Kesäkuussa 2019 aloittanut maan hallitus alkaa työmarkkinajärjestöjen kanssa etsiä keinoja, joilla työllisyysaste saadaan nousuun. Myös OAJ pitää tavoitetta tärkeänä ja on mukana hakemassa ratkaisuja kolmikannassa. Ratkaisun avaimet löytyvät koulutuksesta sekä riittävästi resursoiduista työllistymispalveluista.
Aikaa on vähän ja tavoite on kunnianhimoinen: löytää keinot, joilla työllisyys saadaan nousemaan nykyisestä vajaasta 73 prosentista 75:een. Tämä tarkoittaisi noin 150 000:tta työllistä lisää.
Vaativaan tehtävään haetaan ratkaisuja yhdessä
Yksin päättäjät eivät pulmansa kanssa ole, vaan mukaan ratkaisujen etsimiseen otetaan työmarkkinajärjestöt. Keskusjärjestöjen rinnalla ratkaisuja hakevat niin jäsenjärjestöt, myös OAJ.
– On todella hyvä, että edellisen hallituksen aikana hieman syrjässä ollut kolmikanta on kaivattu esiin, kun ratkotaan suurta yhteistä ongelmaa, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.
Tehtävä ei ole helppo. Työllisyysasteessa jokaisen prosentin nousu on aina edellistä vaikeampi saada aikaan. Työllisyystilanteeseen on jo pitkään vaikuttanut esimerkiksi kohtaanto-ongelma. Avoimia työpaikkoja on, mutta ne ovat aloilla, joille ei ole osaajia.
– Työnhakijoiden osaamisen ja avoimien työpaikkojen kohtaamiseen on tietysti vaikea keksiä mitään muuta järkevää ratkaisua kuin se, että satsataan työttömien palveluihin ja autetaan jokaista työtöntä löytämään itselle sopiva koulutuspolku, joka tuo uutta osaamista ja edistää työllistymistä, Petri Lindroos sanoo.
Ratkaisuksi yksilölliset työllisyyspalvelut ja osaamisen kehittäminen
OAJ piti jo ennen eduskuntavaaleja esillä keinoja, joilla työllisyysaste saataisiin nousuun. Lindroos huomauttaa, että sekä työllistymispalveluiden yksilöllistämiseen että työttömien koulutukseen tarvitaan lisäresursseja. Molempiin satsaaminen kannattaa, koska ne edistävät työllistymistä. Työllisyysasteen varassa on pitkälti myös julkisten palvelujen ja työpaikkojen rahoitus.
– Yhden prosenttiyksikön työllisyyden nousulla on arvioitu olevan miljardin euron vaikutus talouteen. Työllisyydellä on siis valtava vaikutus julkiseen talouteen ja siten esimerkiksi koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen rahoitukseen.
Työllisyydellä on valtava vaikutus julkiseen talouteen ja siten esimerkiksi koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen rahoitukseen.
Mutta miten koulutuksella voidaan edistää työllisyysasteen nousua?
– Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset nousevat arvoon arvaamattomaan, kun kohtaanto-ongelmaa ratkaistaan. Myös toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen roolia ura-, ohjaus- ja neuvontapalveluissa kannattaa vahvistaa nykyisestä.
Perhevapaauudistusta tarvitaan
Myös perhevapaauudistuksella voidaan Lindroosin mukaan niin parantaa työllisyyttä kuin lisätä työelämän tasa-arvoa. Kun perhevapaita uudistetaan, pitää OAJ:n mielestä vahvistaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen.
– Perhevapaan pitämistä ja töihin paluuta on tuettava, jotta perhevapaan käyttö on aidosti mahdollista. Esimerkiksi paluutilanteeseen pitää säätää korotettu irtisanomissuoja. Perhevapaan rahoitusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että kustannukset jakautuvat tasaisesti molempien vanhempien työnantajien kesken, Lindroos toteaa.
OAJ:n näkemys on, että kotihoidontuen enimmäiskestoa pitää lyhentää ja edistää varhaiskasvatukseen osallistumista luopumalla sellaisista tuen osista, jotka edellyttävät perheen kaikkien lasten hoitamista kotona.
–Kotona lastaan hoitaville työttömille, erityisesti maahanmuuttajataustaisille vanhemmille, tarvitaan kohdennettuja työllistymis- ja koulutuspalveluita, Lindroos toteaa.
Aktiivimallin tilalle oikeaa kannustamista
Kolmikannassa tultanee pohtimaan keinoja, joilla työttömiä kannustetaan esimerkiksi osaamisensa kehittämiseen ja työllistymiseen. Siitä hallitusohjelma saa Petri Lindroosilta kiitosta, että aktiivimallista luovutaan.
– On tärkeää, että sosiaaliturva kannustaa työn tekemiseen ja kouluttautumiseen. Tällä hetkellä malli on liian sekava ja vaikeuttaa turhaan esimerkiksi osaamisen kehittämistä. Opiskelemisen ja työttömyyden joko-tai -asetelmasta pitää luopua.
Opiskelemisen ja työttömyyden joko-tai -asetelmasta pitää luopua.
Järkevää olisi Lindroosin mielestä kannustaa oman osaamisen kehittämiseen myös työn ohessa.
–Aikuiskoulutustuen heikentäminen oli virhe. Moni ala ja työ on murroksessa, ja kun ammatteja muuttuu tai katoaa, pitää yhä useamman päivittää osaamistaan läpi elämän. Nyt aikuiskoulutustukea olisikin korkea aika kehittää, jotta se kannustaa omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen, Lindroos sanoo.
Yhteisponnistusta arvioidaan jo reilun vuoden päästä
Tuore hallitusohjelma lupaa merkittäviä lisäyksiä koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen rahoitukseen. Se, onnistuuko työllisyysasteen nostaminen, saattaa kuitenkin vaikuttaa myös koulutukseen luvattuihin satsauksiin.
Työttömyysturvan kokonaiskestoa ja -tasoa ei pidä laskea.
Jo syksyllä 2020, kun maan hallitus valmistelee seuraavan vuoden talousarviota, tuijotetaan työllisyyden lisäämiseksi tehtyjä toimia ja niiden vaikutuksia tarkkaan. Jos työttömyyttä ei ole saatu vähenemään, hallitus aikoo arvioida menolisäyksiäkin uudestaan.
OAJ:ssä uskotaan, että koulutus, kasvatus, tiede ja tutkimus ovat avaimet Suomen tulevaisuuteen – ja myös työllisyyden edistämiseen. Siksi OAJ onkin mielellään mukana, kun toimia työllisyyden parantamiseksi arvioidaan. Kynnyskysymyksiäkin OAJ:llä on.
–Työttömyysturvan kokonaiskestoa ja -tasoa ei pidä laskea.
Etenkin yritysmaailma tullee pitämään neuvotteluissa esillä myös paikallisen sopimisen lisäämistä. Petri Lindroos muistuttaa, että esimerkiksi kunta-alalla se on jo nyt varsin laajasti mahdollista.
–Asioiden sopiminen paikallisesti on ihan ok, kunhan se tapahtuu virka- ja työehtosopimusten kautta ja työnantaja on valmis käyttämään siihen rahaa.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela