Yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen piirissä oli osa TAMKin hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöstä sekä opetushenkilöstöstä yliopettajat. Muutosneuvottelujen taustalla olivat TAMKin mukaan toiminnalliset, tuotannolliset ja taloudelliset samoin kuin työnantajan toiminnan uudelleen järjestelyn perusteet.

– Työnantaja ei kuitenkaan huomioinut henkilöstön edustajien esittämiä vaihtoehtoja säästöjen toteuttamiseksi, toteaa TAMKin pääluottamusmies Reijo Manninen turhautuneena. 

Muutosneuvottelujen vaikutuksina työnantaja on päättänyt tukipalveluhenkilöstön osalta 28 työsuhteen irtisanomisesta. Tehtävämuutosta tarjotaan enintään 7 henkilölle.

– Suuri irtisanottavien määrä ihmetyttää, sillä työnantaja ei neuvottelujen aikana kyennyt kertomaan, mitkä työt oleellisesti vähenevät tai loppuvat, kertoo Manninen.

– Tästä voi vain vetää johtopäätöksen, että TAMKin johto ei arvosta henkilöstöään. 

Työnantaja kertoi, että yliopettajien tehtäviä suunnataan TAMKin strategisiin tavoitteisiin.  Repo näkee tilanteen toisin.

– Yliopettajien muuttaminen lehtoraateiksi on pelkkää kikkailua työntekijöiden toimeentulon kustannuksella. Tämä osoittaa, ettei TAMKin johto ole sitoutunut edes tehtyihin työsopimuksiin. 

Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa yli puolella nuorista tulisi olla korkeakoulututkinto. Tämä edellyttää muun muassa ensimmäistä tutkintoa suorittavien määrän lisäämistä sekä suoritettavien tutkintojen määrän kasvattamista vuosina 2020–2030. Tähän yltäminen edellyttää myös TAMKilta kykyä kasvattaa toimintaansa ja hallita entistä suurempaa opiskelijamäärää.  
 
– Tehtyjen päätösten valossa TAMKissa näytetään menevän täysin väärään suuntaan, sillä koulutus- ja tutkimusalalla oppimistuloksia ja kasvua ei synny ilman riittävää henkilöstöä. Nythän irtisanottavien työt jaetaan jäljellejäävien kuormaan, Repo muistuttaa.