Ammatillisen koulutuksen ahdinko puhuttaa – OAJ:lta selvennyksiä ongelmien syihin

Ammatillisen reformin jalkautuminen oppilaitoksiin on kaikkea muuta kuin valmis, sanoo OAJ:n koulutusasianpäällikön Nina Lahtinen. Hänen mukaansa Yleisradion A-Studion tiistainen keskustelu toi huomiota tälle tärkeälle asialle. Lahtisesta näyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen nykyrahoitus ei riitä uudistuksen toteuttamiseen.

 

A-Studiossa keskustelivat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Stadin ammattiopiston opettaja. Lahtisen mukaan ohjelmasta ei välttämättä käynyt selvästi ilmi, mikä vaikutus johtuu mistäkin muutoksesta.

 

Lahtisen mukaan maan hallituksen ja koulutuksen järjestäjien tulee nyt keskittyä seuraamaan laki- ja rahoitusmuutosten vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen.

 

– Näyttäisi siltä, että rahoitusvajeen korjaamisen lisäksi osa koulutuksen järjestäjistä tarvitsee enemmän ohjausta siihen, miten lainsäädännön mukainen koulutus tulee järjestää. Se on toki tärkeä tosiasia, että opetusta on noin päivän verran vähemmän joka viikko, hän sanoo.

 

Lahtinen nostaa tiistain keskustelusta neljä kokonaisuutta, joita OAJ haluaisi teroittaa tilanteen ymmärtämiseksi ja parantamiseksi:

 

 

Uusi laki kyllä säätää opiskelijalle oikeuden tarvitsemaansa opetukseen, ohjaukseen ja tukeen. Nyt olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että opettajan opiskelijalle laatimasta henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS) käy täsmällisesti tuntimäärinä ilmi, paljonko opettajan tukea ja ohjausta opiskelijalle tarvitaan oppilaitoksessa ja työpaikalla.

 

HOKS:ssa tulisi arvioida, pystyykö opiskelija itsenäiseen työskentelyyn ja opiskeluun ennen kuin sitä häneltä edellytetään. Jos HOKS:iin ei ole kirjattu riittävästi opetusta, myös opiskelijoiden on voitava vaatia sitä.

 

 

Kukaan ei voi kiistää, etteivät leikkaukset näkyisi. Opiskelijamäärä on kasvanut yli 13 400 opiskelijalla vuosien 2013–2017 välillä. Tutkintoja tehtiin viime vuonna noin 7 700 enemmän kuin vuonna 2013. Tämä on ollut erittäin tehokasta ja tuloksellista toimintaa. Kysymme kyllä, tämänkö päättäjät haluavat tuhota irtisanomisilla ja rahoitusleikkauksilla.

 

Rahoitusleikkausten lisäksi ongelma on se, että uusi laki toi lisätehtäviä laskelmiemme mukaan 80 miljoonalla eurolla, mutta lisärahoitusta tähän ei ole myönnetty.

 

Lisäksi reformin toimeenpanoon myönnetystä 60 miljoonan euron tuesta ei ole kohdennettu senttiäkään opetukseen tai esimerkiksi opettajan uusiin tehtäviin, kuten HOKS:in laatimiseen ja henkilökohtaisen opinpolun suunnitteluun yhdessä opiskelijan kanssa. Tätä ministeriltä televisiokeskustelussa kysyttiin, mutta hän ei tähän vastannut.

 

Kun halutaan yksilöllisempiä opinpolkuja, juuri opettajamäärään ja opettajan antaman opetuksen, ohjauksen ja tuen määrään olisi pitänyt varmistaa riittävä rahoitus. Tämä on myös OAJ:n viesti vuoden 2019 talousarviokäsittelyyn ja eduskunnalle, joka siitä juuri päättää.

 

OAJ:n lausunto talousarvioesitykseen löytyy täältä. Samasta lausunnosta löytyy myös laskelma henkilökohtaistamisesta aiheutuvien opettajien ja opinto-ohjaajien lisätöiden tuntimäärästä.

 

 

OAJ:ssä haluamme korostaa, että ammatillisessa koulutuksessa on osaavat opettajat, eivätkä kaikki koulutuksen järjestäjät ole toimeenpanneet reformia yhtä kaaosmaisesti kuin mitä A-Studiossa Stadin ammattiopiston osalta kuvattiin.

 

Toisaalta nyt pitäisi myös osata kertoa siitä, mitä onnistunut toimeenpano on edellyttänyt. Tiivistettynä siihen liittyy ainakin sujuvaa yhteistä suunnittelua ja hyvää johtamista.

 

Jos ohjelman tiedot pitävät paikkansa, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä esimerkiksi oikeusasiamiehen tulisi ottaa Stadin ammattiopiston reformin järjestämisen tavat selvityksen alle. Reformin lainmukaista toimeenpanoa on tuettava kaikin tavoin.

 

 

Opettajat opettavat sen tuntimäärä puitteissa, joka heille oppilaitoksissa annetaan. Huolen opiskelijoiden saamasta opetuksesta jakavat tällä hetkellä paitsi opettajat ja itse opiskelijat, myös monet työnantajat, esimerkiksi sähkö-, rakennus ja sotealoilla. Meillä on esimerkkejä, joissa nämä työnantajat ovat nousseet vaatimaan koulutuksen järjestäjiltä lisää lähiopetusta opiskelijoille.