Luukkainen ja Grahn-Laasonen Lissabonissa: Opettajien ammatin arvostusta on vaalittava

Tärkeintä on luottaa erinomaisen koulutuksen saaneiden opettajien itsenäiseen ajatteluun ja vaalia opettajien autonomiaa, korostivat OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

 

Yhteisellä ennalta pyydetyllä puheenvuorollaan he alustivat keskustelua tulevaisuuden pedagogiikasta Lissabonissa järjestetyssä koulutuksen huippukokouksessa, International Summit on The Teaching Professionissa (ISTP).
 

– Toimintaympäristö muuttuu, ja digitalisaatio vaikuttaa esimerkiksi oppimisympäristöihin. Muutoksista huolimatta opettajan profession ytimenä on oppijan yksilöllisistä tarpeista nouseva ja yksilöllisen kehittymisvaiheen huomioon ottava oppimisen edistäminen. Tulevaisuuden pedagogiikka on sellaista, joka kannustaa ja valmentaa kysymyksiin, kriittiseen ajatteluun sekä tulevaisuuden aktiiviseen hahmottamiseen ja rakentamiseen, Luukkainen sanoo.

 

Opetusministeri Grahn-Laasonen painotti puolestaan opettajan ammatillisen autonomian tärkeyttä ja sitä, etteivät poliitikot saa sekaantua käytännön pedagogiikkaan.

Foorumi nostaa esiin kehittämiskohtia, joihin tartutaan

ISTP-huippukokoukseen osallistui jo kahdeksatta kertaa Pisassa menestyvien maiden opettajajärjestöjen puheenjohtajat ja opetusministerit. Suomi on ollut mukana joka kerta, ja Olli Luukkainen pitää tärkeänä, että näin on jatkossakin.

 

– Huippukokous oli jälleen saanut koottua tärkeiden koulutuskysymysten ääreen laajan joukon ministereitä ja opettajajärjestöjen puheenjohtajia sekä tarkkailijoita. On erinomaista, että näin vaikuttava foorumi järjestetään ja että Suomi kutsutaan mukaan. Meidän on pidettävä itsemme kutsuttavien koulutuksen huippumaiden joukossa jatkossakin.

 

Jokavuotiseen tapaan osallistujamaat asettavat tavoitteita seuraaville 12 kuukaudelle.

 

– Keväällä 2017 asetimme yhdessä ministeri Grahn-Laasosen kanssa tavoitteiksi varhaiskasvatuksen vahvistamisen, täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuuden parantamisen ja maahanmuuttajien koulutuksen parantamisen. Voimme olla iloisia siitä, että noilla kaikillka alueilla olemme edenneet vahvasti.

 

Suomen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Luukkaisen mukaan tiivistä yhteistyötä opetusministeriön, hallituksen, Opetushallituksen ja OAJ:n kesken.

 

– Tavoitteet ovat usein laajoja, joten niiden saavuttaminen edellyttää vuosien ponnistelua. Kukin maa kuitenkin sitoutuu aloittamaan työnsä tavoitteiden saavuttamiseksi heti. Toivottavasti vuoden päästä voimme jälleen todeta päässeemme konkreettisesti eteenpäin nyt asettamissamme suunnissa, Luukkainen sanoo.

 

Suomen kolme tavoitetta seuraavalle vuodelle
 

1. Hyvinvoivat oppimisyhteisöt: Koulutusta ei tehdä ilmatiiviissä tilassa. Menestyvät koulut ovat riippuvaisia koko yhteisönsä hyvinvoinnista ja keskinäisestä tuesta. Suomi edistää osana koulutusjärjestelmän kehittämistä kollaboratiivistayhteistyötä yksiköissä ja yli koulutusaste- ja yhteistyötahorajojen. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen paikka, jossa jokainen kouluyhteisön jäsen voi hyvin.
    
2. Varhaiset vuodet: Laadukas varhaiskasvatus on kaiken tasa-arvoisen kehittymisen perusta. Suomi jatkaa varhaiskasvatuksen kehittämistä. Suomi uudistaa varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Suomi vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua esimeriksi henkilöstörakennetta kehittämällä.
    
3. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet kaikille: Jatkuvalla oppisella voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin. Suomi vahvistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti työssä olevien osalta.