”Enemmän tukea, vähemmän kiitospuheita” – opiskelijoilta esityksiä seuraavalle hallitukselle

Opettajaopiskelijoiden järjestö SOOL ja ammatillisten opiskelijoiden Sakki julkaisivat tavoitteitaan seuraavalle hallituskaudelle.

 

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n esitykset koskevat luonnollisesti opiskelijoita ja opettajan uran ensi vuosia, mutta myös laajemmin työhyvinvointia sekä opettajan työn vetovoimaan liittyviä teemoja.

 

– Meidän tavoitteissamme pääajatus lähti oikeastaan siitä, että opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen arvostus kyllä kuuluu kiitospuheissa, mutta muutoin onkin sitten hiljaisempaa. Jos alalle halutaan jatkossakin hyvää opettaja-ainesta, niin arvostuksen pitää muuttua resursseiksi, sanoo SOOL:in puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo.

 

 

SOOL:in mukaan uudessa työ- tai virkasuhteessa aloittavalle opettajalle on jatkossa taattava vähintään kahden viikon palkallinen suunnitteluaika. Vehmassalon mukaan liian usein ajatellaan, että uunituore opettaja voisi aloittaa opetuksen käytännössä ensimmäisenä työpäivänään.

 

– Suunnittelun ja perehdyttämisen kannalta sellainen on käsittämätöntä. Mallia voisi ottaa vaikkapa Norjasta, jossa opettajien pitkä mentorointijakso kirjattiin vastikään lakiin.

 

Toisaalta Vehmassalo ottaa esimerkiksi OAJ:n opetusalan työolobarometrin ja korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia koskevat selvitykset, jotka sisältävät vakaviakin tietoja opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnista.

 

– Sellaiset tiedot eivät ole kovin hyvä yhtälö, jos opettajan työ haluttaisiin pitää vetovoimaisena. Hyvinvointiin ja esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin tarvitaan panostuksia. Ne olisivat hyviä panoksia tulevaisuuteen, sillä opintojen keskeyttäminen tai viivästyminen tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.

 

 

Koulutusalan järjestöjen SOOL:in, Sakkin ja OAJ:n vaalitavoitteista ei tarvitse etsiä yhtäläisyyksiä suurennuslasilla.

 

Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki on OAJ:n kanssa täsmälleen samaa mieltä esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle. Kummankin järjestön mukaan Oppivelvollisuuden tulee jatkua toisen asteen tutkinnon suorittamiseen tai siihen asti, kun nuori täyttää 19 ikävuotta. OAJ on ehdottanut tätä niin oppivelvollisuusmallissaan kuin eduskuntavaalitavoitteissaankin.

 

Sakkin mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen on kustannustehokas tapa vähentää syrjäytymistä ja nostaa osaamistasoa. Tämän varmistamiseksi kuitenkin olisi suunnattava lisäpanostuksia peruskoulun erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen, ja myös opiskelijoiden koulutus-, työllisyys ja sosiaalipalveluja olisi kehitettävä, vaatii Sakki.

 

 

Ammatillisen koulutuksen kuluvan vaalikauden valtavia rahoitusleikkauksia Sakki paikkaisi sekä perusrahoituksella että erityisillä panostuksilla. Jälkimmäistä Sakki suuntaisi erityisesti henkilökohtaistamiseen, lähiopetukseen, työssä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen sekä erityisen tuen tarpeessa oleviin opiskelijoihin.

 

Sakki myös tekisi toisesta asteesta maksuttoman, johon se käyttäisi mallina yli 50 000 allekirjoituksellaan eduskuntakäsittelyn jo varmistanutta ”Maksuton toinen aste” -kansalaisaloitetta. Lisäksi opiskelijat haluaisivat varmistaa, että ammatillinen koulutus tuottaisi aidon jatko-opintokelpoisuuden.

 

– Todellinen jatko-opintokelpoisuus tulee varmistaa osana opintoja. Suomalaisessa

koulutusjärjestelmässä ei saa olla umpiperiä, Sakki linjaa.

 

 

Teksti: Matias Manner