Suomen Rehtoreiden puheenjohtajan Antti Ikosen mukaan Suomen Pisa-menestys edellyttää, että myös esimiehillä on riittävät resurssit työnsä tekemiseen. Esimiehellä pitäisi esimerkiksi olla vain sellainen määrä alaisia, että laadukas esimiestyö on mahdollista.
Hyvä opettajankoulutus on suomalaisen perusopetuksen kivijalka, mutta johtaminen ei valitettavasti ole suomalaisen peruskoulun suurin vahvuus. Tätä mieltä on Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.
– Johtamisen kehittämisessä Suomi ei ole edelläkävijä, ja rehtorijärjestön on uskallettava tuoda tämä epäkohta esiin. Hyvä johtaminen mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja kouluyhteisön kehittymisen sekä tukee yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittymistä. Siksi rehtoreilla ja oppilaitosten johtajilla on oltava mahdollisuus – mutta myös velvollisuus – osallistua johtamiskoulutukseen, Antti Ikonen sanoo.
Rehtorille osaamisen kehittämissuunnitelma
Rehtorit ja muut opetusalan esimiehet tarvitsevat Ikosen mukaan henkilökohtaisen suunnitelman osaamisen kehittämiseksi. Myös rehtoreitten vertaistukea ja mentorointia pitää vahvistaa.
– Jatkuva kouluttautuminen on tarpeen myös rehtoreille, jotta voimme turvata kaikkien oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Jotta rehtori voi ottaa vahvemman roolin koulun pedagogisesta kehittämisestä, tarvitsee hän tukea pedagogiseen johtamiseen. Oppimisympäristön muutoksessa hyvä opettajankoulutus ei yksin riitä, Ikonen sanoo.
Johtamisen malleja isoihin oppilaitoksiin
Suomessa on monia yli tuhannen oppilaan lukioita ja 800–900 oppilaan peruskouluja. Ikosen mielestä on tärkeää kehittää toimintatapoja ja johtamisen malleja, jotka soveltuvat myös näihin Suomen mittakaavassa isoihin oppilaitoksiin.
– Yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea sitä työtä, jota oppilaitoksen kehittäminen edellyttää. Siksi jaettu johtajuus ja esimiesmitoitus ovat tarpeen. Yhdelle rehtorille 50–60 alaista on liikaa. Ihannetilanne olisi, jos yhdellä esimiehellä olisi noin 20 alaista. Tätä tavoitetta ajaa myös OAJ.
OAJ pitää asiaa esillä myös eduskuntavaalien alla. Johtamista pitää järjestön mielestä resursoida siten, että lähiesimiehellä on johdettavanaan enintään 20 henkilöä. Lisäksi OAJ:n mielestä jokaiseen päiväkotiin, kouluun ja oppilaitokseen tarvitaan läsnä oleva toimivaltainen esimies.
Suomi tarvitsee johtamisverkoston
Peruskoulufoorumi ja opettajankoulutuksen foorumi ovat pohtineet kansallisen johtamisverkoston perustamista. Suomen Rehtorit on järjestönä mielellään mukana rehtorikoulutuksen kehittämisessä ja suuntaviivojen rakentamisessa.
– Tarvitsemme johtamistalkoot luma-talkoiden tapaan. On tunnustettava, että johtajuus ei ole koulutuksen edelläkävijämaalta odotetulla tasolla. Pisa-tulosten turvaamiseksi Suomi tarvitsee johtamisen kehittämistä. Meillä on kuitenkin monia muita Pisa-maita parempi tilanne, koska osaavat suomalaisopettajat pystyvät ottamaan kouluilla enemmän vastuuta, kunhan heillä on siihen mitoitettua työaikaa ja resurssia.
ISTP:ssäkin johtaminen esillä
OECD-maiden opettajajärjestöjen ja opetusministereiden yhteisessä ISTP-konferenssissa Helsingissä maaliskuussa kolme keskeistä teemaa olivat johtaminen, kestävä kehitys ja varhaiskasvatus. Kansainväliset osallistujat arvostavat edelleen suomalaista koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan, mikä tuli tapahtumaan osallistuneen Ikosen mukaan ilmi niin keskusteluissa kuin kouluvierailuillakin.
Ikonen on ilahtunut siitä, että Suomi teki kokouksessa vahvan julkisen sitoumuksen johtamisen kehittämisestä.
– Tarvitsemme opetus- ja kasvatusalan johtajien perus- ja täydennyskoulutuksen perusteellisen päivittämisen, Ikonen toteaa.
Sopimus toi rehtoreille lisää työaikaa
Helmikuussa 2018 voimaan tulleissa uusissa sopimuksissa useat rehtoriryhmät saivat yhden vuosiviikkotunnin verran eli 40 tuntia vuodessa lisää aikaa johtamiseen. Sopimukseen on kirjattu välys eli palkkaukseen on asetettu minimi- ja maksimirajat, joten paikallisia eroavaisuuksia esiintyy.
Johtamistyö sai tukea myös viimeistä edellisessä OVTES-sopimuksessa. Painopiste näissä kahdessa sopimuksessa on OAJ:n kehittämispäällikön Niku Tuomiston mukaan ollut johtamiseen varatun työajan lisäämisessä.
– Johtamisen pahin ongelma on työaikapula. Sen helpottamiseen koulutuksenjärjestäjillä olisi paljon keinoja, mutta ilmeisen vaihtelevasti haluja. Täydennyskouluttamisen velvoite tulisi säätää myös koulutuksen järjestäjille, Tuomisto sanoo.
Viimeisimmän opetusalan työolobarometrin mukaan perusopetuksen rehtorit tekevät keskimäärin kuusi tuntia viikossa palkatonta työtä. Tähän työnantajan pitäisi Tuomiston mukaan puuttua jo työsuojelullisista lähtökohdista.
– Uudellamaalla aluehallintovirasto onkin edellyttänyt koulutuksen järjestäjiltä toimia henkisen työkuorman kohtuullistamiseen, Tuomisto kertoo.
Teksti: Maija-Leena Nissilä