Miten Suomi palaa koulutuksen suurvallaksi? Siihen vastauksia haluaa kuulla suuri joukko SuomiAreena-yleisöä, joka on keskiviikkoaamuna kokoontunut Porin Raatihuoneenpuistoon. 

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto alustaa paneelikeskustelua muistuttamalla, että Suomen menestys on rakentunut historian saatossa vankan koulutusjärjestelmämme, koulutettujen opettajien ja hyvän opettajankoulutuksen varaan. 

Näitä kaikkia on ihailtu ja kadehdittu ympäri maailman, mutta nyt menestystekijöiltämme on putoamassa pohja pois. 

Nyt menestystekijöiltämme on putoamassa pohja pois. 

– Jotain ihmeellistä on tapahtunut, Murto sanoo.

Toden totta: Oppimistulokset ovat laskeneet jo parinkymmenen vuoden ajan. Lisäksi Suomi on pudonnut koulutustasossa kauas OECD-maiden kärjestä. 

– Emme voi tuudittautua siihen, että ilman riittävää rahoitusta ja resursseja suomen koulutustaso ja oppimistulokset kääntyvät nousuun. Hallitusohjelmassa on loistavia tavoitteita, mutta eivät ne toteudu ilman rahoitusta, Murto sanoo.

Emme voi tuudittautua siihen, että ilman riittävää rahoitusta ja resursseja suomen koulutustaso ja oppimistulokset kääntyvät nousuun.

Mistä ratkaisuja? Lue sitaattinostot ja katso keskustelun tallenne

Paneelissa ääneen pääsi neljä nuorta, jotka luotsaavat poliittisia nuorisojärjestöjä. He löytävät uudesta hallitusohjelmasta hyvää ja huonoa.

Kokosimme tiiviitä nostoja keskustelijoiden puheenvuoroista.

Voit katsoa keskustelun kokonaisuudessaan MTV Katsomosta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Mari van den Berg: Tarvitaan pienemmät ryhmäkoot

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Mari van den Berg pitää pienempiä ryhmäkokoja avaimena oppimistulosten nousuun.

”Ryhmäkokoja pienentämällä saadaan enemmän laadukkaita kohtaamisia lasten kanssa. Kasvatustieteessä pidetään todella tärkeänä sitä, että pystytään ihmisinä kohtaamaan, keskustelemaan ja löytämään todelliset tuen tarpeen kohteet.”

Ryhmäkokoja pienentämällä saadaan enemmän laadukkaita kohtaamisia lasten kanssa.

Hän muistutti, että koulutuspolitiikassa pitää katsoa kauas.

”Koulutuspolitiikkaa ei voida tehdä excel-politiikkana eli katsomalla, mitä jää viivan alle vuoden, parin tai kymmenenkään sisällä. Koulutuspolitiikkaa pitää katsoa 20:n tai jopa 50 vuoden aikasyklillä, jolloin nähdään sen todelliset tuotot yhteiskunnalle – myös taloudellisesti. Mutta kun puhutaan koulutuksesta ja sivistyksestä, hyöty ja tuotto ei ole mitattavissa ainoastaan rahassa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aku Houttu: Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on järjenvastaista

Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja Aku Houttu nosti esiin muun muassa riittävien resurssien merkitystä.

”Hallitusohjelmassa on paljon kauniita sanoja ja kirjauksia, mutta konkretia jää mielestäni aika paljon puuttumaan. Ohjataan 200 miljoonaa euroa oppimisen tukeen, mutta samaan aikaan otetaan toisella kädellä pois valtionosuuksista indeksijarrulla,” Houttu sanoi.

Ohjataan 200 miljoonaa euroa oppimisen tukeen, mutta samaan aikaan otetaan toisella kädellä pois.

Hän peräsi koulutuspolitiikkaan laajempaa yhteiskuntapoliittista näkemystä.

”Aikuiskoulutuksen lakkauttaminen vaikuttaa aika järjenvastaiselta, jos ajatellaan monien tarvetta kouluttautua uudelleen elämässä myöhemmin. On unohdettu arvioida kokonaiskuvaa. On haettu kohteita, joista säästää, mutta mikä lopulta on seuraus? En usko, että se välttämättä on positiivinen.” 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lauri Laitinen: Tukea tarvitsevien pitää tukea saada

Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen puolusti hallitusohjelman linjauksia.

”Kun taloustilanne on aika vaikea, niin sinänsä olen hallitusohjelman koulutuspolitiikkaan. Saatiin aika paljon lisärahoitusta perusopetukseen ja panostettiin toiselle asteelle, ammatilliseen koulutukseen.”

Hän myös korosti oppimisen tuen merkitystä.

”Jos tavoitteena on saada noin 50 prosenttia nuorista korkeakoulutetuiksi, on tärkeää, että ne, jotka ovat putoamisvaarassa ja tarvitsevat erityistä tukea, myös saavat sitä koko koulutuspolun ajan.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ida Leino: Yksi euro varhaiskasvatukseen tuottaa seitsemän euroa

Myös Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino puolusti hallitusohjelman tiukkaa linjaa lisärahoituksen kanssa. Hän nosti esiin 

”Nostan esiin varhaiskasvatuksen merkitystä siinä, kun osaamistasoa halutaan nostaa. Lähden varhaiskasvatuksesta, koska se on mielestäni lasten kehityksessä elintärkeä vaihe, jossa pystytään tehokkaimmin puuttumaan mahdollisiin oppimisen haasteisiin. Se on tutkittu juttu, että yksi euro varhaiskasvatukseen tuottaa noin seitsemän euroa. Kun mietitään syrjäytymistä tai muuta, niin kaikki lähtee sieltä lapsuudesta. Jos pystytään varhaislapsuudessa tukea mahdollisimman hyvin, niin silloin meillä on paremmat edellytykset myös jatkokouluttautumisen näkökulmasta.” 

Se on vaihe, jossa pystytään tehokkaimmin puuttumaan mahdollisiin oppimisen haasteisiin.

Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta pitäisi hänestä nostaa, koska Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista. 

”Sen takia varhaiskasvatusmaksuja pitäisi pystyä hillitsemään. Melkein jopa kohti maksuttomuuttakin voitaisiin mennä.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Katarina Murto: Opettajien pitää saada keskittyä opettamiseen

Katarina Murto veti keskustelun satoa yhteen. Tyytyväisyyttä herätti se, että koulutusta tarkasteltiin laajasti varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön ja korkeakoulutukseen. 

”Keskustelussa nousi esiin huoli, jonka itsekin jaan. Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyy myös opettajien työn arjessa hyvin vahvasti tänä päivänä. Siihen oppimisen tuki on avainkysymys: satsataan aidosti sen uudistamiseen, jotta jokainen saa riittävästi tukea ja edellytykset oppimiseen taataan kaikille.”

Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyy myös opettajien työn arjessa hyvin vahvasti tänä päivänä.

"Keskustelu aloitettiin työrauhasta, ja siihen haluan itsekin päättää. Se on erittäin tärkeä asia. OAJ:n jäsenkunnalta on tullut vahvaa viestiä ja toivetta, että nyt täytyy antaa työrauha. Opettajien pitää saada keskittyä opettamiseen. Siksi akuutit haasteet täytyy korjata."

Katso koko keskustelu MTV Katsomossa

Teksti ja kuvat: Heikki Pölönen