Tuen lakkauttaminen pahentaisi naisvaltaisten alojen työvoimapulaa entisestään ja vaikeuttaisi lakisääteisten hyvinvointipalveluiden tuottamista, järjestöt toteavat tänään julkaisemassaan kannanotossa.

Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä opetus- ja kasvatusaloilla, joissa osaajapula ja osaamisen kehittämisen tarve on suurinta. Ammattibarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat juuri lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat.

Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamis- ja koulutustason nostamisen työuran aikana

Kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat säädeltyjä, joten kelpoisuusehdot edellyttävät myös tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta.

Tuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä. Ammatillinen aikuiskoulutus on mahdollistanut myös työvoiman siirtymän ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille.

Aikuiskoulutustuen hyödyt ovat kustannuksia suuremmat

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt korostavat, että tuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallituksen työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa.

Aikuiskoulutustuen käyttäjistä yli puolet on alle 40-vuotiaita ja vain 16 prosenttia on ylemmän korkeakoulutuksen saaneita. Valtaosalle tuen käyttäjistä ehtii kertyä runsaasi työvuosia. Tukea voi saada enintään 15 kuukaudeksi, jona aikana moni myös työskentelee. Tuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus on siten hallitusohjelmassa arvioitua pienempi.

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet korostavat, että aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla. Vakuutusperiaate tulee säilyttää eikä rahoja voi käyttää valtion budjetin paikkaamiseen.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista arvioitava uudelleen

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt ilmaisevat vakavan huolen tuen lakkauttamisen seurauksista hyvinvointialueilla ja kunnissa. Se on osaltaan parantanut henkilöstön saatavuutta, lisännyt työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukenut jatkuvaa oppimista ja edistänyt työssä jaksamista. Lakkauttamisen sijaan on kolmikantaisesti kehitettävä tukijärjestelmää.

Järjestöjen yhteisen kannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Allekirjoittajina ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto ja toiminnanjohtaja Mari Keturi, Julkisen alan unionin JAU:sta Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima ja JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sekä Sosiaali- ja terveusalan neuvottelujärjestö Sotesta Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. 

Lue myös OAJ:n koonti: Tätä budjettiriihestä on lupa odottaa