Ammatillisen koulutuksen reformi siirsi opiskelua oppilaitoksista työpaikoille. OAJ:n kyselyn ennakkotiedot paljastavat, että työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa on vielä paljon ongelmia eikä opettajilla ole mahdollisuutta tukea oppimista riittävästi. Olli Luukkaisen mielestä päättäjien pitää vahvistaa ammatillisen koulutuksen resursseja, jotta tämän päivän osaajapula ratkaistaan ja luodaan edellytykset jatkuvalle oppimiselle.
Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alusta radikaalisti. Keskeinen tavoite oli muun muassa lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tavoitteen tiellä on vielä monta estettä, kertoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ammatillisille opettajille tekemä kysely, joka julkaistaan kokonaisuudessaan tiistaina 17. syyskuuta.
Kuusi kymmenestä OAJ:n kyselyyn vastanneesta opettajasta sanoo, että työpaikkoja ei ensinnäkään ole tarjolla riittävästi. Myös tarjolla olevat työpaikat saavat kritiikkiä. Peräti 70 prosenttia opettajista katsoo, että työpaikalla ei ole riittäviä resursseja opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin.
Enemmistöllä opettajista ei kyselyn mukaan ole myöskään mahdollisuutta käydä työpaikalla riittävän usein ohjaamassa opiskelijaa eikä riittäviä resursseja keskustella työpaikkaohjaajien kanssa työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta.
– Rahoitusleikkausten seurauksena ammatillisesta koulutuksesta on lähtenyt yli tuhat opettajaa. Kyselyn tulokset osoittavat, että tällä on ollut rajuja seurauksia. Kun aiemmin opettaja käytti tyypillisesti tunnin työaikaa työssäoppimisen ohjaamiseen opiskelijaa ja osaamispistettä kohden, nyt tuo aika on kyselyyn vastanneilla opettajilla kutistunut 40 minuuttiin. Jotta yhteistyö työpaikkojen kanssa saadaan toimimaan, tarvitaan ehdottomasti lisää opettajia ja heille työaikaa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen edistämiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Osaamispulaan ja jatkuvaan oppimiseen tarvitaan ratkaisuja
Olli Luukkainen kaipaa päättäjiltä tekoja osaajapulan ratkaisemiseksi ja jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista hän pitää erinomaisena keinona tuoda yhteen ammatillista koulutusta ja yrityksiä, mutta toimiakseen se edellyttää lisäresursseja opetukseen.
– Tälläkin viikolla julkisuudessa on ollut esimerkkejä siitä, miten erikoisessa tilanteessa Suomi on. Meillä on kymmeniä tuhansia työttömiä samalla, kun yritykset ihmettelevät, mistä ne löytäisivät osaavia hitsareita, kokkeja tai muita ammattilaisia. Jos osaajapula halutaan ratkaista, on välttämätöntä vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta. On turha kuvitella, että työttömyys vähentyy tai että uusia työpaikkoja syntyy, jos meillä ei ole ammattitaitoista työvoimaa ja jos ei löydetä toimivia keinoja siihen, että aikuiset voivat päivittää osaamistaan läpi työuran, Luukkainen sanoo.
Hän muistuttaa, että 60 000 suomalaista 15–29-vuotiasta on tällä hetkellä kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
– Koulutukseen satsaaminen tulee melko lyhyelläkin aikavälillä huomattavasti halvemmaksi kuin se, että annamme kokonaista ikäluokkaa vastaavan porukan pudota yhteiskunnan kelkasta.
Koulutukseen satsaaminen tulee melko lyhyelläkin aikavälillä huomattavasti halvemmaksi kuin se, että annamme kokonaista ikäluokkaa vastaavan porukan pudota yhteiskunnan kelkasta.
Osaamistarpeet muuttuneet Suomessa enemmän kuin monessa muussa maassa
Suomalaisen koulutusjärjestelmän hienouksia on Luukkaisen mukaan se, että ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaminen avaa portit myös korkeakoulutukseen. Tulevaisuudessa on hänestä jopa tärkeämpää kuin tähän asti varmistaa, että toiselta asteelta saa todelliset valmiudet jatkaa ammattikorkeakouluun, koska työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat ja lisääntyvät.
–Osaamistarpeet ovat meillä Suomessa kasvaneet ja muuttuneet enemmän kuin monissa muissa maissa. Kilpailemme korkealla laadulla erityisesti teknologiaosaamisella. Suomessa tästä puhutaan, mutta tekoja osaamiskilpailukykymme ja koko kansan osaamistason nostamiseksi ei olla nähty. Nyt on suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti tasoitettava opiskelijoiden reittiä toiselta asteelta työelämään ja toisaalta ammattikorkeakouluopintoihin, Luukkainen sanoo.
Hän huomauttaa, että myös ammattikorkeakoulut tarvitsevat rahoitusvajeen paikkausta sekä valtavasti lisää arvostusta.
–Ammattikorkeakouluista tulee esimerkiksi 80 prosenttia maamme sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutetuista työntekijöistä, Luukkainen muistuttaa.
OAJ:n kysely julkaistaan kokonaisuudessaan ensi tiistaina. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista koskevista tuloksista Luukkainen keskustelee lauantaina OKKA-säätiön Ammatillisilla opettajapäivillä Tuusulassa. Toisen asteen lisäksi tilaisuudessa keskustellaan ammattikorkeakoulutuksesta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä.