OAJ antaa budjettilausunnossaan risuja ja ruusuja – Lukioiden rahoitustilanne huolestuttaa
OAJ ottaa vuoden 2021 talousarviolausunnossaan kantaa hallituksen ensi vuoden budjettisuunnitelmiin. Budjetin kipupiste löytyy lukioiden tilanteesta. Vaikka valtio on lisännyt lukioiden rahoitusta, se on edelleen kaukana 10 vuoden takaisista olosuhteista. Lisäksi lukioiden rahoitusta leikataan edelleen, vaikka tehtävät lisääntyvät. Kiitosta OAJ antaa ammatillisen koulutuksen saamista 150 miljoonan EU-rahoista sekä varhaiskasvatuksen myönteisestä kehityksestä.
OAJ oli eduskunnassa kuultavana hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen osalta.
Erityisesti lukiokoulutuksen rahoituksen heikko taso aiheuttaa huolta OAJ:ssä. Rahoitus on edelleen alle vuoden 2012 tason, vaikka sitä on yritetty nostaa.
– Leikkausten vaikutukset näkyvät lukioiden arjessa esimerkiksi ryhmäkokojen kasvuna, valinnaisuuden kaventumisena sekä opettajien ja rehtoreiden työuupumuksena, koulutuspolitiikan asiantuntija Risto-Matti Alanko kritisoi.
– Lukiokoulutuksen rahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä lukiouudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutuksen laadun turvaamiseksi. Rahoitus on pikimmiten palautettava vastaamaan koulutuksen järjestämisen todellisia kustannuksia, Alanko vaatii.
OAJ on pitkään esittänyt, että lukioihin laaditaan laatukriteerit. Perusopetuksessa sellaiset jo on. Lukioiden laatutyöhön on varattu 15 miljoonaa EU:n elvytysrahoituksesta. Tällä rahalla on aloitettava laatukriteerien luominen viipymättä.
OAJ kiittää hallituksen panostusta tulevaisuusinvestointeihin
OAJ pitää merkittävinä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon tehtyjä tulevaisuusinvestointeja, joita on linjattu hallitusohjelmassa ja jotka on otettu ainakin osittain huomioon budjettiehdotuksessa.
– Odotamme, että Oikeus oppia ja Oikeus osata -ohjelmien myötä tehdään uudistuksia esimerkiksi oppimisen tuen lainsäädäntöön. Lisäksi OAJ toivoo, että erityisopetusta ja opetuksen resursointia kehitetään, Alanko luettelee.
Osa laatuun ja tasa-arvoon liittyvistä päätöksistä nojaa vahvasti EU:n elvytysrahojen varaan. Päätökset koskevat nyt etenkin toisen asteen koulutusta. OAJ toivoo, että toimintojen rahoitus saadaan pysyväksi kaikilla koulutusasteilla, koska hankerahoituksella toiminnan pitkäaikainen kehittäminen ei ole mahdollista.
Koulutuksen perusrahoitukseen saatava korotus
Kipeiden leikkausvuosien jälkeen OAJ pitää hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna.
– Kasvatus, koulutus ja tutkimus kaipaavat kipeästi vakaata perusrahoitusta, jonka nostamiselle on laadittava koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä pitkän aikavälin kasvuohjelma, johon kaikki eduskuntapuolueet voivat sitoutua, Alanko perustelee.
EU:n elvytysrahat käytettävä koulutuksen mahdollistamiseen
OAJ edellyttää tehokkaita työllisyystoimia, sillä työllisyyden paraneminen suojaa myös suomalaista osaamista murentavilta koulutusleikkauksilta.
– Suomen vahvuus perustuu osaamiseen ja innovaatioihin, jonka vuoksi työllisyystoimissa tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin rooli on tunnustettava ja jatkuvan oppimisen hyviin tavoitteisiin on aika päästä. Hallitusohjelman tavoitteet jatkuvasta oppimisesta ovat mielestämme hyviä, Alanko painottaa.
– Valitettavasti toimet tavoitteisiin pääsemiseksi vaativat vielä työstämistä. Rahoja ei saa käyttää organisaatioiden kasvattamiseen, vaan koulutuksen mahdollistamiseen. Rahoitusta on kohdennettava aliedustettujen, kuten toisen asteen koulutuksen käyneiden työmarkkina-aseman parantamiseen koulutuksella, Alanko ehdottaa.
OAJ antoi lausuntonsa hallituksen vuoden 2021 budjetista 14.10.2020.
OAJ:n lausunto 15.10.2020, teemoina muun muassa perustaitojen edistäminen, arviointi ja koronan aiheuttamien oppimisvajeiden poisto.
OAJ:n lausunto 16.10.2020, teemana oppimisen tuki.
Teksti: Milla Eronen
Kuva: Leena Koskela