen opettajan kesäkeskeytyksen 2024
palkkaa vähentävä koulun työpäivä on 6.10.2024. Koulun työpäiviä 6.10.2024–
22.12.2024 välisenä aikana on yhteensä 50. Opettajan kesäkeskeytyksen 2025 palkasta
vähennetään 50 x 0,1 x 110 euroa. Kesäkeskeytyspalkasta vähennetään 550 euroa.
Kesäkeskeytyksen palkasta ei vähennystä tehdä, jos opettajan palkaton vapaa päättyy
15.6. tai sen jälkeen eikä myöskään silloin, jos virkavapaa kestää kokonaisen vuoden.

Palkaton virkavapaa ennen koulun lyhytaikaista lomaa
(OVTES osio A, 37 §)

Jos palkaton virkavapaa ennen lyhytaikaista keskeytysaikaa (syys-, joulu-, urheilu- ja
pääsiäisloma) edeltävää virantoimitusta on kestänyt yli viikon ajan,
palkkaetuisuuksien maksaminen koulun lyhytaikaisen loman ajalta edellyttää, että
opettajalla on työpäiviä (opetuspäiviä tai muita työpäiviä) välittömästi ennen ja/tai
jälkeen lyhytaikaista lomaa yhteensä vähintään 15 päivää. Nämä työpäivät edellyttävät
tosiasiallista työntekoa eikä työpäivien välillä voi olla poissaolopäiviä.

TUNTIOPETTAJA
(OVTES osio A, 51–57 § sekä ao. osiot ja liitteet)

Tuntiopettajan peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat pääsääntöisesti samat kuin
vastaavalla viranhaltijalla. Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoja koskevat määräykset
ovat OVTES:n osio A:ssa sekä ao. osioissa ja liitteissä.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä on alle viranhaltijan
opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osa varsinaisesta palkasta, mikä
vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.
Jos kunnassa tai kuntayhtymässä on osoitettavissa tarvetta päätoimiselle
tuntiopettajalle, tulee toistaiseksi otettu tuntiopettaja määritellä päätoimiseksi.
Avointa tuntimäärää ei saa käyttää annettaessa virkamääräystä (tuntiopettaja
toistaiseksi). Jos tarvetta päätoimiselle tuntiopettajalle ei ole, tuntiopettaja on
sivutoiminen.

Päätoimisuus
(OVTES osio A, 51 §; Osio B 13a § 4 mom. ja 13b § 4 mom.)

Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa koulussa tai
oppilaitoksessa yhteensä vähintään 16 tuntia. Päätoimisuuden raja aikuislukiossa ja
lukion aikuislinjalla on 14 tuntia viikossa. Vuosityötunteihin perustuva työaika olevan
peruskoulun oppilaanohjaajan päätoimisuuden raja on 640 tuntia. Vuosityöajassa
olevan lukion erityisopettajan ja oppilaanohjaajan päätoimisuuden raja on 870 tuntia
tai keskimäärin 23 tuntia viikossa. Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan
tai muun ylläpitäjän kouluista tai oppilaitoksista.

Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai
kunnallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja,
kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia
aikuiskoulutuskeskuksia.

Jos kahdessa tai useammassa koulussa tai oppilaitoksessa opettavan tuntiopettajan
opetusvelvollisuus täyttyy jo yhdestä koulusta tai oppilaitoksesta, hän on ko. koulussa
tai oppilaitoksessa päätoiminen tuntiopettaja ja muissa sivutoiminen tuntiopettaja.
Päätoimisuutta määritettäessä tunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset
tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.
Jos tuntiopettaja opettaa kouluissa tai oppilaitoksissa, joissa on eri päätoimisuuden
raja, määräytyy opettajan pää- tai sivutoimisuus seuraavasti:

Painotettu peruspalkka ja opetusvelvollisuus
(OVTES osio A, 52–53 §)

Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa eri aineita, joissa
opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ovat
erisuuruiset, lasketaan hänelle aineiden luokkatuntimäärillä painotettu peruspalkka
ja/tai opetusvelvollisuus. Painotettua opetusvelvollisuutta ja painotettua peruspalkkaa
laskettaessa otetaan huomioon vain varsinaiset oppiainetunnit, ei erityistehtävä- tai
kerrointunteja.

Tehtävien vaativuus otetaan huomioon tuntiopettajan palkan painotuslaskelmassa.
Saman kunnan peruskouluja (vuosiluokat 1–6, 7–9 ja erityisopetus) pidetään samana
oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana
oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).

Esimerkki: Peruskoulun vuosiluokkien 7–9 päätoiminen tuntiopettaja, 14 luokkatuntia äidinkieltä ja kirjallisuutta, opetusvelvollisuus 18, historiaa ja yhteiskuntaoppia 6 luokkatuntia, opetusvelvollisuus 23 tuntia:
Painotettu opetusvelvollisuus = (14 x 18 + 6 x 23) / (14+6) = 19,50 ≈ 19

Painotettu peruspalkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.
Painotettu opetusvelvollisuus pyöristetään kokonaisluvuksi. Opetusvelvollisuuden
ollessa yhtä lähellä kahta lukua pyöristys tehdään alaspäin. Päätoimisen tuntiopettajan palkka hänen opettaessaan useammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa
(OVTES osio A, 52 §, 3 mom.)
Useamman eri koulun tai oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan
tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun tai oppilaitoksen osalta erikseen asiaa
koskevan sopimusliitteen mukaisesti.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri oppilaitoksissa jää alle
opetusvelvollisuuden, maksetaan opettajalle kussakin oppilaitoksessa se osuus
varsinaisesta palkasta, joka on hänen ao. oppilaitoksen tuntimääränsä suhde hänen
opetusvelvollisuuteensa ao. oppilaitoksessa.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri oppilaitoksissa ylittää
opetusvelvollisuuden, lasketaan hänelle jokaisesta oppilaitoksesta erikseen
varsinaisen palkan piiriin kuuluvien tuntien määrä ja ylituntipalkkioina maksettavien
tuntien määrä. Varsinaisen palkan määrittävät tunnit pyöristetään lähimpään tai
lähimpään alempaan kokonaislukuun.

Sivutoiminen tuntiopettaja
(OVTES osio A, 55–57 §)

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan oppitunneista tuntipalkkio, joka määräytyy
sen mukaan, missä ja mitä opetusta tuntiopettaja antaa. Tuntipalkkiot maksetaan
jokaisesta oppiaineesta erikseen. Painotuslaskelmia ei tehdä.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio saadaan kertomalla kertatuntipalkkio (yhden
ylitunnin hinta) peruskoulussa luvulla 0,94 ja lukiossa ja aikuislukiossa luvulla 0,96.
Kertoimen selittää se, ettei sivutoimisen tuntiopettajan työaikaan kuulu ys-aika ja
vesot.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan työnantajan määräämän koulutuksen ja
reservinkertausharjoitusten sekä itsenäisyyspäivän ajalle sijoittuvien oppituntien
palkkio.

Jos sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhde on jatkunut vähintään 60
kalenteripäivää, hänellä on oikeus saada sairausajalta pitämättä jääneiltä tunneilta
tuntipalkkio sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä, kuitenkin
enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairauspäivärahaan alkaa, ellei ao.
liitteessä ole muuta määrätty.

IRTISANOMISAJAT
(OVTES osio A, 58 §; KVTES VIII luku, 5 §)

Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun opettajan virkasuhteen irtisanomisaika on
vähintään

• 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
•  1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden
  mutta enintään 4 vuotta
• 2 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä
  yli 4 mutta enintään 8 vuotta
• 4 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä
  yli 8 mutta enintään 12 vuotta
• 6 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

Toistaiseksi otetun virkasuhteisen opettajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on
vähintään

• 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
• 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta
• 2 kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.

Määräaikaisen virkasuhteisen opettajan irtisanomisaika on molemmin puolin 14
kalenteripäivää.

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on
annettu tai saatettu tiedoksi. Opettajan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan
noudattaa määräyksiä lyhempää irtisanomisaikaa.

Irtisanoutua voi myös ennakollisesti eli ennen vähimmäisaikaa. Tällöin tulee ilmoittaa
viimeinen työpäivä, jotta palvelussuhteen päättymisestä ei jää tulkinnanvaraa.
Esimerkki: Irtisanoudun virastani 1.1.2025 alkaen. Viimeinen palvelussuhteen
työpäiväni on 31.12.2024.

VUOSISUUNNITELMA

Työnantajan on pyrittävä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ koko
lukuvuodeksi. Oppilaitoksen lukuvuosittain laadittava työsuunnitelma, joka sisältää
kaikki opettajille lukuvuoden aikana määrättävät opetus- ja muut työt, on keskeinen
työnjohdon väline.

Opettajien kanssa yhteistyössä tehty vuosisuunnitelma takaa oppilaitoksen työn
sujumisen. Opettajat tietävät, mitä pitää tehdä ja minkälaiset resurssit työnantaja on
tehtäviin antanut.

Opintokäynnit, opintoretket ja leirikoulut on merkittävä vuosisuunnitelmaan
poikkeamisena tavanomaisesta työskentelystä. Tällöin opettaja on virantoimituksessa
ja hänellä on opettajan oikeudet ja velvollisuudet.

Vuosisuunnitelmaan merkitty retki tai leirikoulu on samalla siihen osallistuvalle
opettajalle virkamatkamääräys, joka tuo oikeuden matkakustannusten korvaukseen,
esimerkiksi päivärahaan.

Leirikoulua suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee pystyä varmistamaan oppilaiden
turvallisuus ja opetuksen turvalliset järjestelyt kaikissa tilanteissa. Opettajalla on
pedagoginen vapaus valita opetusmenetelmänsä opetussuunnitelman puitteissa.
Leirikoulun onnistunut toteuttaminen edellyttää opettajan halukkuutta sitoutua
prosessiin.

Kesäaikana opettajia ei voida määrätä opetustyöhön laajemmin tai pidemmäksi aikaa
kuin ennen vuotta 1999 oli mahdollista, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti
luottamusmiehen kanssa. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin
suojattuja.

Kunta-alan sopimuksen soveltamisohjeessa (KT 5/2003 ja 17/2007) todetaan
tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun viitaten, että myös opetusalalla tulisi pyrkiä
välttämään liian lyhyitä päivittäisiä työrupeamia tapauksissa, joissa viranhaltijan
tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy eivät muuta edellytä.
Jos lukuvuoden alkaessa vahvistettu opettajan ylituntien määrä lisääntyy lukuvuoden
aikana, pitää opettajan vuosisuunnitelma ja palkkaus korjata mahdollisimman pian
vastaamaan muuttunutta tuntimäärää. Ylitunnit on maksettava viimeistään työn
tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Toisinaan kaikki opettajalle vuosisuunnitelmassa määrätyt palkkauksen perusteena
olevat tunnit eivät toteudu. Opettajan palkkaus on korjattava silloin mahdollisimman
pian oikean tuntimäärän mukaiseksi koko lukuvuodelta.

Viranhaltijalla on kuitenkin aina oikeus saada vuositasolla
opetusvelvollisuustuntimäärää vastaava varsinainen palkka ja päätoimisella
tuntiopettajalla päätoimisuuden tuntirajan edellyttämä palkka. Mahdollisesta palkan
takaisinperinnästä on tehtävä viranhaltijapäätös. Takaisinmaksuaikataulusta tulee
sopia opettajan kanssa. Takaisinperintätilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä kunnan
luottamusmieheen.

Rehtorien ja vuosityöajassa olevien opettajien kaikki työ on merkittävä vuotuiseen
työaikasuunnitelmaan. Aikaresurssin käyttöä tulee seurata, jotta tehtävään varatun
ajan riittävyyttä voidaan arvioida. Mikäli aikaa ei ole varattu riittävästi, on esihenkilön
kanssa neuvoteltava työaikasuunnitelman muuttamisesta.

Antti Syrjälä, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Työaika
  • Oppilastyöpäivät
  • Oppitunnin pituus
  • Kesäopetus
  • Työaikaa lyhentävät arkipyhät
  • Opettajatyöpäivät
  • Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät
  • Työajan vaihtaminen
  • Kehittämispäivät
  • Muu henkilöstökoulutus
• Palkkamääräyksiä
  • Demonstraatioiden valmistelutunnit
  • Palkkaperusteryhmä
  • Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
• Kiertämisestä tulevan työn korvaaminen opettajalle
  • Kiertävän opettajan matkakustannuksen korvaukset
  • Matkalasku

Työaika

Oppilastyöpäivät

(OVTES osio B, 15 § OVTES osio A, 32 §)

Perusopetuslain 23 §:n mukaan peruskoulun lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 §:n mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

Lukuvuonna 2024–2025 itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä sijoittuvat arkipäivälle (ma-pe), joten oppilastyöpäiviä on 187.

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osio A 32 §:ssä on sovittu, että työpäivien lukumäärä, opetustyön ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää työnantajan määrättävissä oleva osuus opettajan työajasta entisellään.

Työnantajan määrättävissä oleva opettajan työaika tulee sijoittaa siten, että opettajalle annetaan esimerkiksi syys-, joulu- ja urheiluloma sekä kesällä entistä vastaava vapaa-aika opetuksesta ja muusta opettajan työstä.

Oppitunnin pituus

Oppitunnin pituus on 60 minuuttia. Opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. (Perusopetusasetus 3 §, 4 mom.).

Lukiossa ja aikuislukiossa on edelleen noudatettava oppilaitoksessa vakiintunutta käytäntöä, joka oli voimassa ennen 1.1.1999. Pääsääntöisesti lukion oppitunti kestää 45 minuuttia. Aikuislukion oppitunnin pituus on 40 minuuttia.

Jos kuitenkin luottamusmiehen kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.

Kesäopetus

Opettajia ei voida määrätä opetustyöhön kesäaikana laajemmin tai pidemmäksi aikaa kuin ennen vuotta 1999 on ollut mahdollista, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja. Peruskoulussa lomaopetuksen kieltää lainsäädäntö.

Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999. Aikuislukioiden elokuun kesäkurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa. Muuna aikana annettavasta kesäopetuksesta pitää sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät

(OVTES osio B, 15 §)

Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien määrää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä. Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vastaavasti työviikkoja on tasan 38 tai 33.

Laskettaessa opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osalta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitellään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin muitakin jaksoon kuuluvia työpäiviä.

Opettajatyöpäivät

(OVTES osio B, 14 §, 1 mom.)

Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään opettajatyöpäivään eli suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (veso-päivät).

Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa veso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella.

Jos päätoimisen opettajan palvelussuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuoden työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvollisuutta, ei myöskään sivutoimisella tuntiopettajalla.

Mikäli opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virkavapaalla, veso-päiviin tulee osallistua samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta. Tämä koskee myös päätoimisia tuntiopettajia, joiden opetusvelvollisuus ei täyty. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Työajan vaihtaminen

(OVTES osio B, 14 a §)

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 114 tuntia kehittämistyöhön tai mentorointi- ja tutorointityöhön. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5, jolloin 114 opetustuntia vastaa 171:ää kehittämistyöajan ja mentorointi- tai tutorointityön tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat, millaisiin tehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan. 

Kehittämispäivät

(OVTES osio B, 14 §, 2 mom.) 

Veso-päivien lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena. Kehittämistyöpäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka. Maksatus tapahtuu kehittämistyöpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Muu henkilöstökoulutus

Kunta-alan henkilöstökoulutuksesta on sovittu koulutussopimuksessa. Sen mukaan täydennyskoulutukseen osallistuvalle henkilölle maksettavat koulutusajan palkka ja kustannusten korvaukset riippuvat siitä, miten tarpeellisena kuntatyönantaja pitää koulutusta.

Jos koulutusta pidetään henkilön virka- tai työtehtävien kannalta välttämättömänä, henkilö vapautetaan normaaleista tehtävistään ja määrätään osallistumaan koulutukseen virkamatkana. Työnantaja huolehtii tällöin matka- ja majoituskustannuksista mahdollisine päivärahoineen sekä koulutuskustannuksista. Virkamatkan ajalta ei tehdä palkanvähennyksiä, mutta ei myöskään makseta lisäpalkkaa.

Opettajalle maksetaan koulutuksen ajalta normaali palkka. Tämän vuoksi opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikajärjestelmässä oleva opettaja ei ole velvollinen osallistumaan veso-päivien lisäksi muuhun kuin työjärjestyksen mukaisten tuntien aikaiseen koulutukseen. Muu koulutus tapahtuu opettajan omalla ajalla ja on vapaaehtoista.

Kokonaistyöaikaa tai vuositunteihin perustuvaa työaikaa noudattavien opettajien koulutukseen käytetty aika luetaan vuositunteihin.

Palkkamääräyksiä

Demonstraatioiden valmistelutunnit

(OVTES osio B, 17 §)

Fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista 20 % luetaan peruskoulussa ja lukiossa aineenopettajanviran haltijan ja vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen. Aikuislukion opettajilla näiden aineiden valmistelutunteista 10 % sisältyy opetusvelvollisuuteen.

Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneista 5 % luetaan peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa aineenopettajanviran haltijan sekä vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan ja erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen.

Demonstraatioiden viikoittaiset valmistelutunnit lasketaan peruskoulussa ja lukiossa luokkaopetustunneista. Aikuislukiossa ne lasketaan luokkatuntien ja aikuislukiolisän yhteismäärästä. Lisäksi demonstraatiotunnit ovat luokkatuntien veroisia laskettaessa lukion kerrointunteja. Viikkotuntimäärät pyöristetään kokonaisluvuksi.

Demonstraatiotunteja koskevia määräyksiä sovelletaan myös sivutoimisiin tuntiopettajiin ja lyhytaikaisiin sijaisiin, joiden palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää. Demonstraatiotunnit maksetaan sopimusedellytysten täyttyessä myös oman koulun opettajalle, joka on määrätty hoitamaan poissa olevan opettajan oppitunteja omien palkattujen tehtäviensä ulkopuolisena aikana.

Peruskoulun lehtorin lukion oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin vain siltä osin kuin ne luetaan hänen opetusvelvollisuuteensa. Vastaava vaikutus on lukion lehtorin peruskoulun oppitunneilla.

Demonstraatioiden valmistelutunnit ovat oppitunnin pitämiseen liittyvä osa. Ne eivät ole harkinnanvaraisia tehtäviä. Tunnit on merkittävä opettajan työjärjestykseen.

Palkkaperusteryhmä

(OVTES osio B, 2 §) 

Sopimusmääräyksissä esiintyvä palkkaperusteryhmä on koulun kokoa kuvaava laskennallinen käsite. Sen avulla mitoitetaan mm. erikokoisten koulujen koulukohtaiseen suunnitteluun ja erityistehtäviin käytettävissä olevat resurssit sekä peruskoulun rehtorin vähimmäispalkka ja opetustuntimäärä.

Palkkaperusteryhmä perusopetuksessa

1. vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 15 oppilasta kohden.
2. vuosiluokilla 7–9 niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 25 oppilasta kohden.
3. Lisäksi koulun erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohden.

Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat tulevat mukaan lasketuiksi 3 kohdan sekä kohdan 1 tai 2 mukaan

Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

(OVTES osio B, 19 §)

Koulu-/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun, hallintoon tai mentorointi- ja/tai tutorointityöhön liittyvästä erikseen määrätystä tehtävästä maksetaan opettajalle tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

Peruskoulussa koulukohtainen rahamäärä määräytyy palkkaperusteryhmien lukumäärän mukaan.

Peruskoulu, jossa vuosiluokilla 1–6 ja/tai 7–9 ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, käytettävä rahamäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 kiintiön mukaan. Jos kunnan peruskouluilla ei ole käytettävissään koulukohtaista kiintiötä, kunnan toimivaltaisella viranomaisella on harkintansa mukaan käytettävissä erillinen kiintiö kunta- tai koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon. Tällöin kiintiö saadaan koulujen yhteenlaskettujen palkkaperusteryhmien lukumäärästä, ja jokaista täyttä kymmentä palkkaperusteryhmää kohden on käytettävissä palkkaliitteessä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa.

Lukiossa on käytettävä koulukohtaisesti oppilasmäärästä laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa.

Aikuislukiossa tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja jonka toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan harkinnan mukaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu-/oppilaitoskohtaisen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.

Peruskoulun ja lukion koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtäväkorvaus ei ole harkinnanvarainen palkkatekijä. Koulun palkkaperusteryhmien mukainen euromäärä tulee käyttää kokonaisuudessaan. Peruskoulun kuntakohtaisen ja aikuislukion lisätehtäväkorvauksen maksaminen sen sijaan on harkinnanvaraista.

 

KIERTÄMISESTÄ TULEVAN TYÖN KORVAAMINEN OPETTAJALLE

(OVTES osio B, 18 §)

Jos opettajanviran haltija tai päätoiminen tuntiopettaja (yhteispäätoimisiin tuntiopettajiin määräys tulee sovellettavaksi, jos kyseessä on saman koulutuksenjärjestäjän peruskoulu/lukio) opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänelle maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus 131,08 €/kk. Korvausta ei makseta, jos toimipaikkojen välinen matka on alle 2 kilometriä.

 

Vaihdot keskimäärin viikossa vähintään

Korvaus/kk

1–2	131,08 €
3–4	196,62 €
5–	262,16 €

 

Määräystä voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös opettajaviranhaltijaan, joka opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa, vaikka toimipaikkavaihdoksia ei olisi kesken päivän. Määräyksen soveltamisen edellytyksenä tulee tällöin olla paikallisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää toimipaikkojen välisiä pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden/opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi kiertävien opettajien käyttäminen on välttämätöntä. Toimipaikkojen välisten etäisyyksien tulee olla vähintään 40 km.

 

Toimipaikkojen määrä	Korvaus/kk
Kaksi	131,08 €
Kolme tai enemmän	196,62 €

 

Korotettua korvausta sovelletaan myös, jos toimipaikkojen välinen etäisyys on vähintään 80 km.

Jos opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää tai jos määräystä sovelletaan päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka opetusvelvollisuus on vajaa, tämän määräyksen mukainen korvaus on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

• kiertämisestä maksettava euromääräinen korvaus/opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus.

Tilapäisiä siirtymisiä koululta toiselle ei lasketa mukaan kesken päivää tapahtuviin toimipaikkojen vaihtoihin. Sen sijaan koulun remontin tai muun vastaavan syyn vuoksi esimerkiksi koko lukuvuodeksi/-kaudeksi muuhun tilaan siirretty opetus oikeuttaa korvaukseen.

Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

(KVTES liite 16)

Määräystä sovelletaan viranhaltijoihin ja pää- ja sivutoimisiin tuntiopettajiin.

Opettajalla on oikeus saada matkakustannusten korvaukset kuten KVTESin liitteessä 16 on määritelty. Korvattavaa syntyy koulujen välisiltä matkoilta sekä työmatkasta kotoa pääkoulua kauempana olevaan kouluun. Oman auton käytöstä on aina erikseen sovittava työnantajan kanssa.

Kiertävälle opettajalle on määriteltävä pääkoulu. Pääkoulu on se koulu, jossa opettaja opettaa suurimman osan tunneistaan. Jos tällaista ei voida määrittää, on pääkoulu se koulu, jossa opettajan esihenkilönä toimiva rehtori on.

Matkalasku

Kiertävän opettajan matkalasku on laadittava kunnan matkalaskulomakkeelle päivä- ja matkakohtaisesti. Matkalasku on esitettävä mahdollisimman pian matkan päätyttyä – kuitenkin se on pyrittävä esittämään laskun hyväksyjälle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä.

Matkalaskua koskevat määräykset ovat KVTESin liitteen 16 23–24 §:ssä.

Anneli Vainik, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Yhteissuunnittelutyöaika
• Peruspalkat
  • Kaksoiskelpoisuus
• Opetusvelvollisuus
• Tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen
  • Koulunjohtajan tehtävät
  • Apulaisjohtajan tehtävät
  • Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen
  • Erityistehtävät ja muut palkkiot
• Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö
• Ylituntipalkkio
• Oppilaanohjauksen lehtori
  • Tehtäväkohtainen palkka
  • Työaika
• Peruskoulun päätoiminen tuntiopettaja
• Muuta tuntiopettajaa koskevaa

 

YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA

(OVTES osio B, liite 1, 6 ja 6a §, 28 §) 

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia.

Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää. Yhteissuunnittelutyöajan käyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana. 

Työajan käyttöä suunnitellaan ja sitä seurataan.

Yhteissuunnittelua koskevissa soveltamisohjeissa todetaan, että yhteissuunnittelutyöaikana tehtävää työtä on esimerkiksi:

• yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa
• koulun kasvatustyön suunnittelu
• koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu
• yhteistyö muiden koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa
• yhteistyö koulupsykologin, koulukuraattorin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa
• kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuva opetuksen suunnittelu
• rehtorin kanssa käydyt oppituntien ulkopuoliset keskustelut, esimerkiksi kehityskeskustelut ja niihin valmistautuminen

Yhteissuunnittelutyöaikaan ei lueta:

• omien oppituntien suunnittelua, valmistelua ja jälkityötä
• muiden sopimusmääräysten perusteella korvattavia tehtäviä (esimerkiksi musiikkiesitysten hoito, luokanvalvojan tehtävät)
• opettajatyöpäiviä (veso)
• tehtäviä, joita varten opettaja on vapautettu tavanomaisesta opetustyöstään
• välitunti on osa oppituntia, joten välituntien aikana tehtyä työtä ei voida lukea yhteissuunnittelutyöaikaan kuuluvaksi.

Sopimusmääräykseen liittyvässä soveltamisohjeessa sopijaosapuolet, Kuntatyönantaja KT ja OAJ, ovat yhteisenä näkemyksenään todenneet, että opettaja voi yhteissuunnittelutyöajalla yksinäänkin tehdä koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmistelutöitä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulisi korostua erityisesti esiopetuksen, vuosiluokkien 1–6 ja erityisopetuksen opettajien yhteissuunnittelutyössä. Perusopetuslain mukaan koulun tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa. Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät yhteistyötä siten, että sillä tuetaan tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä ja se edistää tervettä kasvua ja kehitystä.

Yhteissuunnittelutyöajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä tehdään muuallakin kuin työpaikalla ja niitä voi tehdä myös yksin. Lukujärjestykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa silloin, kun se on tarpeellista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus. Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen tulee käsitellä yhteistoiminnassa opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhteissuunnittelutyöaikaa tulee myös seurata ja siihen luettavat työt on voitava aina tehdä OVTES:n mukaisen tuntimäärän sisällä.

Osa-aikavirkaiset opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden opetusvelvollisuus ei täyty, ovat velvollisia osallistumaan ys-työaikaan vain osa-aikaisuutensa suhteessa. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulutyöpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

 

PERUSPALKAT

Peruspalkat (katso myös oaj.fi/tyoelamaopas)

KAKSOISKELPOISUUS

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella luokanopettajalla on aineenopettajakelpoisuuden perusteella korkeampi peruspalkka. Kaksoiskelpoisuus on pätevyyslisä, eikä se edellytä kyseisen aineen opettamista.

Eräissä kunnissa on vaadittu kaksoiskelpoisuuden osoittamiseksi vastaavuustodistus, jos aineenhallintaa osoittavat opinnot on suoritettu luokanopettajakoulutuksen yhteydessä. Opetusministeriön 13.2.2002 antaman lausunnon mukaan luokanopettajakoulutuksen yhteydessä suoritetut aineenhallintaa osoittavat opinnot tuottavat aineenopettajakelpoisuuden, jos opinnot on suoritettu ennen 1.1.1999. Vastaavuustodistuksia ei tarvita.

Perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ssä. Siten esimerkiksi asetuksen 6 §:n mukainen oppilaanohjaajan kelpoisuus tai 8 §:n mukainen erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ei oikeuta korotettuun palkkaan.

Opettajalla tulee olla aineenopettajan kelpoisuus perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kaikille yhteisinä opetettavissa aineessa. Lisäksi edellytetään, että aineen opettaminen on hyväksytty kunnan jonkin koulun opetussuunnitelmassa.

Oppilaille voidaan antaa opetusta muissakin kuin perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa mainituissa perusopetukseen soveltuvissa aineissa (valinnaisaineissa) opetussuunnitelman niin määrätessä. Vaikka opettajalla olisi aineenopettajan kelpoisuus esimerkiksi psykologian opettamiseen, ja sitä opetetaan kunnan peruskoulussa, ei opettaja ole oikeutettu kaksoiskelpoisen palkkaan, koska kysymys ei ole perusopetuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kaikille yhteisesti opetettavasta aineesta.

Opetusvelvollisuus

(OVTES osio B, liite 1, 7 §)

 

Luokanopetuksen ja erityisopetuksen opettaja	opv/ vko
Esiluokanopettajan virassa	23
Luokanopettajan virassa	24
Erityisopettajan virassa	24
Erityisluokanopettajan virassa	22
Aineenopettaja	opv/ vko
Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä)	18
Toinen kotimainen ja vieras kieli myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli)	20
Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki	21
Uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto	23
Tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus	24
Muut aineet	23

 

Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskoulun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opettamaan lukiossa, lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukiokertoimella 1,10 ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lukiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nämä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 38.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

Tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Koulunjohtajan tehtävät

(OVTES osio B, liite 1, 8 §)

Yhden tai useamman vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun (myös vuosiluokkien 1–6 koulun ja erityiskoulun yhteisen) johtajan opetusvelvollisuuteen luetaan seuraava tuntimäärä:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/ viikko
1–2	1
3	2
4–5	3
6–7	6
8	7
9–12	9
13–	12

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.

Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen edellä mainitun lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

Apulaisjohtajan tehtävät

(OVTES osio B, liite 1, 9 §)

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

 

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/ viikko
24–29	1–3
30–35	3–6
36–41	6–9
42–	11–14

Muun kuin edellä mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajaviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/ viikko
13–20	3–6
21–25	5–10
26–30	8–16
31–	10–18

 

Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtori ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä apulaisjohtajan opetusvelvollisuuteen luettavaa tuntimäärää.

Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 23 §) opettajaviranhaltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esihenkilötyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1–6 koulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1–6 koulussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan. Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/-rehtorin tehtävät. 

Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

(OVTES osio B, liite 1, 10 §)

• Luokanopettajanviran haltijan, jonka luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajanviran haltijan kohdalla, lukuun ottamatta vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta. Määräyksiä sovelletaan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos hän hoitaa vastaavaan yhdysluokantehtävää kuin luokanopettajaviran haltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija.
• Kun perusopetusryhmässä on yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, luokanopettajan tai erityisluokanopettajan viranhaltijan opetusvelvollisuuteen luetaan yksi Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.
• Edellä mainittujen määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityisluokanopettaja opettaa yhdysluokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. Molempien edellä mainittujen kohtien täyttyessä opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia.
• Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta ja luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan yksi vuosiviikkotunti.

Erityistehtävät ja muut palkkiot

Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärää, hänen opetusvelvollisuuteensa voidaan lukea seuraavat erityistehtävät tarpeellisilta osin:

• Oppilaan ohjaus (osio A, 23 )
• Kirjaston hoitaminen (osio B, liite 1, 11 )
• Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoitaminen (osio B, liite 1, 12 §)
• Musiikkiesitysten hoitaminen (osio B, liite 1, 13 )
• Vuosiluokkien 6–9 luokanvalvonta (osio B, liite 1, 14 )
• Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta (osio B, liite 1, 15 )
• Av-välineiden kunnossapito (osio B, liite 1, 16 § 1 )
• Tietotekniikkavastaavan työ (osio B, liite 1, 16 § 2 )
• Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaus (osio B, liite 1, 17 )
• Kerhotyö (osio B, liite 1, 19 )
• Koulumatkakuljetusta odottavien ohjaus (osio B, liite 1, 20 )
• Oppilaskodin oppilaiden ohjaus (osio B, liite 1, 21 )
• Demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B, 17 §)
• Kiertämisestä tulevan tyx§ön korvaaminen (osio B, 18 §)
• Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö (osio B liite 1, 24 §)

Opetusvelvollisuuden täytyttyä erityistehtävä (liite 1, 11–13, 16–20 §) korvataan 1.8.2024 sopimusmuutosten mukaisesti ks. KT:n yleiskirje 8/2024 liitteet 1 ja 2.

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan kirjaston, kokoelmien ja av-välineiden hoitamisen, tietotekniikkavastaavan työn ja oppilaskunnan ohjauksen korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin pykälissä on määrätty (osio B, liite 1, 18 §).

Muita erityistehtävien palkkioita ovat:

• Tukiopetuspalkkio (osio A, 22 )
• Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio (osio A, 24 )
• Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio (osio A, 25 )
• Koulukohtainen lisätehtävä (osio B, 19 § 1–3 )
• Kuntakohtainen lisätehtävä (osio B, 19 § 4 )
• Taide- ja taitoaineiden korvaus 7.–9. vuosiluokilla (osio B, liite 1, 23 §)
• Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitaminen rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajan (osio B, 20 )

Tukiopetustunnit voidaan maksaa vuosiviikkoylituntipalkkiona, jos tukiopetus on koko lukuvuoden jatkuvaa, vakiintunutta ja säännönmukaista toimintaa ja vahvistettu työsuunnitelmassa.

Jos opettajalle määrätään jokin edellä mainittu erityistehtävä, siitä on maksettava sopimuksen mukainen palkkio. Jos työnantaja ei määrää esimerkiksi av-välineiden hoitajaa, välineitä käyttävät opettajat huolehtivat niistä samalla tavalla kuin muistakin koulun opetusvälineistä.

Koulukohtainen lisätehtäväkorvaus ja taito- ja taideaineiden korvaus eivät ole harkinnanvaraisia. Niihin on käytettävä palkkaliitteen mukainen rahamäärä kokonaisuudessaan.

Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö

(OVTES osio B, liite 1, 24 §)

Aiemman sopimuksen Osio B Työaikakokeilujen liitteen lisätehtäväkiintiö on siirtynyt varsinaiseen sopimukseen. Mikäli halutaan ottaa OVTES Osio B liite 1, 24 § käyttöön, tulee siitä sopia paikallisesti. Lisätehtäviin käytetty raha voidaan käyttää koulun kannalta mahdollisesti järkevämmin, kuin mihin on totuttu. Lisätehtävät ovat muuta kuin jokaisen opettajan perustehtävään kuuluvaa työtä esim. vaativat kehittämisprojektit, koulun kirjaston hoito, vaativat kansainväliset, kansalliset tai kuntaa koskevat tehtävät, kuten esim. opetussuunnitelman/arviointijärjestelmän tai muun kehittämisohjelman laatiminen, koulun toimintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuten EU-projektin yhdyshenkilön tehtävät tai muuhun laajempaan projektiin, opetusministeriön tai OPH:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen opetuksen kehittämisprojektiin osallistumiseen liittyvät työt tai koulun rakennusprojektin yhteydessä suunnittelutyöhön yms. osallistuminen (esim. asiantuntija kemian koeluokkatilojen suunnittelussa). Tarkoitus on korvata ylimääräisen työn aiheuttamaa lisäaikaa, ei tehtävän vaativuutta. Lisätyö voi lisätä myös tehtävän vaativuutta. Silloin työajan lisäksi tulee tehtäväkohtaista palkkaa korottaa arviointijärjestelmän mukaisella korotuksella.  

Edellä oleviin tehtäviin on käytettävä vähintään koulukohtaisen lisätehtävän ja taito- ja taideaineiden korvauksen yhteismäärä. Kunnan toimivaltainen viranomainen saa harkintansa mukaan käyttää lisäksi euromäärän, jonka se on käyttänyt edellisenä lukuvuonna.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia vielä suuremman euromäärän käyttämisestä. Mikäli käytetään paikallista järjestelyerää, se palautuu uudelleen jaettavaksi, jos rahamäärää ei enää käytetä tämän sopimusmääräyksen mukaisten tehtävien korvaamiseen.

Pykälän mukainen lisätehtävä voidaan lukea myös opetusvelvollisuuteen (mikäli sen täyttyminen sitä edellyttää) seuraavasti:

• lisätehtävän euromäärä kuukaudessa jaetaan täyttä opv:tä vastaavalla varsinaisella palkalla ja kerrotaan huojentamattomalla opv:llä

Ylituntipalkkio

(OVTES osio A 26 § ja OVTES osio B, liite 1, 26 §) 

Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio oman tehtäväkohtaisen palkkansa mukaisesti.

Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste näistä tunneista on sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja peruskoulun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste näistä tunneista on sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näistä tunneista on oman viran mukainen.

Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Jos esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu palkka ja opetusvelvollisuus. Painotetussa palkassa otetaan huomioon opettajan oma kelpoisuus. Ylituntipalkkio maksetaan käyttäen painotettua palkkaa ja opetusvelvollisuutta. (OVTES osio B, liite 1 5 § 2 mom. ja 7 § 4 mom.)

 

Oppilaanohjauksen lehtori

Tehtäväkohtainen palkka

(OVTES osio B, 6 §)

Oppilaanohjauksen lehtorin, jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaanohjauksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

Peruskoulun vuosityötunteihin perustuvassa työajassa olevien oppilaanohjaajien tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä on otettava huomioon tehtävän vaativuus. Esimerkiksi jos peruskoulun oppilaanohjauksen lehtori määrätään hoitamaan myös lukion opinto-ohjausta, sen tulee tehtävän vaativuutta lisäävänä tekijänä korottaa hänen palkkaansa.

Jos oppilaanohjauksen lehtorille määrätään apulaisrehtorin tehtävä tai peruskoulun erityistehtävä (osio B, liite 1, 11–22 §), tulee ennen määräyksen antamista käydä neuvottelut tehtävän vaikutuksesta palkkaukseen. OVTESin osion A 6 § 3 momentin soveltamisohjeessa todetaan, että lisätehtävä ja -vastuu sekä esihenkilöasema ovat erityisiä vaativuustekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon palkkauksessa.

Työaika

(OVTES osio B, 13 §)

Oppilaanohjauksen lehtorin vuosityötunteihin perustuva työaika muodostuu työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä olevasta ja omavalintaisesta työajasta. Sidottu työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa. Ajan ja paikan suhteen omavalintaista sitomatonta työaikaa ei ole määritelty tuntimääräisesti.

Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu arkipäivään (ma–pe), lyhenee vuotuinen sidottu työaika seitsemällä tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

Sidottuun työaikaan kuuluvat mm. ohjaustyö, luokkaopetustunnit (enintään 500 tuntia), veso-päivät (3 x 6 t) ja kesäkeskeytysajan yhteisvalintatyö (30–50 t) sekä muut määrätyt työt, kuten kokoukset, tet-jaksojen järjestelyt, vanhempainillat ja oppilashuoltoryhmä.

Koska suurin osa oppilaanohjaajan työstä on muuta kuin luokkaopetusta, pelkkien luokkaopetustuntien vahvistaminen vuosisuunnitelmassa ei riitä. Rehtorin ja oppilaanohjaajan tulee lukuvuoden alkaessa yhteistyössä laatia työaikasuunnitelma oppilaanohjaajan vuosityötunteihin perustuvaan työaikaan kuuluvista tehtävistä. Työaikasuunnitelmaan ei oteta mukaan vuosityötunteihin perustuvan työajan ulkopuolista omavalintaista työaikaa.

Jos oppilaanohjaajalle halutaan määrätä apulaisrehtorin tehtävä tai peruskoulun erityistehtävä, tulee tehtävään käytettävä tuntimäärä merkitä hänen vuotuiseen työaikasuunnitelmaansa. Lisätehtävä ei saa aiheuttaa vuotuisen sidotun työajan ylittymistä, joten erityistehtävä vähentää muun työn määrää, mm. henkilökohtaista ohjausta.

Mikäli oppilaanohjauksen lehtori haluaa hoitaa virkaansa osa-aikaisena ja kerryttää palvelusaikaa vuosisidonnaista lisää varten, tulee sidotun työajan olla vuodessa vähintään 640 tuntia.

Peruskoulun päätoiminen tuntiopettaja

(OVTES osio B, liite 1, 7 §, 26 § 5 mom. ja 27 § 2 mom., osio A 52 §, 53 §)

Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan myös vuosisidonnaisen lisän määräyksiä.

Päätoimisen tuntiopettajan, joka opettaa joko ainoastaan vuosiluokilla 1–6 tai ainoastaan vuosiluokilla 7–9 tai ainoastaan erityisopetuksessa, palkka, opetusvelvollisuus ja ylituntipalkkio määräytyvät kuten viranhaltijalla.

Päätoimiselle tuntiopettajalle, joka opettaa vuosiluokilla 1–6 ja/tai vuosiluokilla 7–9 ja/tai erityisopetuksessa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus ja painotettu palkka. Palkka määräytyy opettajan kelpoisuuden mukaan.

Kun opettajalle lasketaan painotettu opetusvelvollisuus ja/tai painotettu palkka, ylituntipalkkio lasketaan käyttäen niitä.

Esimerkki. Luokanopettaja, jolla on myös englannin aineenopettajan kelpoisuus, toimii päätoimisena tuntiopettajana.

Opettaja opettaa englantia 6 tuntia 7–9 vuosiluokille ja antaa luokanopetusta 20 tuntia.

Painotettu opetusvelvollisuus on

(6 x 20 + 20 x 24) / (6 + 20) = 23,08 → 23

Painotettu palkka lasketaan tehtäväkohtaisista palkoista, kun tehtäväkohtainen palkka on peruspalkkaa korkeampi.

Jos aineenopetuksen tuntiopettaja antaa vuosiluokkien 7–9 lisäksi vuosiluokilla 1–6 opetusta tai erityisopetusta ja hänellä ei ole siihen kelpoisuutta, hänen opetusvelvollisuutensa on 24 tuntia luokanopetuksessa ja erityisopetuksessa. Hänelle lasketaan painotettu opetusvelvollisuus ja painotettu palkka hänen kelpoisuutensa mukaan.

Esiopetuksen päätoimisella tuntiopettajalla palkka, opetusvelvollisuus ja ylituntipalkkio määräytyvät kuten viranhaltijalla.

Muuta tuntiopettajaa koskevaa

(OVTES osio B, 14 § 5–8 mom., 28 §, OVTES osio B, liite 1, 10 § 1–2 mom., 27–31 §)

Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan erityistehtäviä koskevia määräyksiä pääsääntöisesti samoin kuin viranhaltijoihin.

Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi osio B, liite 1, 10 §, 1 ja 2 momentin nk. yhdysluokkatuntimääräystä. Päätoimisia tuntiopettajia voi koskea sopimuskohdan OVTES osio B 14a § työajan vaihtaminen.

Päätoimisella tuntiopettajalla on yhteissuunnittelutyövelvollisuus ja koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla myös velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin (veso). Mikäli päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus ei täyty, on hänellä velvollisuus osallistua yhteissuunnittelutyöaikaan ja opettajatyöpäiviin vain osa-aikaisuutensa suhteessa.

Jos tuntiopettajalla ei ole peruskoulussa oppitunteja, mutta hän hoitaa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on opetusvelvollisuus 23 tuntia.

Jos aineenopetuksen tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta eikä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, aineenopettajan opetusvelvollisuuteen luetaan yksi vuosiviikkotunti.

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle tuntiopettajalle korvataan kiertämisestä tuleva työ OVTES osio B 18 § mukaisesti sekä matkakustannukset KVTES liitteen 16 matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, eikä velvollisuutta osallistua opettajatyöpäiviin (veso). Sen vuoksi sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkio maksetaan kertoimella 0,94. Kerrointa ei sovelleta saman kunnan lukion viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa.

Antti Syrjälä, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Yhteissuunnittelutyöaika
• Opetusvelvollisuus
  • Opetusvelvollisuuteen lukeminen
  • Kerrointunnit
  • Lukioresurssitunnit
  • Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu
  • Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
  • Etäopetus
  • Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät
  • Muita erityistehtäviä ja palkkioita
  • Ylituntipalkkio
• Lukion vuosityöaikaan otettu oppilaanohjauksen viranhalija ja päätoiminen tuntiopettaja
  • Tehtäväkohtainen palkka
  • Työaika
• Lukion vuosityöaikaan otettu erityisopetuksen viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja
  • Tehtäväkohtainen palkka
  • Työaika
• Lukion tuntiopettajat

Yhteissuunnittelutyöaika

(OVTES osio B, liite 2, 2 §, 2 a §, 15 § 1 mom.)

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun (opettajakokoukset, aineryhmäkokoukset ja neuvottelut).

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 101 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä vuotuisten opettajatyöpäivien määrää.

Osa-aikaisesti työskentelevät opettajanviran haltijat ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden opetusvelvollisuus ei täyty, ovat velvollisia osallistumaan ys-työaikaan vain osa-aikaisuutensa suhteessa. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Yhteissuunnittelutyöajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä voidaan tehdä myös muualla kuin työpaikalla ja myös yksin. Lukujärjestykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa silloin, kun se on tarpeellista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus. Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen tulee käsitellä yhteistoiminnassa opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhteissuunnittelutyöaikaan luettavat työt on voitava aina tehdä OVTESin mukaisen tuntimäärän sisällä.

Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulutyöpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

 

Opetusvelvollisuus

(OVTES osio B, liite 2, 3 §)

 

Äidinkieli ja kirjallisuus, S2-kieli (suomi/ruotsi toisena kielenä)	16
Toinen kotimainen, vieras kieli (myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli, oppilaan kotikieli)* ja tietotekniikka	19
Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide ja musiikki	20
Uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, terveystieto, biologia, maantieto, historia ja yhteiskuntaoppi	21
Oppilaanohjaus, erityisopetus, kotitalous, tekstiilityö, tekninen työ	22
Liikunta sekä muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine (soveltava kurssi)	23

*) A1-, A2- ja B1-kielissä opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.

Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa opetusvelvollisuus on erisuuruinen, tai jos opettaja toimii ns. sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan OVTES osion A 53 §:n määräämin perustein.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

  

Opetusvelvollisuuteen lukeminen

(OVTES osio B, liite 2, 4 §)

Apulaisrehtoriksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava:

Opiskelijoiden lukumäärä	Tunti/viikko
200–400	2–6
401–600	5–10
601–	6–13

Jos lukiolla ja peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koululla on yhteinen apulaisrehtori, opiskelijoiden lukumäärään luetaan lukion opiskelijoiden lisäksi peruskoulun vuosiluokkien 7–9 oppilaat.

Kerrointunnit

(OVTES osio B, liite 2, 6 §) 

Luokkaopetustuntimäärä kerrotaan palkanmaksun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi luvulla 1,10. Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaanohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Lukiossa kerrointunti maksetaan myös luokkaopetustuntien kertatuntipalkkiosta. Tämä tulee huomioida erityisesti sijaistuntien ja tukiopetuksen palkanmaksun yhteydessä.

Kerrointunteja ei makseta opettajille, jotka on otettu palvelukseen enintään viideksi koulun työpäiväksi. Kerrointunnit maksetaan myös sivutoimisille tuntiopettajille.

Esimerkki. Opettajalla on 15 fysiikan ja kemian luokkatuntia viikossa. Demonstraatiotunteja on 3. Yhteensä 1,10 x (15+3) tuntia = 19,8 tuntia. Kerrointunteja on 1,8.

Lukioresurssitunnit

(OVTES osio B, liite 2, 7 §) 

Lukioresurssituntien määrä on 14 viikkotuntia/lukio + 0,17 viikkotuntia/opiskelija.

Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden kannalta tärkeinä pitämiin tehtäviin, kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin. Lisäksi resurssia käytetään usein esimerkiksi ryhmänohjaukseen ja tehtäviin, joista on peruskoululiitteessä säädetty erikseen, kuten tietotekniikkavastaavan työhön, musiikkiesitysten ja kokoelmien hoitotyöhön sekä oppilaskunnan ohjaustyöhön. Lukioresurssituntien opetusvelvollisuus on 19. Ylioppilaskokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja suullisiin kuulusteluihin sovelletaan kuitenkin opettajan omaa opetusvelvollisuutta.

Suurin osa lukioresurssista tulee käyttää luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Jos resurssia käytetään myös opetustyöhön, tulee asiasta sopia opettajakunnan kanssa. Mikäli yksimielisyyttä opettajakunnan kanssa ei saavuteta, tulee asiasta käydä pääsopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut. Lukioresurssitunnit tulee jakaa lukiokohtaisesti päätettävällä tasapuolisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Jotta opettajat tietävät, mistä ovat päättämässä, heille tulee etukäteen selvittää lukioresurssituntien määrä ja se, mistä tehtävistä, keille opettajille ja kuinka paljon tunteja kertyy.

Lukioresurssituntikiintiö ei ole harkinnanvarainen. Se tulee käyttää kokonaisuudessaan. Lukioresurssituntien perusteella maksettavat palkkiot ovat osa opettajan palkkaa, joten tunnit tulee kirjata työsuunnitelmaan palkanmaksun perusteeksi ja maksaa vuosiviikkotunteina kuukausipalkan yhteydessä, jolloin ne vaikuttavat mm. sairauspoissaolon ja raskaus- tai vanhempainvapaan palkkaan ja osa-aikaisilla lomarahan määrään. Sellaiset lukioresurssitehtävät, joiden vaatima tuntimäärä ei ole etukäteen riittävän tarkasti määriteltävissä, on mahdollista harkinnan mukaan maksaa takautuvasti toteutuneen mukaan esimerkiksi lukukauden päätteeksi. Jos näin menetellään, tehdään vastaava muutos opettajan työsuunnitelmaan. Sivutoimisille opettajille lukioresurssitunnit, kuten opetustunnitkin, maksetaan kertatunteina.

Lukioresurssi on opetusvelvollisuustyöaikaan liittyvä määräys, jonka perusteella korvattavia tehtäviä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen tai maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukaan. Se määritellään vuosiviikkotunteina. Lukioresurssitunteja ei voida kohdentaa vuosityöajassa oleville opinto-ohjaajille ja erityisopettajille eikä kokonaistyöajassa oleville rehtoreille ja virka-apulaisrehtoreille.

Lukioresurssitunteja ei voida käyttää myöskään tehtäviin, joista on olemassa oma erillinen sitova määräys. Tällaisia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit ja tukiopetus.

Lukioresurssista tulee korvata vain lukion oman opiskelijan ylioppilaskokeiden valmistava tarkistaminen. Yksityisopiskelijan ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta maksetaan opettajalle jokaista koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus, jota ei oteta lukioresurssista.

Opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu

(OVTES osio B, liite 2, 8 §)

Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan lukioresurssituntikiintiöstä opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus. Maksettava tuntimäärä päätetään lukiokohtaisesti. (Katso edellä lukioresurssitunnit.)

Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistuksesta ja arvostelusta maksetaan yksityisoppilaan kuulustelumaksun (9 §) suuruinen korvaus, jos opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota tässä lukiossa ei opeteta. Jos kuulusteltavia on samassa kuulustelussa useampia, porrastetaan korvaus kuten yksityisoppilaan kuulustelussa.

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkatehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. Myöskään peruskoulun opettajalle, jolla on tunteja lukiossa, ei makseta valvontakorvausta.

Peruskoulun opettajalle, joka ei lainkaan opeta lukiossa, maksetaan valvontapalkkio. Valvontapalkkio saadaan jakamalla peruskoulun opettajan varsinainen palkka luvulla 152. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan valvontakorvaus, joka on puolet hänen tuntipalkkiostaan.

Lukion oppiaineen kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista, kurssien päättökuulusteluista mukaan lukien hylätyn kuulustelun uusimiskuulustelut tai lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävästä kuulustelusta tai kokeesta ei makseta erikseen korvausta.

Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät

(OVTES osio B, liite 2, 9 §)

Määräyksestä on poistettu 1.8.2014 lukien rehtorille maksettava erillinen korvaus yksityisopiskelijasta aiheutuvista hallinnollisista tehtävistä. Lukion tai aikuislukion rehtorin tehtäväkohtaisessa palkassa tulee tämä vakiintuneesti maksettu korvaus huomioida.

Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoituksen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan kutakin koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus. Äidinkielen kokeen eri osiot muodostavat yhden kokeen.

Yksityisopiskelijan määritelmää opettajalle määriteltävän korvauksen näkökulmasta on päivitetty 1.8.2020 alkaen seuraavasti:

Yksityisopiskelija on ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistuva henkilö lukuun ottamatta

1. lukion omaa opiskelijaa, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa.
2. opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kolmena ylioppilastutkinnosta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuna tutkintokertana.
3. henkilöä/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii yhden kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.
4. opiskelijaa, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.

Etäopetus

(OVTES osio B, liite 2, 11 §)

Opiskelijan etäopiskelusta johtuvasta, opettajalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvelvollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitelmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät

(OVTES osio B, liite 2, 5 §)

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, opetusvelvollisuuteen voidaan lukea kerrointunteja ja lukioresurssitunteja. Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §), kiertävän opettajan työ (osio B 18 §) ja oppilaan ohjaus (osio A 23 §). Opetusvelvollisuuden ylimeneviltä tunneilta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus. Kun kyse on lukioresurssista korvattavasta luokan ulkopuolisesta tehtävästä, joka ei liity ylioppilastutkintoon, maksetaan ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden 19 mukaan.

Muita erityistehtäviä ja palkkioita

Seuraavia erityistehtävien palkkioita ei lueta opetusvelvollisuuteen:

• Palkkio toisen opettajan tunnin hoitamisesta (osio A 24 )
• Tukiopetuspalkkio (osio A 22 )
• Kouluja oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 )
• Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitaminen rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajan (osio B 20 )
• Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu aineessa, jota siinä lukiossa ei opeteta (liite 2, 8 2 mom.)
• Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät (liite 2, 9 )
• Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi (liite 2, 10 )
• Kerhotyö (liite 2, 12 )

Ylituntipalkkio

(OVTES osio B liite 2, 13 § 2 mom; osio A 52 § 3 mom. ja 53 §)

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Jos opettajanviran haltijalle, joka ei ole sekalehtori, määrätään ylitunteja aikuislukiosta, maksetaan ne aikuislukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Lukiossa ja peruskoulussa opettavalle päätoimiselle tuntiopettajalle lasketaan erikseen palkka ja opetusvelvollisuus kummastakin oppilaitoksesta. Jos lukion ja peruskoulun yhteisen päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus ylittyy vasta peruskoulusta ja lukiosta yhdessä, lasketaan opettajalle kummastakin oppilaitoksesta erikseen sekä varsinaisen palkan tuntien että ylituntien määrä. Jos päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus täyttyy sen sijaan jo yhdestä oppilaitoksesta, hän on toisessa sivutoiminen tuntiopettaja.

 

Lukion vuosityöaikaan otettu oppilaanohjauksen viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja

Tehtäväkohtainen palkka

(OVTES osio B yhteiset määräykset 6 a §)

Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan peruspalkka on hinnoittelutunnuksen 4 04 04 06 6 / 4 04 07 06 6 mukainen. Opettajan, jolla ei ole opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % kelpoisen opinto-ohjaajan peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

Työaika

(OVTES osio B yhteiset määräykset 13 a §) 

Vuosityöaikaan otetun kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan. Työpäiville osuvat loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä vähentävät kukin seitsemän tuntia työnantajan määrättävissä olevasta 1 200 tunnista. Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia voidaan sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion opinto-ohjaajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy samassa suhteessa kuin viranhaltijalla.

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle vahvistetaan työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän ja opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä tai tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

Vuosityöaika 1600 tuntia voidaan ylittää enintään 100 tunnilla, jos ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin eikä opinto-ohjaajalle työajan käyttösuunnitelmassa määrättyä opetus- tai ohjaustyötä voida vähentää. Vuosityöajan ylittämisestä tulee sopia opinto-ohjaajan kanssa.

Vuosityöajan ylittävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla, ja tästä työajasta voidaan sijoittaa koulun keskeytysaikaan enintään 30 tuntia.

Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

 

Lukion vuosityöaikaan otettu erityisopetuksen viranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja

Tehtäväkohtainen palkka

(OVTES osio B yhteiset määräykset 6 b §) 

Lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan peruspalkka on hinnoittelutunnuksen 4 04 04 07 6/4 04 07 07 6 mukainen. Opettajan, jolla ei ole erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

Työaika

(OVTES osio B yhteiset määräykset 13 b §) 

Kokoaikaisen erityisopettajan vuosityöaika on 1 600 tuntia, joista 400 tunnin osalta opettaja saa päättää tekemänsä työn ajankohdan ja paikan. Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika käytetään esimerkiksi opiskelijoiden oppimisen tuen ja erityisopetuksen valmisteluun liittyvään työhön.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion erityisopettajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy samassa suhteessa kuin viranhaltijalla.

Työpäiville osuvat loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä vähentävät kukin seitsemän tuntia työnantajan määrättävissä olevasta 1 200 tunnista. Kesäkeskeytykselle voidaan sijoittaa työtä vain, jos asiasta sovitaan yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Kesälle sovittua työtä voi olla enintään 30 tuntia.

Ennen lukuvuoden alkua erityisopettajalle tehdään työajan käyttösuunnitelma, johon kirjataan lukuvuoden työtehtävät. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden lopussa. Jos vahvistettua suunnitelmaa on tarve muuttaa, se tehdään poistamalla tai vaihtamalla aiemmin määrättyjä tehtäviä.

Vuosityöaika 1600 tuntia voidaan ylittää enintään 100 tunnilla, jos ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin eikä erityisopettajalle työajan käyttösuunnitelmassa määrättyä työtä voida vähentää. Vuosityöajan ylittämisestä tulee sopia erityisopettajan kanssa.

Vuosityöajan ylittävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa voidaan sijoittaa kesäkeskeytysaikaan, jos se on välttämätöntä.

Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

Lukion tuntiopettajat

(OVTES osio A, 51–57 §; osio B, 28 §; liite 2, 14–18 §) 

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavaa ainetta opettavalla lehtorilla.

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu yhteissuunnittelutyöaika. Koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin.

Jos opettaja on otettu lukuvuoden alkaessa päätoimiseksi tuntiopettajaksi, mutta päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 x 38) ei tule lukuvuodessa täyteen, maksetaan hänelle kuitenkin päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän mukainen palkka.

Tuntiopettajaan sovelletaan pääsääntöisesti samoja määräyksiä kuin lukion lehtoreihin. Sovellettavat määräykset on lueteltu OVTESin liitteen 2 17 §:ssä.

Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa. Sen vuoksi sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkio maksetaan kertoimella 0,96. Kerrointa ei sovelleta saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa.  

Antti Syrjälä, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Yhteissuunnittelutyöaika
• Opetusvelvollisuus
  • Apulaisrehtorina toimivan opettajan huojennus
  • Aikuislukiolisä ja äidinkielen harjoitusten ohjaus- ja valvontalisä
  • Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
  • Muita erityistehtäviä ja palkkioita
  • Ylituntipalkkio
• Tuntiopettaja

Yhteissuunnittelutyöaika

(OVTES osio B, liite 3, 3 §, 3 a §, 13 § 2 mom.) 

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään lukuvuoden aikana enintään 89 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Osa-aikavirkaiset opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat, joiden opetusvelvollisuus ei täyty, ovat velvollisia osallistumaan ys-työaikaan vain osa-aikaisuutensa suhteessa. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Yhteissuunnittelutyöajalla tehtäväksi tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niitä voidaan tehdä myös muualla kuin työpaikalla ja myös yksin. Lukujärjestykseen voi varata vapaan ajan, jolloin käytännön yhteistyölle järjestyy aikaa silloin, kun se on tarpeellista. Viikoittaiset kokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus. Yhteissuunnittelutyön painopistealueet, resursointi ja toteuttaminen tulee käsitellä yhteistoiminnassa opettajien kanssa koulun lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Yhteissuunnittelutyöaikaan luettavat työt on voitava aina tehdä OVTESin mukaisen tuntimäärän sisällä.

Yhteissuunnittelutyövelvollisuus ei koske sivutoimisia tuntiopettajia eikä enintään viiden koulutyöpäivän pituisessa palvelussuhteessa olevia määräaikaisia opettajia kuten viransijaisia.

Opetusvelvollisuus

(OVTES osio B, liite 3, 4 §) 

Aikuislukion lehtorin opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1-, A2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa.

Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 33. Samalla kertoimella muutetaan opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät sekä viikkotuntien perusteella erikseen korvattavat tehtävät vuositunneiksi. Ohje koskee myös niitä lehtoreita, joilla on sekä aikuislukion (liite 3) että lukion (liite 2) tunteja.

Jos opettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, tai jos hän toimii sekalehtorina, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.

Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opettajalle maksetaan kuitenkin varsinainen palkka koko lukuvuodelta.

Apulaisrehtorina toimivan opettajan huojennus

(OVTES osio B, liite 3, 5 §)

Yhden tai useamman koulun apulaisrehtoriksi määrätyn opettajanviran haltijan huojennettu opetusvelvollisuus vahvistetaan lukuvuosittain 8–16 tunniksi. Opetusvelvollisuuden suuruutta määrättäessä otetaan huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

Aikuislukiolisä ja äidinkielen harjoitusten ohjaus- ja valvontalisä

(OVTES osio B, liite 3, 6 § 1–2 mom.)

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan aikuislukiolisänä lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta ja arvostelusta seuraavat tuntimäärät:

• kutakin pakollisen ja valinnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssia kohti 5 tuntia
• sekä perusopetuksen ja muuta kuin yllä mainittua lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssia kohti 3 tuntia.

Jos kurssin tuntimäärä on pienempi tai suurempi kuin 28 oppituntia, tuntimäärään lisätään kuitenkin lukio-opetuksen vapaaehtoisesta ja valinnaisesta kurssista 33/28-osaa sekä perusopetuksen ja lukio-opetuksen muusta kurssista 31/28-osaa.

Aikuislukiolisän lisäksi aineenopettajaviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan lukiokoulutuksen äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta kutakin äidinkielen ja kirjallisuuden 28 oppitunnin kurssia kohti 7 tuntia.

Aikuislukiolisä ja äidinkielen harjoituslisä tulee huomioida myös kertatuntipalkkiossa, kun opettaja on palkattu yli viideksi koulun työpäiväksi.

Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

(OVTES osio B 11 § ja 17 §, liite 3, 6 §)

• Etäopetukseen liittyvä työ (osio B 11 §, liite 3, 1 §)
• Demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 )
• Aikuislukiolisä (liite 3, 6 § 1 mom.)
• Äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus ja valvonta (liite 3, 6 § 2 mom.)
• Ryhmänohjaajan tehtävät (liite 3, 6 § 3 mom.)
• Opinto-ohjauksen luokan ulkopuoliset tehtävät (liite 3, 6 § 3 )
• Kokoelmien, av-välineiden, tietokonelaitteistojen ja kirjaston hoito (liite 3, 6 § 4 mom.), yhteensä enintään 10 viikkotuntia.

Muita erityistehtäviä ja palkkioita

Seuraavia erityistehtäviä ei lueta opetusvelvollisuuteen (OVTES):

• Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio (osio A 24 §, osio B 21 )
• Tukiopetus (osio A 22 )
• Yksityisoppilaan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin
  liittyvät tehtävät (liite 3, 1 §)
• Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi (liite 3, 1 )
• Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 § 6 )
• Rehtorin hallinnollisten tehtävien hoitaminen rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajan (osio B 20 )
• Ylioppilaskirjoitusten valvonta (liite 3, 7 §)
• Kielistudion esimies (liite 3, 8 ), mikäli korvattu aiemmin
• Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä (liite 3, 9 )

Ylituntipalkkio

(OVTES osio B, liite 3, 4 § 3 mom. ja 10 §) 

Jos opettajanviran haltijalle, joka ei ole sekalehtori, määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä lukiosta, ne maksetaan lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan. Sekalehtorin lukion ylitunnit maksetaan hänen oman virkansa ylituntipalkkioperusteella.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja tai erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Tuntiopettaja

(OVTES osio A 51–57 §, osio B 28 §, liite 3, 11–13 §) 

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus A1-, A2- ja B1-kielissä on 17 ja muissa oppiaineissa 18 viikkotuntia. Tuntiopettajan opetusvelvollisuus maa- ja metsätaloudessa, kaupallisissa aineissa, tiedotusopissa, perhekasvatuksessa, näyttämötaiteen ja teatteritaiteen opetuksessa sekä puheopetuksessa on 20 tuntia viikossa.

Jos päätoimisen tuntiopettajan päätoimisuuteen tarvittava tuntimäärä ei tule lukuvuoden aikana täyteen, hänelle maksetaan kuitenkin päätoimisuusrajaa vastaava varsinainen palkka koko lukuvuodelta. Päätoimisuusraja on 14 viikkotuntia eli 462 vuosituntia. Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu yhteissuunnittelutyöaika. Koko lukuvuoden työajaksi otetulla päätoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus osallistua opettajatyöpäiviin. Tuntiopettajaan sovelletaan pääsääntöisesti samoja OVTESin määräyksiä kuin lehtoreihin.

Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa. Sen vuoksi sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkio maksetaan kertoimella 0,96.  Kerrointa ei sovelleta sellaiseen saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja aikuislukiossa.

Niku Tuomisto, kehittämispäällikkö

Tässä luvussa:

• Tehtäväkohtainen peruspalkka
• Palkkaperusteryhmä
• Tehtävän vaativuus
• Työaika
• Peruskoulun rehtorin työajan erityismääräykset
• Lukion rehtorin työaika

Tehtäväkohtainen peruspalkka

(OVTES osio B, 3–5 §)

Rehtorin tehtäväkohtaisen peruspalkan hinnoittelutunnuksen määrittävät palkkaperusteryhmien lukumäärä ja koulumuoto. Hinnoittelutunnuksen ja kalleusluokan mukainen palkkavälys löytyy virka- ja työehtosopimuksen palkkaliitteestä ja OAJ:n verkkosivujen Työelämäoppaasta kohdasta Palkat ja palkkiot.

Jos peruskoulun rehtorilla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % palkkaliitteen asteikkojen alarajaa alempi. 

Rehtorin palkkauksessa tulee soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai hallinnollisen työn kuormittavuudella. Lisäksi on huomioitava paikallisen palkkausjärjestelmän mukainen tehtävän vaativuuden arviointi.

Jos peruskoulun rehtori on määrätty vastaamaan yhtenäiskoulusta tai koulusta, jossa on vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää, määräytyy rehtorin palkka-asteikko vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan. Kouluyksiköllä tarkoitetaan sekä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua että useampia itsenäisiä kouluja, joiden hallinto on määrätty yhdelle rehtorille. 

Palkkaperusteryhmä

(OVTES osio B, 2 §)

Perusopetuksen palkkaperusteryhmien laskentatapa on muuttunut 1.8.2023 alkaen pois lukien erityiskoulujen rehtorit. Uusi laskentatapa ei ole peruste laskea rehtorin palkkaa tai heikentää palvelussuhteen ehtoja.

Palkkaperusteryhmät lasketaan perusopetuksessa seuraavasti

• Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 15 oppilasta kohti.
• Vuosiluokilla 7–9 yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 25 oppilasta kohti
• Lisäksi koulun erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohti. Erityisen tuen oppilaat tulevat näin laskettua kahteen kertaan, ensin koulun koko oppilasmäärässä ja sen lisäksi erityisen tuen päätösten laskennassa.                

Peruskoulun ja lukion yhteisen rehtorin palkka-asteikon alarajasta ei ole erillistä määräystä, vaan palkkausmääräyksen soveltamisohjeen mukaisesti rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä otetaan huomioon osion A 6 (Palkkaperusteet ja palkkausjärjestelmä) ja 10 §:n (Palkan tarkistaminen paikalisella päätöksellä) määräykset.

Tehtävän vaativuus

Tehtäväkohtaista palkkaa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Esihenkilöasemassa olevalla tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisellaan, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esihenkilötehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esihenkilötyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

Rehtorin tehtävän vaativuuteen vaikuttavat oppilaitoksen/koulun koon lisäksi mm. erityisryhmät ja -luokat, koulun erityistehtävä, muun henkilöstön määrä sekä yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa.

Työaika

(OVTES osio B, 9–12 §)

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtorin ja apulaisrehtorin joustava kokonaistyöaika perustuu toimistotyöaikaan. Joustavuuden perusteena ovat koulun toiminnalliset vaatimukset. Esimerkiksi rehtorin työmäärä vaihtelee huomattavasti lukuvuoden eri aikoina ja tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa. Rehtorilla on myös sellaisia työtehtäviä, jotka ovat tarkoituksenmukaista tehdä muualla kuin koululla. Työaikajärjestelmä ei siis edellytä rehtorin olevan koululla koko työaikaansa, vaan esimerkiksi kesäkeskeytyksen aikana työtä voi tehdä muuallakin. Toimistotyöaikaan perustumisella tarkoitetaan myös työajan pituutta. Koko lukuvuoden keskimääräinen viikkotyöaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja vuotuinen työaika on noin 1 600 tuntia vuosiloman pituudesta, arkipyhien sijoittumisesta sekä työpäivien lukumäärästä riippuen.

Ennen työvuoden alkua rehtorille on vahvistettava työaikasuunnitelma ja sitä on seurattava säännöllisesti (9 § Pöytäkirjamerkintä). Suunnitelman ja seurannan järjestäminen on työnantajan velvollisuus. Vain työaikasuunnitelman ja seurannan avulla voidaan osoittaa mm. lisäresurssin tarve hallinnolliseen työhön oppilaitoksessa. Rehtorin vuosiloma määräytyy OVTESin osion A 33 §:n ja KVTESin IV luvun mukaan.

Vuosiloman pituus riippuu palvelussuhteen kestosta. Joustava työaikajärjestelmä ei kuitenkaan edellytä rehtorin olevan koululla kesäkeskeytyksen aikana vuosilomapäiviensä ulkopuolella.

Peruskoulun tai lukion opettaja, joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti rehtoriksi tai apulaisrehtorinviran haltijaksi saman kunnan kouluun, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTESin määräysten mukaisesti. Rehtoreiden opetustuntimäärille on sovittu viikoittaiset tai vuotuiset vähimmäis- ja enimmäismäärät. Enimmäismääriä ei voi ylittää muutoin kuin sopimuksessa määritellyin perustein. Opetustuntimäärää vahvistettaessa tulee ottaa huomioon mm. koulun koko, toiminta eri toimipisteissä ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

Perusopetuksen rehtorin opetustuntimäärät on esitetty oheisessa taulukossa.

Apulaisrehtorinviran haltijan opetustuntimäärä on vähintään koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain enintään kolme viikkotuntia edellä mainittua alemmaksi paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

Peruskoulun rehtori – lukuun ottamatta vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 koulun rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään kaksi – voi lukea opetustuntimääräänsä luokanvalvojan tehtävät, demonstraatioiden valmistelutunnit ja tukiopetuksen antamisen sekä erityisestä syystä kirjaston ja kokoelmien hoitamisen, musiikkiesitysten hoitamisen, oppilaanohjauksen, kerhotyön ja opetuksen ohjauksen.

Lukion rehtorin opetustuntimäärään ei voi lukea lukioresurssitunteja. Aikuislukion rehtorin opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä ja kesäkurssien järjestelytehtäviä.

Peruskoulun rehtorin työajan erityismääräykset

Koulun tai oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia ottaen huomioon heidän tehtävänjakonsa sekä toimipaikkojen koko ja sijainti. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi lisäksi lukea opetusvelvollisuuteen yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia toimii pysyvästi koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Jos koulun tai oppilaitoksen rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla tai samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden, koulun katsotaan toimivan yhdessä toimipaikassa.

1.8.2020 alkaen käytettävä tuntimäärä on voitu lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tähän on tilanne, jossa opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

 

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suurempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1, 9 §, 5 mom.).

Lukion rehtorin työaika

Lukion rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin ja aikuislukion rehtorin enintään 363 tuntiin lukuvuodessa. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin, kun sille on perusteltu syy.

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

Petra Kirkko-Jaakkola, erityisasiantuntija

Tässä luvussa:

• Opetushallitus
• Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL
• Sisäministeriö ja Rikosseuraamuslaitos

Opetushallitus

Yleissivistävä erityiskoulu Valteri sijaitsee neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Kuopio, Mikkeli, Jyväskylä ja Oulu). Valteri koulussa annetaan vaativaa erityistä tukea tarvitseville oppilaille perusopetusta. Valterissa työskentelee mm. erityisopettajia, ohjaavia opettajia ja lehtoreita. Lisäksi Valterissa työskentelee muuta kuin opetushenkilöstöä.

Erityisopettajien opetusvelvollisuus on 22 ja ohjaaviin opettajiin sovelletaan kokonaistyöaikaa. Kelpoisuudet määräytyvät asetuksen mukaan.

Helsingin Ranskalais-Suomalainen koulu, jonka omistajana on Suomen valtion lisäksi Ranskan valtio. Ranskalais-Suomalaisessa koulussa voi opiskella koko peruskoulun oppimäärän ja aina ylioppilaaksi asti.

Koulussa toimii virassa niin luokanopettajia, erityisopettajia kuin aineenopettajia. Opetusvelvollisuudet määräytyvät valtion tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan. Palkka määräytyy VPJ:n perusteella.

Suomalais-Venäläinen koulu sijaistee Helsingissä. Siellä annetaan niin perusopetusta kuin lukio-opetusta. Virkarakenne vastaa kielikoulujen virkarakennetta.

Helsingin eurooppalaisessa koulussa voi suorittaa peruskoulun oppimäärän lisäksi kansainvälisen ylioppilastutkinnon.

Lisäksi Opetushallituksen alaisuuteen kuuluvat Saamelaisalueen koulutuskeskus, joka järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta lapin saamalaisalueella ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus (Meriturva), joka ylläpitää merenkulun ja vesillä liikkumisen turvallisuutta.

Valtiolla palkka määräytyy valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) mukaan, joka on tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä. Tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista suoriutumista arvioidaan kriteeristöillä.

Opetushallituksen alaisiin valtion oppilaitoksiin sovelletaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta sekä hallinnonalakohtaisia tarkentavia virkaehtosopimuksia. Pääasiallisesti OPH:n alaiset valtion sopimukset noudattelevat kuntapuolen sopimuksia vähäisin poikkeuksin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL:n alaisuuteen kuuluvat maamme julkiset koulukodit, joita on neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen. 

Lähtökohtaisesti kaikki koulukodeissa toimivat opettajat ovat erityisluokanopettajan virassa. Heidän opetusvelvollisuutensa on 22. Lisäksi heille kuuluu yhteissuunnitteluaika ja VESO:t.

Palkat määräytyvät valtion palkkausjärjestelmän perusteella sisältäen vaatitasot ja henkilökohtaisen palkanlisän.

Sisäministeriö ja Rikosseuraamuslaitos

Lisäksi valtion oppilaitoksia ovat Sisäministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa, joka vastaa pääasiallisesti maamme pelastusalan tutkinnoista ja täydennyskoulutuksesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskus Vantaalla, joka kouluttaa henkilökuntaa vankiloihin.

Valtiolla työskentelee noin 600 opettajaa, ja OAJ vastaa heidän virkaehtosopimuksistaan ja edunvalvonnasta.

Kaikissa valtion oppilaitoksissa sovelletaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta ja sen lisäksi omia tarkentavia virkaehtosopimuksia. Valtaosin valtion oppilaitosten sopimusmääräykset mukailevat kunta-alan sopimusmääräyksiä.