Tänään julkaistu hallitusohjelma määrittää, mihin suuntaan työmarkkinoita, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta seuraavien neljän vuoden aikana kehitetään. Etenkin työelämälainsäädäntöön hallitus kaavailee rajuja muutoksia.
 
–Muun muassa määräaikaisten aseman heikentäminen, irtisanomisen helpottaminen, yt-lain muutokset ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen lisäisivät työntekijöiden turvattomuutta merkittävästi ja horjuttaisivat työmarkkinoiden tasapainoa. Monet heikennykset, kuten työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan nopea porrastus, osuisivat erityisesti niihin, jotka ovat jo tällä hetkellä heikommassa asemassa. Opetus- ja tutkimusalalla näistä kärsisivät erityisesti määräaikaiset sekä yliopistoissa ja yksityisellä sektorilla työskentelevät, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Tutustu myös yksityiskohtaisempaan hallitusohjelman analyysiin!
–On mahdollista, että hallituksen aikomus muuttaa työriitalakia vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamiseksi on vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslakia. Uhkana on, että työnantajapuoli veisi sopimusneuvottelut automaattisesti valtakunnansovittelijan pöydälle. Sovitteluinstituution merkitys rapautuu tällöin täysin, koska valtakunnansovittelija ei enää sovittele, vaan kädet on täysin sidottu jo etukäteen. Tämän seurauksena laillisetkin lakot ja muut työtaistelutoimet menettäisivät vaikuttavuuttaan. OAJ tuomitsee nämä esitykset jyrkästi, Murto sanoo.
 
Hallituksen tavoite lisätä paikallista sopimista tekee luottamusmiesjärjestelmästä ja ammattijärjestöön kuulumisesta entistä tärkeämpää.
 
–Panostamme OAJ:ssä jatkossa entistä vahvemmin neuvottelutoimintaan sekä luottamusmiesten aseman ja osaamisen vahvistamiseen.
 
Positiivisena Murto pitää sitä, että työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita.
 
–Mutta kaiken kaikkiaan hallituksen työelämälinjaukset ovat rajuja. Käymme lähipäivinä tarkkaan läpi, miten hallitusohjelman muutokset vaikuttaisivat OAJ:n jäsenkuntaan, Katarina Murto sanoo.

Oppimisen tuen uudistaminen ilahduttaa

Hallitus pyrkii sopeuttamaan valtiontaloutta jopa kuuden miljardin euron edestä.
 
–Siihen nähden on erinomaista, että hallitus nostaa ohjelmaansa monia OAJ:lle tärkeitä koulutuspoliittisia tavoitteita. Hallitus on ottanut tavoitteeksi nostaa Suomen oppimistuloksia ja koulutustasoa, mikä on erittäin tärkeää. On hienoa, että oppimisen tukeen panostetaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Lupaus pitkäjänteisestä koulutuksen rahoituksen vahvistamisesta pohjoismaiselle tasolle kuitenkin puuttuu, Katarina Murto sanoo.
 
Oppimisen tuen uudistamisen lisäksi hyvää on esimerkiksi se, että varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkoja lisätään, perusopetuksen vähimmäistuntimääriä nostetaan, ammatillisessa koulutuksessa luvataan turvata riittävä lähiopetuksen määrä ja yksityiset koulutuksen järjestäjät nostetaan rahoituksessa samalle viivalle muiden kanssa. Hallitus pitää lisäksi kiinni parlamentaarisesti sovitusta tki-rahoituksen tasosta ja suuntaa sitä myös korkeakoulujen perusrahoitukseen.
 
–Opettajarekisterin puuttuminen ja päiväkodin johtajien kelpoisuuksien väljentäminen on pettymys, Murto sanoo.

Kuntien indeksijarru on koulutusleikkaus

Lisää rahaa hallitus lupaa esimerkiksi perusopetukseen ja toiselle asteelle, kun taas vapaasta sivistystyöstä leikataan. Koulutuksen ja kasvatuksen rahoitukseen vaikuttaa merkittävästi kuntien indeksin leikkaaminen.
 
–Kuntien indeksien leikkaaminen on käytännössä koulutusleikkaus. Koulutuksen ja kasvatuksen järjestäminen on kuntien päätehtävä. Siksi on ristiriitaista, että samaan aikaan kun esimerkiksi perusopetuksen rahoitusta lisätään, kunnilta viedään rahaa., Katarina Murto sanoo.

Luvassa tarkka analyysi hallitusohjelman vaikutuksista

OAJ:ssä käydään lähipäivinä koko hallitusohjelma tarkkaan läpi ja arvioidaan sen vaikutukset erityisesti koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla työskenteleviin. Päivittyvä koonti hallitusohjelman kirjauksista julkaistaan järjestön verkkosivuilla.