OAJ:n yksi keskeinen tavoite jo oppivelvollisuusuudistuksessa oli toisen asteen tuen vahvistaminen ja riittävä resursointi. Hallitusohjelmaa kirjoittaessa päättäjät viimein kuulivat tämän tarpeen. Ensi vuodelle ollaan myöntämässä viisi miljoonaa euroa ammatillisten oppilaitosten sekä viisi miljoonaa euroa lukion oppimisen tukeen. Vuodesta 2025 lähtien on luvassa sekä lukioon että ammatilliseen pysyvää rahoitusta 10 miljoonaa euroa. Aivan erityisesti OAJ:n näkökulmasta on tarvetta tukiopetuksen, erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen riittäville resursseille.
– Nämä rahat olisi syytä käyttää opettajien, erityisopettajien tai opinto-ohjaajien lisäämiseen sekä heidän tarjoamaan tukeen eikä yleiseen kehittämiseen. Riittävä määrä osaavia opettajia ja opoja varmistaa, että jokainen nuori pystyy etenemään opinnoissaan ja löytää juuri itselleen sopivan tulevan urapolun ja saa työhön tarvittavat valmiudet. Oppimisen tuki on erinomaista lääkettä syrjäytymisen ehkäisyyn, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso toteaa.
Rahaa tulee käyttää myös siihen, että ammatilliseen koulutukseen saadaan lisää lähiopetusta, joka on ensiarvoisen tärkeää osaamisen kehittymisen kannalta ja varmistaa aidot jatko-opintomahdollisuudet.
– Jotta ikäluokan koulutustasoa saadaan nostettua entistä useammalla ammatillisen koulutuksen käyneellä nuorella tulisi olla mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin. Tämä edellyttää tarvittavien opiskelutaitojen kehittämistä ja reittejä korkeakoulutuksen pariin. Koulutuksessa ei saisi olla pussinperiä, korostaa OAJ:n erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen.
Jos opiskelija jää lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa jälkeen tai tarvitsee muuta tukea oppimiseen, tulisi hänellä olla OAJ:n mielestä nykyistä parempi mahdollisuus tukiopetukseen tai osa-aikaiseen erityisopetukseen. Tämä ei tarkoittaisi perusopetuksen oppimisen tuen järjestelmän kopioimista toiselle asteelle, vaan opiskelijan oikeuksien vahvistamista ja riittävää rahoitusta oppilaitoksille.
Leikkaukset kunnilta valuvat koulutukseen
Lukioiden rahoituksesta kolme neljäsosaa ja ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta hieman yli puolet tulee kunnilta. Hallituksen suunnitelma leikata kuntien valtionosuuksista uhkaa siten myös koulutuksen rahoitusta. Suuremmissa kunnissa kiinteistöveron alarajan korotus voi kompensoida leikkauksen, mutta valtaosalle kunnista indeksijäädytys on suoraleikkaus ja lovi paikataan peruspalveluista leikkaamalla.
– Kunnilta leikkaaminen uhkaa yhtä lailla pienempien kuntien varhaiskasvatusta, peruskoulua, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia. Koko koulupolun on oltava kunnossa, jos haluamme että tulevaisuus näyttää valoisalta kaikkialla Suomessa. Myös lukion rahoitusta näivettävästä rahoitusleikkurista tulisi vihdoin viimein luopua, Laakso korostaa.
Aikuiskoulutustukea pitäisi kehittää, ei romuttaa
Hallitus romuttaa aikuiskoulutustuen ensi vuoden elokuusta alkaen. Tuen lakkauttamista on perusteltu koulutuksen kasautumisella ja sillä ettei aikuiskoulutustuen avulle ole nostettu koulutustasoa. Tämä perustelu ohittaa tyystin tuen avulla toteutetut kelpoisuusopinnot työttömyysvakuutusmaksutuloilla.
– Aikuiskoulutustuen avulla eri alojen ihmisillä on ollut mahdollista opiskella itselleen pedagoginen pätevyys ammatillisen koulutuksen opettajiksi. Ammatillisista opettajista on pulaa jo nyt esimerkiksi tekniikassa ja nyt on riski, että henkilöstövaje laajenee muillekin aloille. On älytöntä, jos toimiva järjestelmä ajetaan alas lyhytaikaisia säästöjä tavoitellen. Aikuiskoulutustukea tulisi kehittää lakkauttamisen sijaan, Lehikoinen toteaa.
OAJ oli kuultavana valiokunnissa tällä viikolla kahdesti aiemmin tuoden esille erityisesti huolta korkeakoulujen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilanteista.
