Lasten ja nuorten hyvinvointi on tämän vuosikymmenen yksi keskeinen politiikkahaaste. Koronapandemia syvensi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyskriisiä. Tuen tarve kasvoi ja samalla palveluiden saatavuus väheni. Pahoinvointi näkyy myös kasvu- ja kouluympäristöissä. Kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes tytöistä kärsii uupumuksesta ja vähintään kohtalaisesta ahdistuksesta. 

Yhteiskunnan tulee varmistaa, että lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään. Oppilas- ja opiskeluhuolto on saatava toimimaan, ja tämä vaatii myös henkilöstövajeen ratkomista. Lasten ja nuorten riittämättömät mielenterveyspalvelut aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja hoitojonot syventävät ongelmia. Hyvinvoinnin turvaaminen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy edistävät lasten ja nuorten oppimista.

– Opettaja kohtaa arjessaan lasten ja nuorten lisääntyneen mielenterveyden oireilun, mikä haastaa opetustyötä ja oppimista. Lisääntyneiden lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien haasteiden ratkaisemista ei voida sälyttää opettajien vastuulle. Liian usein opettaja joutuu kuitenkin kannattelemaan lapsen ja nuoren pärjäämistä, kun tarjolla ei ole riittävää tukea ja apua, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

– Tämä vaikuttaa koko ryhmän työskentelyyn sekä opettajien omaan jaksamiseen ja sitä kautta opetustyöhön. Mielenterveyden kannalta tärkeää on, että jokaisella lapsella ja nuorella on joka päivä ja joka tunti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa turvallinen oppimisympäristö ja sellaiset ryhmäkoot, että oma opettaja kykenee kohtaamaan heistä jokaisen henkilökohtaisella tasolla.

Kasvatuksen ja koulutuksen arjessa kohtaamiset, hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri sekä osallisuuden vahvistaminen edistävät mielen hyvinvointia. Tarvitaan vahvaa ennaltaehkäisyä kaikissa kasvuympäristöissä, matalan kynnyksen tukea sekä mielenterveyshoitoa. Myös vanhemmuuden ja perheiden tuki on oleellista. 

– Ammattilaisten oma hyvinvointi tukee tutkitusti myös lapsen ja nuoren mielenterveyttä. Kasvatus- ja opetusalan henkilöstön hyvinvointiin tulisi tästäkin syystä kiinnittää enemmän huomiota. Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään paljon mielenterveyttä edistävää työtä. Yhä useampi kunta on jo lähtenyt suunnitelmallisesti vahvistamaan mielenterveystaitojen opetusta aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.  

Jokainen lapsi ja nuori on itsessään arvokas ja jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin. Hallitusohjelmaan tulee kirjata konkreettiset keinot lasten ja nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Tällä vahvistetaan myös lapsen turvallista kasvua, yhdenvertaisia oppimisen edellytyksiä sekä kasvu- ja opiskelurauhaa. Lasten ja nuorten sekä opettajien hyvinvointi varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. 

OAJ:n keskeiset hallitusohjelmatavoitteet liittyvät muun muassa oppimis- ja koulutustason nostoon, mikä ei onnistu ilman oppimisen tuen uudistamista eikä ilman oppilas- ja opiskeluhuollon saumatonta yhteistyötä. Ratkaisuja nuorten mielenterveyskriisiin löytyy MIELI ry:n nuorten hyvinvointiohjelmasta, jonka valmistelussa myös OAJ oli asiantuntemuksellaan mukana. Hyvinvointiohjelman ratkaisuehdotukset on suunnattu tukemaan hallitusohjelmavalmistelua ja päätöksentekoa.