Suomen puheenvuoroissa käsiteltiin kokouksen teemojen mukaisesti opettajan ammatin arvostamista ja digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa. Lisäksi keskusteltiin koulutusjärjestelmän, koulujen ja opettajien roolista osallistavamman yhteiskunnan turvaamisessa.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korosti puheessaan opetusalan vetovoiman sekä opettajien työn arvostuksen tärkeyttä. ”Erityisesti nuorten opettajien pysyvyyteen alalla on kiinnitettävä huomiota ja siksi mentorointia on hyödynnettävä entistä paremmin. Lisäksi opettajien täydennyskoulutusta ja opetusalan johtamiskoulutusta on kehitettävä.”

Erityisesti nuorten opettajien pysyvyyteen alalla on kiinnitettävä huomiota ja siksi mentorointia on hyödynnettävä entistä paremmin. 

Murto nosti puheessaan esiin myös sen, miten viime vuosikymmenten rahoitusleikkaukset näkyvät suomalaisten opettajien työn arjessa. ”Koulutuksen ja oppimisen taso on Suomessa laskenut todella huolestuttavasti. Välttämätön suunnanmuutos koulutus- ja oppimistason nousuun edellyttää rahoituksen ja resurssien kasvattamista sekä koulutettujen opettajien riittävää määrää.  Koulutus on ydinkysymys myös Suomen talouskasvulle ja kilpailukyvylle. 

Opettajien täydennyskoulutusta ja opetusalan johtamiskoulutusta on kehitettävä.

Opetusministeri Li Andersson kuvasi puheessaan opettajuuden olevan yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivistä. ”Opettajat vaikuttavat keskeisesti koulutusjärjestelmäämme tehtäviin uudistuksiin. Opettajilta vaaditaan monipuolista osaamista ja siksi opettajankoulutuksen tulee jatkossakin vastata yhteiskuntamme muutoksiin ja tukea opettajien elinikäistä ammatillista kehittymistä.”

Aineenopettaja Anna Renfors Lempäälästä muistutti, miten digitalisaatiota tulee kehittää ensisijaisesti pedagogiikkaa parantavaksi ja opettajan työtä helpottavaksi välineeksi. ”Hallitusten ja opettajajärjestöjen on tehtävä yhteistyötä opettajien digitaalisten ja erityisesti digipedagogisten taitojen turvaamiseksi. On muodostettava yhteinen visio ja strategia siitä, miten digitalisaatiota koulutuksessa hyödynnetään.”

Digitalisaation tulee ensisijaisesti parantaa pedagogiikkaa

OAJ:n Kansainvälisten asioiden päällikkö Christer Holmlundin mukaan Suomen koulutusosaamista arvostetaan kansainvälisesti. ”Arvostus ei kohdistu pelkästään korkeatasoiseen opettajankoulutukseen. Meidän erityinen vahvuutemme on luottamuksellinen dialogi opetusministeriön ja OAJ:n välillä. Olemme tässä vuoropuhelussa jopa esikuva monelle Euroopan maalle.”

Kokouksen päätteeksi osallistujamaat julkaisivat tuttuun tapaan omat sitoumuksensa. Suomi antoi kolme sitoumusta:

• Meidän on varmistettava, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan riittävä oppimisen tuki.
• Vaikutamme aktiivisesti varhaiskasvatuksen ja koulujen opettajien työoloihin, jotta he haluavat tehdä tärkeää työtään ja jaksavat tukea oppimista ja henkistä kasvua.
• Koulutusjärjestelmää tulee kehittää tutkitun tiedon perusteella siten, että koko opintopolku varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle otetaan entistä paremmin huomioon.

Suomesta huippukokoukseen osallistuivat OKM:n kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi (vas.), ministerin erityisavustaja Anna Lemström, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, opetusministeri Li Andersson, aineenopettaja Anna Renfors ja OAJ:n kansainvälisten asioiden päällikkö Christer Holmlund.

ISTP
• International Summit on the Teaching Profession (ISTP) on koulutuksen huippumaiden vuosittainen kokous, jonka järjestävät yhteistyössä OECD, opettajajärjestöjen kansainvälinen katto-organisaatio Education International sekä järjestäjäksi valittu isäntämaa.
• 25.-27.4 järjestettyä huippukokousta isännöi Yhdysvallat