Ajankohtaista

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) esittää S2/R2 ylioppilastutkinnon kokeen muuttamista kaksipäiväiseksi. Kokeiden suoritusten ­määrät ovat viidessä vuodessa kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2023 kokeita suori­tettiin yhteensä 2057.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi OAJ:n kirjallista asiantuntijalausuntoa koskien hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä.

Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. OAJ kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta perusopetuksessa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta.

OAJ oli sivistysvaliokunnan kuultavana koskien PISA 2022-tuloksia ja analyysia niiden pohjalta. OAJ otti lausunnossaan kantaa liian vähäiseen kriisitietoisuuteen: toimet, joilla jo pitkään laskeneita oppimistuloksia on pyritty kääntämään, ovat olleet valitettavasti aivan riittämättömässä mittaluokassa.

Vuonna 2018 voimaan astunut reformi toi mukanaan useita muutoksia ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. OAJ:n näkemys on, että useimmat reformin tavoitteista eivät ole toteutuneet.

Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä on edennyt sivistysvaliokuntaan. Sivistysvaliokunta kuulee sidosryhmiä hallituksen esityksestä torstaina 7.3.2024. OAJ ottaa lausunnossaan kantaa esityksessä väitettyihin kantoihin julkisten menojen säästöistä ja työllisyysvaikutuksista.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia esitetään muutettavaksi niin, että perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy koulutuksen, 20 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella ja 5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus).

Esitetyllä avoimen koulutuksen maksun korotuksella tavoitellaan korkeakoulujen taloudellisten edellytysten vahvistamista koulutuksen järjestämisessä. OAJ ei kannata maksujen korotusta.

OAJ on ottanut kantaa yliopistojen rahoitusmallin muutoksiin ja asetusluonnoksiin. Kannamme huolta koulutuksen ja tutkimuksen tasapainosta.

OAJ pitää julkisuusperiaatetta olennaisena osana avointa ja demokraattista yhteiskuntaamme. Kannatamme julkisuuslain soveltamisalan laajentamista, mutta jotta vältymme tulkintaongelmilta, on työryhmän mietinnön eriävissä mielipiteissä esitetyt huomiot otettava jatkotyöstössä huomioon. On myös hyvä, että viranomaisen asiakirjan käsitettä selkeytetään ja ajantasaistetaan vastaamaan nykyaikaista tietojenkäsittelyä.

Valtiovarainministeriö kerää ideoita 16.2.2024 asti muun muassa siitä, miten kuntia koskevaa yksityiskohtaista sääntelyä voisi keventää taikka miten kuntien tehtäviä koskevaa sääntelyä tulisi muuten uudistaa. OAJ jätti omat esityksensä ehdotuksiksi eilen.

Lausunnolla olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopisto- ja ammattikorkeakoululakia siten, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta korkeakouluopiskelijoilta vieraskielisessä tutkintokoulutuksessa perittävien lukuvuosimaksujen tulisi jatkossa kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Lisäksi tilauskoulutuksen muutosten tavoitteena on puuttua havaittuihin ongelmiin koulutuksen järjestämisessä.

OAJ vastustaa työttömyysturvan porrastusta ja työttömyysturvan ikäsidonnaisten poikkeusten poistamista. Esitetyt heikennykset tulevat vaikeuttamaan työttömien toimeentuloa ja kasvattamaan toimeentulotuen menoja.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi keskeinen ratkaistava haaste. On tärkeää, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään. Erityisen tärkeää on panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin.

OAJ antoi lausuntonsa koskien vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä.