Mikäli neuvottelemalla ja vaikuttamalla ei saada aikaan näkyviä tuloksia, OAJ etenee kohti painostustoimia. Erityisen kriittisesti OAJ suhtautuu lakisääteiseen vientimalliin.
– Etenemme vielä vaikuttamalla ja neuvottelemalla. OAJ vastustaa jyrkästi erityisesti vientivetoisen työmarkkinamallin kirjaamista lakiin. Se rajoittaisi toteutuessaan kaikkien muiden kuin vientialojen palkkaneuvotteluja ja olisi kohtalokas erityisesti naisvaltaiselle julkiselle ja julkisrahoitteiselle sektorille. Liittojen sopimusvapaus on säilytettävä, eikä poliitikkojen pidä sekaantua palkkaneuvotteluihin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.
– Pidämme myönteisenä sitä, että työministeri Arto Satonen on kutsunut työmarkkinajärjestöt seminaariin 8. marraskuuta. Esitämme, että kyseisen seminaarin jälkeen käynnistetään neuvotteluprosessi uudesta työmarkkinamallista, Murto sanoo.
OAJ edellyttää, että uudessa työmarkkinamallissa otetaan huomioon niin yksityinen kuin julkinen sektori sekä sovittelujärjestelmän kehittäminen.
– Työmarkkinamallin valmistelussa pitää olla edustettuina sekä julkinen että yksityinen sektori. Yhden tahon valmistelema malli ei vie eteenpäin. Liitot ja neuvottelujärjestöt neuvottelevat palkoista ja palvelussuhteen ehdoista, joten uusi työmarkkinamalli pitää valmistella näiden keskeisten neuvotteluosapuolten kesken. Akavassa tämä linjaus on selvä: keskusjärjestöllä ei ole mandaattia palkkaneuvotteluissa eikä työmarkkinamallin valmistelussa, Murto selventää.
– Sovittelujärjestelmää on tarkoituksenmukaista kehittää saman neuvotteluprosessin yhteydessä, sillä työ- ja virkaehtosopimusosapuolet ovat niitä, jotka sovittelujärjestelmää hyödyntävät tai sovittelijalle joutuvat. Erityisesti valtakunnansovittelijan resurssit ja toimivalta sekä talous- ja kustannuslaskenta olisi perusteltua ottaa mukaan valmisteluun, Murto täsmentää.
– Työministeri Satonen vieraili 11.10. OAJ:n hallituksessa. OAJ:n puheenjohtaja on puolestaan kutsuttu 8.11. järjestettävään ministeri Satosen työmarkkinaseminaariin ja siellä pidettävään paneelikeskusteluun.
Määräaikaisten opettajien ja tutkijoiden asemaa ei saa heikentää
Opetus- ja tutkimusalalla määräaikaisten työntekijöiden kokema turvattomuus on iso ongelma. Määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä sellaisenaan sekä yhdistettynä työssäoloehdon pidentämiseen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan nopeaan porrastamiseen heikentäisi määräaikaisten opettajien ja tutkijoiden asemaa huomattavasti.
OAJ vastustaa määräaikaisten aseman heikentämistä. Mikäli maan hallitus kuitenkin päättää heikentää määräaikaisten työntekijöiden asemaa, perusteeton määräaikainen työsopimus tulee olla kestoltaan lyhyt, vain kertaluontoinen, ja työntekijällä pitää olla oikeus irtisanoutua perusteettomasta määräaikaisesta työsopimuksesta ilman irtisanomisaikaa. Tällöin työntekijä pystyy vastaanottamaan esimerkiksi vakituisen työsuhteen, Murto huomauttaa.
Sairauspäivän palkattomuus ei estä sairastumista
Murto arvioi, että ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus johtaisi sairaana työskentelyyn ja tartuntojen levittämiseen. Tämä lisäisi työnantajien ja kansantalouden kustannuksia entisestään.
– Sairauspoissaolon palkattomuuden sijaan olisi tarpeen uudistaa työturvallisuuslakia ja ennaltaehkäistä psykososiaalista kuormitusta, mikä vähentäisi sairauspoissaoloja ja kustannuksia, Murto sanoo.
Kysely osoitti OAJ:n jäsenten huolenaiheet
OAJ:n jäsenistö on valmis painostustoimin vastustamaan palkansaajien asemaa heikentäviä työelämätavoitteita ja erityisesti lakisääteistä vientimallia. Tämä käy ilmi OAJ:n syyskuussa tekemästä jäsenkyselystä.
– Etenkin vientivetoinen palkkamalli vaikeuttaisi palkkakehitystä sekä opetus- ja tutkimusalan arvostusta ja houkuttelevuutta. Valtaosa kyselyyn vastanneista totesi, että vientialojen määrittämä palkkakatto vähentäisi halukkuutta työskennellä alalla, Murto kertoo.
Vientivetoisen palkkamallin ohella laajasti OAJ:n jäseniä huolestuttivat mm. ensimmäisen sairauslomapäivän muuttuminen palkattomaksi, määräaikaisten aseman heikentäminen ja aikuiskoulutustuen lakkaaminen.
OAJ:n jäsenkysely oli avoinna 14.–24.9. ja siihen vastasi 4 390 opettajaa, tutkijaa ja opetusalan esihenkilöä varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Työministeri Arto Satonen vieraili 11.10. OAJ:n hallituksessa. Kuvaaja Leena Koskela.
