Kun meteorologi Kerttu Kotakorvelta kysyy yhtä keskeistä, visaista yhteiskunnallista ongelmaa, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan koulutusta, vastaus on selvä: ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii hänen mukaansa monenlaista osaamista eri aloilla, esimerkiksi ilmastotutkimusta, kestävämpiä ratkaisuja ruoantuotantoon ja liikenteeseen, innovaatioita energiantuotantoon ja monipuolisia ratkaisuja kestävämpään elämäntapaan.

Koulutusta tarvitaan myös sopeutumisessa ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, joita Kotakorpi luettelee tottuneesti. Lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, talvet lauhtuvat. Eri eläin- ja kasvilajit muuttavat yhä pohjoisemmaksi ja niin edelleen.

Muuttuvassa maailmassa vastaan tulee Kotakorven mukaan monia ongelmia. Miten esimerkiksi Suomen rakennuskanta ja tiestö kestävät rapautumatta uusissa sääoloissa? Entä miten varaudutaan kaoottisten sääilmiöiden lisääntymiseen, energiantuotannon heilahteluihin tai ilmastopakolaisuuteen?

– Näen, että Suomessa korkeakoulutus on yksi tekijä, joka auttaa tässä murroksessa ja muutoksessa. Uusia, kestäviä toimintatapoja kehitellään monilla eri aloilla. Siksi koulutukseen pitää satsata monipuolisesti.

Näen, että Suomessa korkeakoulutus on yksi tekijä, joka auttaa tässä murroksessa ja muutoksessa. Uusia, kestäviä toimintatapoja kehitellään monilla eri aloilla. Siksi koulutukseen pitää satsata monipuolisesti.

Kerttu Kotakorven mielestä opettajilla on valtava merkitys lasten ja nuorten kannustajina ja innostajina. Hänen omalla kohdallaan opettajat huomasivat innostuksen matematiikkaan ja osasivat ruokkia sitä.

Yliopistouralla kivinen alku

Kotakorven oma kiinnostus sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen heräsi Lahden lyseon lukiossa, jossa hän valitsi matemaattisluonnontieteellisen linjan. Abivuonna hän tajusi, että omat kiinnostuksenkohteet yhdistyvät meteorologiassa.

Yliopistouran alku Helsingissä oli hieman kivinen, koska Kotakorpi oli lukenut lukiossa vain fysiikan peruskurssit. Tie fysiikan ja meteorologian pariin kävi matematiikan laitoksen kautta. Hän paiski töitä kuroakseen kiinni välimatkan pitkän lukiofysiikan taitaviin opiskelutovereihinsa.

– Kun olin lukenut matematiikan ja fysiikan perusopinnot, pystyin valitsemaan pääaineeksi meteorologian.

Yliopistossa Kotakorpi oppi ajattelemaan kriittisesti, perustelemaan mielipiteensä ja ymmärtämään asioiden eri puolia. Matemaattisluonnontieteellisellä alalla korostuu monimutkaisten systeemien ymmärtäminen, mikä on jättänyt jälkensä Kotakorven omaan ajatteluun.

Korkeakoulutus johti mielekkääseen työhön

Kotakorven usko omaan uravalintaan vahvistui, kun hän pääsi töihin Nelosen Uutisiin vielä opiskellessaan vuonna 2008. Koulutus onkin ollut Kotakorvelle ennen kaikkea väylä kiinnostavaan ja palkitsevaan työhön.

Tähän kiteytyy hänestä myös se, miksi koulutukseen kannattaa satsata yhteiskunnassa yleisemminkin: se tuottaa osaavia, fiksuja ja onnellisempia ihmisiä.

– Sillä on iso merkitys, että ihmiset pääsevät tekemään itselleen mielekästä työtä ja ovat näin tyytyväisempiä ja tuottavampia. Koulutus on avain siihen, että yhteiskunta kehittyy.

Sillä on iso merkitys, että ihmiset pääsevät tekemään itselleen mielekästä työtä ja ovat näin tyytyväisempiä ja tuottavampia. Koulutus on avain siihen, että yhteiskunta kehittyy.

Nykyisessä työssään Ylen meteorologina Kotakorpi pystyy yhdistämään intohimonsa säähän ja ilmastoon. Hän ennustaa säätä, pitää ilmasto- ja luontoaiheita esillä kirjoituksissaan sekä auttaa ilmastoon ja äärisäihin liittyvien uutisten ja keskusteluosuuksien teossa.

– Toki myös sosiaalinen media on tarjonnut mahdollisuuden keskittyä asioihin, jotka itseä erityisesti kiinnostaa, Instagramissa ja Twitterissä aktiivinen Kotakorpi lisää.

Kerttu Kotakorven on vaikeaa kuvitella, missä hän itse olisi ilman korkeakoulutusta. Hänellä on vahva tietotyöläisen identiteetti, ja hänestä on antoisaa tehdä luovaa ja älyllisesti haastavaa työtä.

Asennemuutos lähtee alojen sisältä

Kotakorven kolmas intohimo on Suomen luonto ja se, miten ilmastonmuutos siihen tulevaisuudessa vaikuttaa. Hän on kirjoittanut aiheesta myös tietokirjan Suomen Luonto 2100. Kotakorven mukaan koulutus on keskeisessä asemassa myös ilmastonmuutoksen aiheuttaman luontokadon torjunnassa.

Kotakorven mukaan koulutus on keskeisessä asemassa myös ilmastonmuutoksen aiheuttaman luontokadon torjunnassa.

Esimerkiksi teollisuudessa, ruoantuotannossa ja metsätaloudessa olisi hänestä iso tarve koulutukselle luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Hänestä luonnonsuojelu ja talous asetetaan usein liian helposti vastakkain.

– Että ymmärrettäisiin, että luonnon monimuotoisuuden suojelu ei ole automaattisesti pois taloudellisesta hyödystä, mitä luonnosta saadaan. Monilla monimuotoisuustoimilla voidaan parantaa esimerkiksi metsän terveyttä tai ehkäistä tauti- ja tuholaisvahinkoja.

Kotakorpi korostaa, että ilmastonmuutoksen myötä eri aloilla vaaditaan ylipäänsä uudenlaista, kestävämpää ajattelua. Siinä erilaisista täydennyskoulutuksista voisi hänestä olla hyötyä, jotta eri alojen ammattilaiset oppisivat tekemään asioita kestävämmin.

– Ettei ilmastoihmisiä tarvittaisi erikseen puhumaan eri alojen ihmisille, vaan että uusiutuminen tulisi alojen sisältä.

Ilmastonmuutos tuo uusia uramahdollisuuksia

Ilmastonmuutoksen vaikutusten edessä saattaa tulla toivoton olo. Kotakorpi on itse huomannut nuorten ilmastohuolen työskennellessään Ylen uutisluokkalaisten kanssa ja kouluvierailuilla tietokirjansa tiimoilta. Kotakorpi kannustaa nuoria näkemään ilmastonmuutoksen torjunnassa uramahdollisuuksia.

– Osaajia tarvitaan niin paljon, että olivat oman kiinnostuksen kohteet mitkä vaan, todennäköisesti nuori voi löytää urapolun, jossa pääsee tekemään jotain tähän liittyen.

Kotakorven mukaan Suomella on korkean teknologian ja vahvan koulutusjärjestelmän maana kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijänä monenlaisissa kestävissä ratkaisuissa. Hän uskoo ihmisen kekseliäisyyteen ja sopeutumiskykyyn pakon edessä.

– Elämä ja ympäristö tulevat muuttumaan, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että elämä olisi kauhean paljon huonompaa. Vaikka tulevaisuus voi näyttää pelottavalta, elämä jatkuu.

Kuka Kerttu Kotakorpi?

• Toiminut meteorologina vuodesta 2008, ensin Nelosen Uutisissa ja vuodesta 2012 lähtien Ylellä.

• Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena meteorologia.

• Ollut lapsesta asti kiinnostunut ilmastosta, luonnosta, ulkoilusta ja valokuvauksesta.

• Esikoisteos Suomen luonto 2100 – tutkimusretki tulevaisuuteen (Bazar 2021)
  
  

Teksti: Heidi Pelander, kuvat: Jarkko Mikkonen